Kirjoitin Ohjelmistoyrittäjien blogissa suomalaisten ohjelmistoyritysten kivisestä kansainvälistymisestä ja siitä kuinka kilpailijamaat tekevät asian kovin toisin. Se mikä pätee ohjelmistoyrityksiin, pätee kyllä pitkälti myös muuhun teollisuuteen. Tässä juttu siis blogimme seuraajille.
Suomalainen ohjelmistoyritys kansainvälistyy hitaasti ja kalliisti ja myydään ennenaikaisesti pikkurahalla.
Ensimmäistä ulkomaanmatkaa mietitään ankarasti, konsulttien ja hankkeiden kera. Ulkomaille mennään maakonttorivetoisesti. Ja tuloksia syntyy. Hetken aikaa.
Ennen pitkää toimitusjohtaja huomaa uhranneensa elämänsä kansainvälistymisen alttarille. Jälleen yksinäinen ilta ankean lentokenttähotellin baarissa perutun lennon pakottamana. Päivä on vietetty headhunterin kanssa etsien uutta maajohtajaa – ja poliisin kanssa sitä edellistä, sekä firman kassaa. Menestyksestä olisi kiva nauttia, mutta siltä se ei todellakaan välttämättä tunnu. Lentoyhtiön platinakortti on enää osoitus elämän puutteesta.