Kaksi kuukautta ennen kuin Mikko Heilimon tekoälypohjainen kuvanmuokkauspalvelu ehti markkinoille, Google julkaisi Nano Bananan. Palvelu ei hävinnyt laadussa, mutta se katosi näkyvyydestä: ihmiset eivät etsineet kuvapalveluita vaan alennuskoodia Nano Bananaan. Rakennetun alustan päälle syntyi DDScore, joka arvioi liiketoimintaideoita ja rahoitushakemuksia.

DDScoren toimitusjohtaja Mikko Heilimo aloitti softayrittäjänä 12-vuotiaana, on työskennellyt tekoälyn parissa 25 vuotta ja oli vuonna 2012 perustamassa yhtä aikansa eniten rahoitetuista startupeista. Hän kertoo, miten SaaS-ideaa kannattaa arvioida AI-aikana: miten sijoittaja seuloo hakemuksia, miksi kapea kohderyhmä suojaa tekoälyjättejä vastaan ja miksi perinteiselle SaaS-tarinalle on nyt vaikea saada rahoitusta.

Käytännön antia on AI-natiivin yhtiön rakentajalle: miten tuotekehitys, julkaisut ja liidien haku pannaan agenttien varaan niin, että ihmiselle jää tuotehallinta ja asiakaskohtaaminen, miksi omat työkalut ja omilla palvelimilla ajettavat mallit pitävät irti yksittäisestä mallitoimittajasta, miten tekoälyn kirjoittamaa koodia testataan ja miksi kylmäkontaktoinnin sijaan kannattaa rakentaa asiantuntijuutta sisällöllä.

SaaS-ideoita validoimaan AI-pivotin kautta | Mikko Heilimo, DDscore

Kaksi kuukautta ennen kuin Mikko Heilimon tekoälypohjainen kuvanmuokkauspalvelu ehti markkinoille, Google julkaisi Nano Bananan. Palvelu ei hävinnyt laadussa, mutta se katosi näkyvyydestä: ihmiset eivät etsineet kuvapalveluita vaan alennuskoodia Nano Bananaan. Rakennetun alustan päälle syntyi DDScore, joka arvioi liiketoimintaideoita ja rahoitushakemuksia.

Sisällysluettelo

• 00:00 SaaS-yhtiön rakentaminen AI-aikana
• 06:52 Riskirahoituksen logiikka: miten VC seuloo ja miksi home runit ratkaisevat
• 16:08 Kuvapalvelu, jonka Nano Banana jätti ilman näkyvyyttä
• 21:46 Vertikaalinen SaaS ja kapea kohderyhmä
• 27:51 Tuotanto agenttien varaan: yhtään koodiriviä ei kirjoiteta käsin
• 43:08 Testaus ja tietoturva agenttikehityksessä
• 52:33 Kaupallinen operaatio: ongelman validointi ja kilpailija-analyysi
• 1:01:33 Kylmäkontaktointi vai asiantuntijuus sisällöllä
• 1:18:45 Knowledge base sisällöntuotannon pohjana
• 1:26:40 Mihin LLM pystyy ja mihin ei

Menestystä Etsimässä podcast

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Viisi vuotta sitten Shook sai ensimmäisenä suomalaisena pääsyn TikTokin mainostyökaluun ja alkoi tehdä TikTok-mainoksia isoille mainostajille perinteisellä agency-mallilla. Nyt tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi samassa bisneksessä: käsikirjoitukset, analyysi ja suunnittelu siirtyvät tekoälylle, ja ihmiselle jää laadunvarmistus ja kameran edessä puhuminen.

Shook AI:n kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Joonatan Lintala kertoo, miten mainostoimisto muuttuu softayhtiöksi, joka ei myy työkalua vaan sillä tuotettua palvelua. Taustalla on Smartly.io:n alkuvuodet ja kolme vuotta New Yorkissa yhtiön Yhdysvaltain-toimistoa avaamassa.

Käytännön antia on kolmeen suuntaan. Miten toimistobisnes puretaan palikoiksi ja päätetään, mikä automatisoidaan ja missä ihminen tuo lisäarvoa. Miksi TikTok subventoi asiakkaiden mainoksia ja miten kumppanivetoisessa myynnissä valitaan niche, jota jättiläisen ei kannata korvata. Ja miksi Jenkkientryssä kannattaa katsoa New Yorkin ohi.

TikTok-mainostoimistosta AI-softafirmaksi | Joonatan Lintala, Shook AI

Viisi vuotta sitten Shook sai ensimmäisenä suomalaisena pääsyn TikTokin mainostyökaluun ja alkoi tehdä TikTok-mainoksia isoille mainostajille perinteisellä agency-mallilla. Nyt tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi samassa bisneksessä: käsikirjoitukset, analyysi ja suunnittelu siirtyvät tekoälylle, ja ihmiselle jää laadunvarmistus ja kameran edessä puhuminen.

Sisällysluettelo

• 00:00 Toimistobisneksestä softabisnekseen
• 03:08 Miksi TikTok-mainos on oma lajinsa
• 07:14 Työkalusta Shook AI:hin: osaaminen oli isompi ongelma kuin workflow
• 15:00 Service as software: agency tekee itsensä tarpeettomaksi
• 37:31 Partnerivetoinen myynti: TikTok subventoi asiakkaiden mainoksia
• 42:59 Kumppanistrategia: niche, jota jättiläisen ei kannata korvata
• 55:12 Jenkkientry: Ruotsin, Saksan ja Britannian kautta New Yorkiin
• 1:06:51 Miten toimistobisnes puretaan palikoiksi
• 1:11:57 EU AI Act ja AI-leima mainoksessa
• 1:19:19 Ensimmäiset askeleet kohti AI-natiivia organisaatiota

Pieni, tuntematon yritys saa avoimesta paikasta 200 hakemusta. Samalla tekoäly on kaventanut hakemusten tasoerot niin, ettei rekrytoija enää erota jyviä akanoista. Etähaastattelussa vastassa voi olla deepfake tai työnhakijalle vastauksia syöttävä AI. AI on muuttanut työnhakemista ja rekrytointia pysyvästi. Mitä työnhakijan ja rekrytoijan pitää tietää onnistuakseen? Siitä rekrytointisofta Recrightin toimitusjohtaja Rasmus Nyberghillä on vahva näkemys, sillä Recrightia käytetään kymmenissä tuhansissa rekrytointiprosesseissa vuodessa.

Työnhakijalle: kun hakemus ei erottele, ratkaisee se mitä teet sen ulkopuolella. Kyky käyttää tekoälyä omassa työssä on jo monessa tehtävässä minimivaatimus, ja tekoälyn täyttämät aukot hakemuksessa kostautuvat haastattelussa.

Rekrytoijalle: ratkaisu ei ole parempi suodatin vaan strukturoitu prosessi. Sen ennustevoima on tutkimuksissa 0,4, fiiliksellä vedetyn 0,1 — silti 85 prosenttia sivuuttaa punaisen lipun hakijan miellyttäessä.

Softayrittäjälle: Recrightin koodista 80 prosenttia on tekoälyn koskettamaa, mutta sen ilmaisen AI-ominaisuuden on vuodessa ottanut käyttöön 15 prosenttia asiakkaista. Jarru ei ole tuote vaan epävarmuus siitä, miten AI Actia tulkitaan.

Miten AI muuttaa rekrytointia ja työnhakua. Vieraana Rasmus Nybergh, Recright

Pieni, tuntematon yritys saa avoimesta paikasta 200 hakemusta. Samalla tekoäly on kaventanut hakemusten tasoerot niin, ettei rekrytoija enää erota jyviä akanoista.

Sisällysluettelo

• 00:00 Miksi rekrytointi on nyt vaikeaa molemmille osapuolille
• 06:29 Tekoäly teki hyvän hakemuksen helpoksi, ja siksi hakemus ei enää erottele
• 15:08 Kolme tapaa huijata: deepfake, agentti korvassa, valmiit vastaukset
• 22:09 Suppilon matematiikka: 200 hakemusta, eikä aikaa haastatella kaikkia
• 30:27 Tekoälyagentti soittaa hakijalle — ja miltä se hakijasta tuntuu
• 32:02 Mitä AI Act kieltää: ei profilointia, ei päätöksiä, faktojen nosto sallittu
• 40:45 Fiilis voittaa punaisen lipun 85 prosentissa tapauksista
• 44:45 Palkkaa kyvykkyys, älä ansioluetteloa
• 53:55 Recrightin tarina: Mobile CV:stä rekrytoijan työkaluksi
• 59:32 80 prosenttia koodista tekoälyn koskemaa — ja miksi asiakas ei silti ota sitä käyttöön

Menestystä Etsimässä

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Tekoäly ei muuta ohjelmistotuotantoa pelkästään nopeuttamalla koodausta. Se muuttaa sen, mikä on ylipäätään mahdollista rakentaa, kuka voi rakentaa sen ja millä kustannuksella. Samalla se siirtää pullonkaulan pois teknisestä toteutuksesta ja pakottaa miettimään uudelleen, missä liiketoiminta-arvo oikeastaan syntyy. Murros koskee yhtä lailla SaaS-tuoteyrityksiä, konsulttitaloja kuin organisaatioita, jotka eivät ole perinteisesti ajatelleet olevansa softayrityksiä lainkaan.

Jaksossa vieraana on Goforen Juhana Harmanen, jolla on tausta niin freelancerina, startup-perustajana, digijohtajana kuin konsulttina. Hän vastaa Goforella digipalveluista ja on seurannut läheltä, miten tekoälyvetoinen kehitys on muuttanut sekä tapaa tuottaa ohjelmistoja että tapaa ostaa ja hinnoitella niitä.

Jaksossa pureudumme

• miten ohjelmistokehitys muuttuu agenttisessa aikakaudessa ja mitä se tarkoittaa kehittäjän roolille
• miksi pullonkaula on siirtynyt teknisestä toteutuksesta liiketoimintamäärittelyn ja arvontuoton varmistamiseen
• minkälainen konkreettinen kehityssykli nykyisessä AI-avusteisessa tuotannossa näyttää
• mitä "service as software" tarkoittaa ja miksi se voi olla seitsemän kertaa suurempi markkina kuin pelkkä työkalumarkkina
• miten token-pohjainen hinnoittelu ja kustannusrakenteiden muutos haastaa sekä SaaS-tuotteiden että konsulttipalveluiden hinnoittelun
• miksi tietoturva ja laadunvarmistus täytyy rakentaa sisään prosessiin eikä tarkistaa projektin lopussa
• miten Suomi voi hyödyntää AI-pohjaisen tuottavuusloikan talouskasvuun sen sijaan, että se jää pelkäksi kustannussäästöksi

Kuinka AI muuttaa softabusineksen ja onko koodarille enää töitä? Vieraana Juhana Harmanen, Gofore

Ohjelmistokehityksen rooli on muuttunut: ei enää vain speksien toteuttamista vaan liiketoimintaongelmien ratkaisemista teknisillä keinoilla. Jaksossa käydään läpi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten agenttinen kehityssykli toimii käytännössä, mitä se vaatii organisaatiolta ja miten hinnoittelumallit ovat pakotettuja muuttumaan. Katso tai kuuntele koko jakso.

Jakso kulkee ohjelmistotuotannon muutoksesta hinnoitteluun, tietoturvaan ja lopulta siihen laajempaan kysymykseen, mitä AI-murros tarkoittaa suomalaisen softabusineksen kilpailukyvylle. Mukana on myös konkreettinen esimerkki siitä, miten etukäteiseen rakentamiseen panostettu investointi voitti tarjouskilpailun, vaikka hintalappu oli kilpailijoita korkeampi.

Sisällysluettelo

• [00:00] Aihe ja vieraan esittely: miten AI muuttaa softabusineksen
• [02:01] Sam Altmanin ennustus ja 1,8 miljardin yhden hengen yritys
• [04:03] Yhteiskunnallinen näkökulma: Suomen talouskasvu tuottavuusloikan kautta
• [05:34] Juhanан tausta: freelancerista startup-yrittäjäksi ja Goforelle
• [19:35] Miltä AI-murros näyttää konsulttimarkkinassa tällä hetkellä
• [23:00] Ohjelmistokehityksen muutos: pullonkaula siirtyy pois koodauksesta
• [32:57] Konkreettinen kehityssykli: GitHub Copilot ja agenttinen tuotantomalli
• [37:55] Speksauksen rooli kasvaa: miksi länsiviitan malli korvaa itäviitan
• [39:48] Kannattaako koodausalalle lähteä ja onko kehittäjillä töitä
• [47:49] Token-pohjainen hinnoittelu ja kustannusrakenteiden muutos
• [53:00] Agenttipohjainen softakehitysorganisaatio: minkälaisia rooleja agenteilla on
• [58:54] Tietoturva osana jatkuvaa prosessia, ei erillisenä auditointina
• [01:06:54] Service as software ja uudet markkinamahdollisuudet
• [01:13:18] Arvopohjainen hinnoittelu ja johtamisen muutos output-ajatteluun

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Metsäkoneiden siirtäminen työmaalta toiselle on iso kustannus ja logistinen päänsärky, johon ei ole ollut toimialakohtaista ohjelmistoratkaisua. Kuljetuskalusto seisoo tai koneita ei saada liikkeelle ajoissa, ja tieto kulkee puhelimitse tai WhatsAppin kautta. Tämä on markkinarako, jonka yksi myyntitaustainen yrittäjä lähti ratkaisemaan ilman ohjelmistokehitystaustaa, teollisen kumppanin siivittämänä, palvelubisneksen ja SaaS-tuotteen välimaastossa.

Jaksossa vieraana on Siirrot Pron perustaja Antti Huhtala, joka lähti autoasentajan ja B2B-myyjän taustalta rakentamaan metsäkoneiden kuljetustenhallinnan markkinapaikkaa. Kahdeksan vuoden aikana yritys on kasvanut kuljetusten välityspalvelusta kohti hybridimallista SaaS-alustaa, jonka liikevaihto pyörii puolen miljoonan euron tuntumassa.

Jaksossa pureudumme

• miten polttoaineen logistiikkamyyjästä tuli konekuljetusten SaaS-yrittäjä
• miten syntytarina alkoi Puutossalmen lossilla kolmen yrittäjän kohdatessa
• miten kuljetusten välityspalvelusta siirryttiin kohti SaaS-tuotetta asiakaspaineen kautta
• miten omistajajärjestely tehtiin: muut osakkaat ostettiin ulos pankkirahoituksella
• miten teknologiakumppanivalinta tehtiin ilman omaa ohjelmistokehitysosaamista
• miksi kapea niche, kuten metsäkoneiden siirrot, on kilpailuetu eikä rajoite
• miten palveluliiketoiminta ja SaaS yhdistettiin markkinapaikan hybridimalliksi
• miten teollinen kumppanuus toimii alussa ja missä sen rajat tulevat vastaan

Myyjästä konekuljetusten SaaS-yrittäjäksi | Antti Huhtala, Siirrot Pro

ntti Huhtala kertoo avoimesti, mitä tapahtuu kun kuljetusten välityspalvelu ei skaalaudu ja liiketoiminta pitää kääntää. Mukana on konkreettinen kuvaus siitä, miten SaaS-asiakas syntyi vahingossa, miten pankkirahoitus onnistui kypsemmässä vaiheessa ja miksi kapea fokus avasi kansainvälistymismahdollisuuksia

Jakso käy läpi yhden epätyypillisen polun SaaS-yrittäjyyteen: miten palvelubisnes voi toimia tuotekehityksen rahoittajana ja asiakasymmärryksen lähteenä, miten omistusrakenne kannattaa ratkaista ennen kuin intressit alkavat eriytyä, ja miksi metsäkoneiden kuljetustenhallinnan kaltainen mikroniche voi osoittautua kestävämmäksi kuin laaja-alainen lähestyminen.

Sisällysluettelo

• [00:00] Johdanto ja jakson aiheet
• [01:36] Mitä konekuljetusten hallinta tarkoittaa käytännössä
• [04:08] Antin tausta: autoasentajasta B2B-myyjäksi
• [06:10] Syntytarina: Puutossalmen lossi ja kolme tyhjää siirtoautoa
• [09:09] 340 puhelua metsäkoneyrittäjille ja ensimmäinen pilotti
• [11:34] Ensimmäinen SaaS-asiakas: kun palvelu ei riitä
• [15:15] Suomen toiseksi suurin metsäkoneyritys soittaa
• [17:30] Teknologiakumppanin valinta ilman omaa ohjelmistotaustaa
• [22:47] Markkinapaikkamallin rakentaminen: sisäinen ja ulkoinen verkosto
• [27:43] Omistusjärjestely: muiden osakkaiden ostaminen ulos
• [33:58] Mikroniche strategiana ja miksi se kannattaa
• [39:53] Kansainvälistyminen ja kumppanuus vieremäläisen koneyrityksen kanssa
• [43:10] Verkoston kilpailuetu ja asiakkaiden käyttöasteen logiikka
• [49:05] Tekoäly ja tulevaisuuden näkymät

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.