Me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä. Seuraamme maailmaa ympärillämme, kiinnostumme siitä, mistä pitää olla kiinnostunut, ja ostamme sitä, mitä pitää kulloinkin ostaa menestyäkseen, tai näyttääkseen menestyneeltä. Olimme sitten liikkeellä kuluttajana, tai yrityksenä, kiinnostusta ja päätöstä ohjaavat vahvasti havaintomme ympäröivästä maailmasta. Havainnot siitä, mikä asia, yritys tai tuote on nyt pinnalla.

Havainnoimme maailmaa kuitenkin oman sosiaalisen kuplamme sisältä. Tapaamme ja seuraamme samanmielisiä, samantuloisia, samalla alueella vaikuttavia, samoilla toimialoilla ja ammateissa työskenteleviä.

Ilmiöiden ei usein tarvitse olla laajoja ollakseen merkityksellisiä.

Voit luoda asiakkaasi ympärille sosiaalisen kuplan, jossa asiasi, yrityksesi ja ratkaisusi on ovat ylikorostuneesti esillä asiakkaan tutkassa, luoden illuusion huomattavasti todellisuutta suuremmasta asiasta.

​​​​​​​

Hinnoittelu on vaikea laji, johon ei löydy oikeita vastauksia. Valitettavan usein hinnoittelu ei perustu mihinkään.

Tein nuorena poikana isäni firmalle tarjouslaskuria, olinhan ollut jo 9. luokalla ATK-opettajan softafirmassa vääntämässä asiakasohjelmistoa. Niinpä isä oli hankkinut firmaan juuri markkinoille tulleen IBM PC:n. Musta ruutu, vihreät tekstit, lerput, matriisitulostin... Esihistoriaa siis.

Kuuntelin isäni ja myyjien opastusta hinnoittelun saloihin. Kiersin asiakaskäynneillä mukana. Aloin ymmärtämään, miten asiakkaan yksilölliselle painotuotteelle, kuten vaikkapa kalustevalmistajan satojen sivujen katalogille, lasketaan hinta tuotekuvauksista painatukseen. Ohjelmalogiikka alkoi hahmottumaan.

Mutta mistä tarjouslaskennassa käytettävät hinnat oli rykäisty? Mikä määritteli "oikean hinnan", ja mihin hintaan vielä pystyi myymään? Ja mikä oli tarjouksissa näkyvä mystinen V-lisä?

Ymmärsin kyllä, mistä vaikkapa paperin hinta tai työn hinta tulee. Mutta mistä esimerkiksi miljoonan maksaneella skannerilla tehtävien töiden hinta muodostui?

Osoittautui, etteivät hinnat perustuneetkaan yhtään mihinkään. Myyjät olivat perineet "oikean hinnan" edellisestä työpaikasta, joka oli pöllinyt ne joltakin toiselta ja niin edelleen. Tietyn rajan alle ei voinut mennä tai tietyn rajan yli tarjota, koska näin ei ollut koskaan ennen tehty.

Tarvitseeko hinnan sitten perustua mihinkään? Lopulta kyse on myyjän ja ostajan kohtaamispisteestä, kuten Suomen huutokauppakeisaria seuranneet voivat todeta.

Digitaaliset keinot ovat avain kilpailuedun saavuttamiseen ja kasvuun palvelubisneksessä. Niiden avulla voit valloittaa uusia markkinoita, jotka perinteisin keinoin eivät olisi valloitettavissa. Samalla ne voivat kuitenkin tuoda peliin aivan uusia kilpailijoita. Haluatko olla valloittaja vai valloitettava?

NAUHOITE WEBINAARISTA PE 23.3.2018

Hyväkään sisältö ei tuo menestystä, ellei sitä löydä kukaan. Tässä webinaarissa käymme läpi sitä, kuinka sisältömarkkinointia tehdään verkkolöydettävyys silmällä pitäen.

Webinaarissa kerromme mm.

• Mille hakusanoille sisältöä ylipäätään pitäisi tehdä (sisältö- ja hakusanastrategia)
• Minkälaista hakusanatutkimusta pitää tehdä ennen kuin alkaa kirjoittamaan blogijuttua
• Mitä blogijutun (tai muun sisällön) kirjoittamisessa pitää ottaa huomioon, jotta se löytyisi Googlesta
• Googlen valloittamisen kaksi keskeistä tapaa: Skyscraper ja Hub-and-spoke.

Moni B2B-asiantuntija ja -yritys pelkää menettävänsä maineensa tehdessään sisältömarkkinointia. Kannattaako esimerkiksi somemyrskyä tai itsensä mokaamista kuitenkaan erityisemmin pelätä? Tässä videoblogissa asiaa käsittelevät Loyalisticin Antti Pietilä ja Harkonsalo&Vesan Mikko Sillanpää.