Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti. 

Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. Nyt ei siis puhuta liiketoiminnan integraatiosta, vaan IT:n omien sekä kumppanien järjestelmien välillä. Ollaan siis tekemässä IT-palvelutuotannon teollista vallankumousta. Siitä episodissa kertomassa ONEiO:n toimitusjohtaja Juha Berghäll.

Tiimissä on nyt 55 henkeä jolla toistuvaislaskutusta syntyy neljä miljoonaa euroa. Vallankumousta vauhdittaakseen ONEiO sai huhtikuussa 2022 7,2 miljoonaa rahoitusta. 

IT palvelujen ja palveluhallinnan teollista vallankumousta tekemässä. Vieraana Juha Berghäll, ONEiO

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti. Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. 

Kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Onpahan ONEiO:n integraatiopalvelu on löytänyt tiensä jo mm. Bayerin globaalin yli miljardin IT-ulkoistuksen viestiytimeksi ja mahdollistajaksi.

Perinteisesti IT:n omien palvelutuotannossa käytettävien järjestelmien ja kumppanien vastaavien välisten integraatioiden toteutus on ollut hidasta käsityötä. Järjestelmien rajapinnat eli API:t on yleensä heikosti toteutettuja ja dokumentoituja, jälkiajatuksena syntyneitä. Ja softien kehittyessä rajapinnatkin elävät. Toimivat integraatiot menevät rikki, tai järjestelmähäiriöt sotkevat dataliikenteen. Niinpä toteutukset ja ylläpito ovat harvoin yksinkertaisia.

Kun kumppaneita on lisäksi monesti tapana kilpailuttaa ja vaihtaakin kolmen vuoden välein, lennossa, on hitaat integraatioprojektit myrkkyä palvelutuotannon laadulle, sujuvuudelle ja tehokkuudelle kummankin osapuolen näkökulmasta.

Näitä integraatio-ongelmia ONEiO lähti vuonna 2011 ratkaisemaan.

Matkan varrella on tehty monia vääriä oletuksia, ja jouduttu oppirahoja maksamaan. Uskottiin esimerkiksi, että asiakkaat haluavat helppokäyttöisempää aidon itsepalvelun mahdollistavaa ns. Product Led Growth (PLG) henkistä tuotetta, kun he itse asiassa halusivat itsepalvelun sijaan enemmän palvelua. Se taas vei yrityksen integraatiopalveluiden tarjoamiseen mielenkiintoisella, SaaS-yritykselle poikkeavalla mallilla. 

Tarina ei luonnollisesti ole ihan näin yksinkertainen, mutta siitä lisää episodissa. 

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Vilkas Groupin verkkokauppaohjelmistolla pyörii yli 2000 verkkokauppaa Suomessa ja Ruotsissa. Toimitusjohtaja Markku Korkiakoski onkin oikea henkilö kertomaan missä Suomen verkkokauppaskene nyt menee ja miten verkkokaupassa menestytään, onhan hänellä itselläänkin 7 verkkokauppaa.  Käymme myös läpi Vilkas Groupin tarinaa.

Verkkokaupan tila Suomessa 2023. Vieraana Markku Korkiakoski, Vilkas Group

Vilkas on yli 2000 verkkokaupallaan yksi johtavia verkkokauppaohjelmistoja Suomessa. Toimitusjohtaja onkin oikea henkilö kertomaan verkkokaupan tilasta, haasteista ja menestystekijöistä. Käymme läpi myös Vilkas Groupin tarinaa.

Vuonna 1995 aloittanut Vilkas Group on liki yhtä vanha kuin suomalainen verkkokauppaskene. Aluksi verkkokauppoja tehtiin ns. pitkästä tavarasta. Kokemuksen pohjalta syntyi oma softa, ja nykyisin suurin kaupoista rakentuu Vilkas Now SaaS-ohjelmiston päälle. Suomalaiseksi SaaS-yritykseksi Vilkas on menestynyt mainiosti tehden vajaa 3 miljoonaa liikevaihtoa 25 hengen tiimillä.  Vilkkaan verkkokaupoilla myydään vuodessa yli 350 miljoonalla eurolla.

Markku Korkiakoski innostui verkkokaupasta yliopistossa ja hyppäsi Vilkkaaseen mukaan aivan alkuvuosina. Verkkokauppa, verkkokauppiaat ovat siis tulleet tutuiksi, myös omien verkkokauppojen kautta.

Aloitetaan puhumalla verkkokaupan tilasta Suomessa. Kuinka verkkokauppa on kehittynyt? Miten korona-kasvu näkyi, entä miltä korona-krapula nyt tuntuu?

Puhutaan sitten verkkokaupan pullonkauloista, eli mikä jarruttaa suomalaisten verkkokauppiaiden menestystä?

Mitä osaamista tarvitaan? Mihin verkkokaupat kompastuvat? Ja mitkä ovatkaan suomalaisen verkkokaupan menestytarinoita?

Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät harvoin. Korkeat logistiikkakulut ovatkin yksi kansainvälistymisen esteistä, mutta kyllä nekin on onnistuttu ylittämään.

Entä millainen on ollut Vilkas Groupin tarina? Mitä SaaS-busineksestä on opittu, entä kansainvälistymisestä?

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Jos saan veikata, et ole kuullutkaan Nordhealthista. Eivät ole useimmat suomalaiset SaaS-asiantuntijat, VC:t tai analyytikotkaan. Kuitenkin Nordhealth on yksi menestyksekkäimmistä suomalaista SaaS-yrityksistä yli 400 työntekijällä. Nordhealth on listattu Oslon pörssiin ja sai listautumisen yhteydessä 120 miljoonaa rahoitusta.

Kun tapasin perustajan Janne Huttusen joitakin vuosia sitten, oli firman nimi vielä Finnish Net Solutions. “Kysyin mitä puuhaatte?” Sain vastaukseksi “Eläinlääkäreille toiminnanohjausta”. Aika nicheä, ajattelin. Ja juuri siksi et olekaan firmasta kuullut, mutta eläinlääkärit ovat.

Vieraana vuoden ohjelmistoyrittäjä Janne Huttunen, Nordhealth

Kuinka pieni kotisivupaja löysi fokuksen, valloittaa maailmaa eläinlääkärisoftalla ja listautui Oslon pörssiin.

Tarina alkaa marraskuusta 2001 kun aikaisemmin freelance-yhteistyötä tehneet Janne Huttunen ja kolmekymmentä vuotta vanhempi Paavo Tuovinen päättävät perustaa firman ja tehdä kotisivuja asiakkaille. Samalla liikeidealla taisi tuolloin aloittaa satoja yrityksiä.

Matkan varrella tehtiin yhtä jos toista, asiakkaiden ongelmia ratkaisten. Tarjottiin vaikkapa Pohjois-Savossa nettiyhteyksiä Wifin yli. Eräässä projektissa piti sitten integroida verkkosivut eläinlääkärisoftaan, ja mentiin siis juttelemaan softan tekijän kanssa kuinka integraatio saataisiin tehtyä. Softan tekijällä alkoi eläkeikä lähestyä, ja kahvia juodessa tuli kysyttyä, haluaisiko tekijä ehkä myydä softan. Ja näin sattumalta löytyi tulevaisuuden fokus.

Softasta tehtiin webbiversio ja sitä lähdettiin kauppaamaan toistuvaislaskutuksen toivossa. SaaSista ei vielä osattu puhua. Vuosien työllä saatiin Suomi valloitettua ja kansainvälistyminen aloitettiin Virosta. Ei tainnut olla konsultteja neuvomassa.

Mutta pieni niche on juurikin tarinan juoni. Tiukka fokus helpottaa asiakashankintaa kun tiedetään missä halutaan olla esillä.

Virossa opittiin kansainvälistymistä ja sitä jatkettiin Ruotsiin, UK:hon, Italiaan, Espanjaan ja nyt jo menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin, tulorahoituksen turvin. Nettisivubusineksistä luovuttiin vasta 2018.

Kun Paavo Tuovisella alkoi vuorostaan eläkeikä häämöttämään, sai Janne kiinnostavan puhelun, ja samalla löytyi uusi vetäjä ja pääomistaja. Paavo pääsi irtautumaan, ja Janne löysi uudeksi yhtiökumppaniksi Charles MacBainin.

Nyt oltiin jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymisessä, ja uuden pääomistajan myötä vauhti vain kasvoi. Lähdettiin listautumaan ja hakemaan rahoitusta kasvua kiihdyttämään. Ja tulosta näyttää syntyvän.

Nyt tiedät lyhyen version, mutta varsinaiset tarinan opit ja menestyksen salaisuudet saat kuuntelemalla koko podcast-haastattelun YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Paavo Beckman näki Piilaaksossa asuessaan kuinka aktiivisesti siellä toimivat  yhdysvaltalaiset korporaatiot etsivät startupeja ja kasvuyrityksiä. Kotimaahan palattuaan havainnosta syntyi tutkimusyritys Catapult International, ja sen osaamisen pohjalta SaaS-tuote Innopipe.ai. Vaikka Innopipe on vasta julkaistu, on maailmalta asiakkaiksi saatu Mercedes-Benziä ja Continentalia, kotimaisia Wärtsilää, Konecranesia ja Fortumia unohtamatta.

Tässä episodissa puhutaan siis miten korporaatiot löytävät mielenkiintoisia startupeja ja kasvuyrityksiä, ja toisinpäin. Sekä kuinka tutkimus- ja konsulttiyrityksestä synnytetään softayritys. Sekä kuinka korporaatioille myydään. Unohtamatta toki vieraan omaa uratarinaa.

Korporaatioille startupien ja kasvuyritysten etsiminen on usein osa innovaatiotoimintaa, parhaat ideat ja osaaminen kun yleensä syntyvät muualla kuin jäykissä korporaatioissa. Kun sopiva kumppani on löytynyt, yhteistyö voi ottaa monta muotoa, asiakkuudesta, kumppanuuden kautta rahoittamiseen ja yrityskauppaan. Nopea pitää kuitenkin olla, sillä startupin kiinnostus voi kadota nopeasti kasvun myötä.

Näin korporaatiot löytävät kasvuyritykset. Vieraana Paavo Beckman, Innopipe.ai

Paavo Beckman näki Piilaaksossa asuessaan kuinka aktiivisesti siellä toimivat  yhdysvaltalaiset korporaatiot etsivät startupeja ja kasvuyrityksiä. Kotimaahan palattuaan havainnosta syntyi tutkimusyritys Catapult International, ja sen osaamisen pohjalta SaaS-tuote Innopipe.ai. Vaikka Innopipe on vasta julkaistu, on maailmalta asiakkaiksi saatu Mercedes-Benziä ja Continentalia, kotimaisia Wärtsilää, Konecranesia ja Fortumia unohtamatta.

Startupeille ja kasvuyrityksille taas korporaatio voi avata suuria mahdollisuuksia. Tutkaan on kuitenkin vaikea päästä, eikä ulkopuolelta usein edes arvaa, missä suuryrityksessä on meneillään juuri oikeanlainen hanke. Puhutaan siis myös siitä, miten tutkaan päästään.

Lisäksi puhutaan siitä, miten tutkimusyrityksestä synnytetään softayritys.

Ja kuinka korporaatioille oikein myydään. Esimerkiksi Innopipe on tunnistanut Euroopassa 52 341 potentiaalista kontaktia. Miten tuo markkina löydettiin ja kuinka sitä otetaan haltuun.

Lopuksi käydään läpi Paavo Beckmanin tarinaa. Miten epäonnistunut rockmuusikko ja kommunisti päätyivät perustamaan yrityksen, ja päätyivät sattuman kautta Piilaakson isoihin pöytiin. Ja mikä toi miehen takaisin Suomeen?

Kuuntele tämänkertainen Menestystä Etsimässä podcastin episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. 

Yrityksen digitaalisen selkarangan muodostaa liiketoimintajärjestelmät, useimmiten ERP eli toiminnanohjausjärjestelmä tärkeimpänä. Mitä sitten pitäisi tietää softatoimittajien liiketoimintamalleista näinkin tärkeää järjestelmää hankittaessa?

Kaupalliset mallit on ehkä vielä ymmärrettäviä, mutta jos kisassa on avoimeen lähdekoodiin uskovia toimittajia, mennään usein luulon puolelle.

Monet yritysjärjestelmistä perustuvat yrityksen omille palvelimille tai yksityiseen pilveen asennettavista lisenssipohjaisista nk. on premises ratkaisuista, joissa maksetaan lisenssistä, ylläpidosta ja käyttöönottoon liittyvistä palveluista. Pilviohjelmistojen eli nk. SaaS-softien osalta maksetaan käytöstä. Avoimen lähdekoodiin (open source) perustuvissa ratkaisuissa ei välttämättä makseta itse softasta, vaan kaikesta muusta, ja välillä myös itse softasta. Avoin kun ei välttämättä ole ilmaista.

Mitä jokaisen asiakkaan pitää ymmärtää yritysjärjestelmien toimittajien liiketoimintamalleista

Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää.

Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella. 

Toimittajan on pysyttävä elinvoimaisena, ja kustannukset järkevinä myös liiketoiminnan muuttuessa. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää. 

Ja juuri niistä tässä episodissa puhutaan, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Avoin.Systems Oy:n tuoreen toimitusjohtajan sekä Software Finland ry:n* hallituksen puheenjohtajan Pekka Walkaman. 

Vaikka Walkama uudessa tehtävässään astuu avoimen lähdekoodin puolelle, on hänellä taustallaan pitkä ura lisenssi- ja pilviohjelmistomalleilla toimivan yritysjärjestelmätoimittajan johtamisesta, sekä softa-alan edunvalvojan näköalapaikalta muista alan liiketoimintamalleista. Podcasting isäntä, Antti Pietilä, on Software Finland ry:n hallituksen jäsen ja vetää sen SaaS Finland toimintaa.

* Software Finland ry: Ohjelmisto- ja e-business ry (ent. Ohjelmistoyrittäjät ry) on päättänyt vaihtaa nimekseen Software Finland ry, mutta nimeä ei ole vielä tätä kirjoitettaessa hyväksytty PRH:ssa. 

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. 

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.