Viisi vuotta sitten Shook sai ensimmäisenä suomalaisena pääsyn TikTokin mainostyökaluun ja alkoi tehdä TikTok-mainoksia isoille mainostajille perinteisellä agency-mallilla. Nyt tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi samassa bisneksessä: käsikirjoitukset, analyysi ja suunnittelu siirtyvät tekoälylle, ja ihmiselle jää laadunvarmistus ja kameran edessä puhuminen.
Shook AI:n kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Joonatan Lintala kertoo, miten mainostoimisto muuttuu softayhtiöksi, joka ei myy työkalua vaan sillä tuotettua palvelua. Taustalla on Smartly.io:n alkuvuodet ja kolme vuotta New Yorkissa yhtiön Yhdysvaltain-toimistoa avaamassa.
Käytännön antia on kolmeen suuntaan. Miten toimistobisnes puretaan palikoiksi ja päätetään, mikä automatisoidaan ja missä ihminen tuo lisäarvoa. Miksi TikTok subventoi asiakkaiden mainoksia ja miten kumppanivetoisessa myynnissä valitaan niche, jota jättiläisen ei kannata korvata. Ja miksi Jenkkientryssä kannattaa katsoa New Yorkin ohi.
TikTok-mainostoimistosta AI-softafirmaksi | Joonatan Lintala, Shook AI
Viisi vuotta sitten Shook sai ensimmäisenä suomalaisena pääsyn TikTokin mainostyökaluun ja alkoi tehdä TikTok-mainoksia isoille mainostajille perinteisellä agency-mallilla. Nyt tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi samassa bisneksessä: käsikirjoitukset, analyysi ja suunnittelu siirtyvät tekoälylle, ja ihmiselle jää laadunvarmistus ja kameran edessä puhuminen.
Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kulueristä ja kasvaa vuosi vuodelta. Samaan aikaan sairaaloissa kirjataan tietoja yhä kahteen kertaan, potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja uusien teknologioiden käyttöönotto voi kestää vuosikymmeniä. Kyse ei ole osaamispulasta vaan rakenteesta: julkinen sektori hankkii, pilotoi ja päättää eri tavalla kuin yksityinen, ja tämä hidastaa myös niitä innovaatioita, joilla hoitotyötä voitaisiin oikeasti keventää.
Jaksossa vieraana on Medanetsin toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta. Medanets on oululainen noin 43 hengen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli sadassa sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Jaksossa käydään Medanetsin tarinan kautta läpi julkista terveydenhuoltoa softamarkkinana – mitä se vaatii myyjältä, missä rakenteet tökkivät ja miten kansainvälistyminen tässä segmentissä oikeasti etenee.
Jaksossa pureudumme
miksi hoitajat kirjaavat samat tiedot kahteen kertaan ja mitä mobiilisovellus muuttaa käytännössä
miten Medanets löysi ensimmäiset maksavat asiakkaat seitsemän vuoden jälkeen yrityksen perustamisesta
muna-kana-ongelma: integraatio vaatii asiakkaan, asiakas vaatii integraation
julkisen sektorin pilotointi ilman ostopäätöspolkua – miksi pilotit jäävät puolitiehen
kansainvälistymisen kolme kierrosta: Pohjoismaat, Ruotsi ja lopulta Englanti Cernerin kautta
monoliitti vai best-of-breed – miksi terveydenhuollon organisaatioiden IT-arkkitehtuurivalinta on enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys
Norjan tilanne: kolmessa neljästä sairaanhoitopiiristä käytetään kahta potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota
miksi vendorit puhuvat kieli keskellä suuta ja kuka nostaa systemaattiset ongelmat pöydälle
Paperista mobiiliin – Medanetsin matka 100+ sairaalaan Euroopassa. Vieraana Juha-Matti Ranta
Medanetsin tarina kestää 21 vuotta, ja asiakaspoistuma on edelleen nolla. Pitkät myyntisyklit, julkiset kilpailutukset ja integraatiohaasteet ovat hidastaneet kasvua, mutta myös rakentaneet asiakassuhteita, joita mitataan vuosikymmenissä. Jos teet softaa julkiselle sektorille tai harkitset kansainvälistymistä terveysteknologiassa, tässä jaksossa on paljon konkreettista.
Medanets on 21 vuoden aikana edennyt Windows-mobiililaitteilla pyörivästä prototyypistä yli sataan eurooppalaiseen sairaalaan. Matka on kulkenut hävittyjen kilpailutusten, koronapandemian vauhdittaman Norjan ensimmäisen asiakkaan ja globaalin jälleenmyyntisopimuksen kautta – ja nyt edessä on Saksan markkinan avaaminen. Jakso on rehellinen katsaus siihen, mitä julkiselle sektorille myyminen oikeasti tarkoittaa: hidasta, suhdepainotteista ja rakenteellisesti haastavaa, mutta pitkällä tähtäimellä kestävää liiketoimintaa.
[01:46] Mitä sovellus tekee: hoitajan työnkulku vuodeosastolla
[03:45] Yrityksen synty 2004, Wilho-hanke ja ensimmäiset seitsemän vuotta ilman maksavia asiakkaita
[06:54] Julkisen sektorin kokeilubudjetti ja VC-mallin puuttuminen hankintaprosessista
[18:28] Mobiiliteknologian kypsyminen ja mobiilipolitiikan puuttuminen sairaaloissa 2012
[24:34] Edelläkävijäasiakas ja ratkaisukeskeinen organisaatio: Norjalainen esimerkki
[31:01] Luottamuksen rakentuminen ja koronapandemian vauhdittama käyttöönotto Norjassa
[34:54] Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros: Pohjoismaat ja muna-kana-ongelma
[41:55] Kuolemanlaakso: 0,5 miljoonasta miljoonaan liikevaihtoon ja ensimmäinen positiivinen käyttökate
[55:48] NHS:n NEWS-pisteytys ja sepsis-tunnistus mobiilisovelluksella
[01:03:16] Cerner-kumppanuus ja läpimurto Englannissa: 7–10 vuoden sopimukset
[01:08:28] Saksan markkinan avaaminen viisi vuotta myöhemmin
[01:12:20] Monoliitti vai best-of-breed: integraatiot poliittisena kysymyksenä
[01:22:36] Lehdistön rooli ja Norjan kahden rinnakkaisen potilastietojärjestelmän ongelma
Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.
Moni suomalainen ohjelmistoyritys haaveilee siirtymisestä palvelubusineksestä kansainväliseksi tuoteyhtiöksi – mutta harva tekee sen onnistuneesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Valamis Group on poikkeus.
Tässä Menestystä Etsimässä -podcastin jaksossa keskustellaan Jussi Hurskaisen, Valamis Groupin perustajan ja toimitusjohtajan, kanssa siitä, mitä todella vaatii kasvaa palveluyhtiöstä yli 10 miljoonan euron kansainväliseksi tuotebisnekseksi. Valamis on kulkenut pitkän tien Joensuusta globaaliksi oppimisalustatoimijaksi, tehnyt vaikeita rakennemuutoksia, luopunut palveluliiketoiminnasta ja rakentanut enterprise-tason SaaS-myyntiä useille markkinoille.
Palveluista 10 M€ kv-tuotebusinekseksi. Vieraana Jussi Hurskainen, Valamis Group
Moni suomalainen ohjelmistoyritys haaveilee siirtymisestä palvelubusineksestä kansainväliseksi tuoteyhtiöksi – mutta harva tekee sen onnistuneesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Valamis Group on poikkeus.
Jaksossa pureudumme muun muassa:
mitä palvelubusineksestä tuoteyhtiöksi siirtyminen käytännössä tarkoittaa
miksi kansainvälistyminen harvoin etenee suoraviivaisesti
millaisia virheitä Valamis teki matkalla – ja mitä niistä opittiin
miten yritysrakenteet, maayhtiöt ja kustannukset vaikuttavat kasvuun
millaista on rakentaa enterprise-myyntiä, kun ACV on kuusinumeroista
miksi kaikkea ei kannata skaalata, vaikka voisi
Keskustelu tarjoaa realistisen ja rehellisen kuvan SaaS-transformaatiosta: päätöksistä, jotka eivät näy pitch deckeissä, mutta ratkaisevat pitkällä aikavälillä.
Podcastin juontaa kasvuvalmentaja Antti Pietilä, ja Menestystä Etsimässä -podcastin tuottaa Loyalistic yhteistyössä SaaS Finlandin (Software Finland ry) kanssa.
🎧 Katso tai kuuntele episodi YouTubessa, Spotifyssa ja Apple Podcastseissa hakusanalla Menestystä Etsimässä.
Tässä episodissa käydään läpi yrityksen tarina työn myyntiin perustuvasta palvelu- ja projektibusineksestä, skaalautuvampaan myyntivetoiseen softabusinekseen ja siitä erittäin skaalautuvaan tuotevetoiseen ns. Product-Led Growth (PLG) kasvumalliin, jossa asiakas löytää ja ostaa itse.
Trustmaryn perustajaa ja toimitusjohtajaa Johannes Karjulaa haastattelee Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja, Antti Pietilä.
Trustmaryn tarina alkaa kokemuksia.fi-nimellä, ideana myydä asiakaskokemusten videokuvauspalveluita yrityksille käyttäen kuvauksiin freelancer-kuvaajia. Konsepti toimii ja yritys kasvaa 14 maahan vaihtaen nimensä kansainvälistymisen yhteydessä Trustmaryksi.
Kahden pivotin kautta PLG-menestykseen. Vieraana Johannes Karjula, Trustmary
Tässä episodissa käydään läpi Trustmaryn tarina työn myyntiin perustuvasta palvelu- ja projektibusineksestä, skaalautuvampaan myyntivetoiseen softabusinekseen ja siitä erittäin skaalautuvaan tuotevetoiseen ns. Product-Led Growth (PLG) kasvumalliin, jossa asiakas löytää ja ostaa itse.
Sitten maailma ja Trustmaryn business pysähtyvät koronaan. Kuvauskeikkoja ei voi myydä eikä tehdä. Jotain on keksittävä, ja nopeasti.
Suomalainen Leadoo Marketing Technologies on onnistunut kasvamaan viidessä vuodessa 70 hengen yritykseksi ja 6,5 miljoonan toistuvaislaskutukseen (ARR) markkinalla, josta ei kilpailua puutu.
Chiefmartecin tunnetussa MartechMap kartasta löytyy nyt 9932 markkinoinnin softaa, ja ihan suoriakin Leadoon kaltaisia chat-alustoja on niitäkin pilvin pimein tarjolla.
Kuinka erottua 10 000 markkinointisoftan joukossa. Vieraana Fredrik Rönnlund, Leadoo Marketing Technologies
Markkinointisoftien markkinalla on 10 000 toimijaa, ja chat-ratkaisuitakin tusinoittain. Kuinka Leadoo on onnistunut positioitumaan ja kasvamaan viidessä vuodessa 6,5 M ARR:ään ja 70 henkeen. Siitä puhutaan tässä episodissa.
Tässä episodissa Leadoo Marketing Technologiesin toimitusjohtaja Fredrik Rönnlundia haastattelee tuttuun tapaan Loyalisticin Antti Pietilä. Puhutaan positioinnista, asiakashankinnasta, AI:sta epäonnistumisia unohtamatta.
Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).
