Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kulueristä ja kasvaa vuosi vuodelta. Samaan aikaan sairaaloissa kirjataan tietoja yhä kahteen kertaan, potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja uusien teknologioiden käyttöönotto voi kestää vuosikymmeniä. Kyse ei ole osaamispulasta vaan rakenteesta: julkinen sektori hankkii, pilotoi ja päättää eri tavalla kuin yksityinen, ja tämä hidastaa myös niitä innovaatioita, joilla hoitotyötä voitaisiin oikeasti keventää.

Jaksossa vieraana on Medanetsin toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta. Medanets on oululainen noin 43 hengen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli sadassa sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Jaksossa käydään Medanetsin tarinan kautta läpi julkista terveydenhuoltoa softamarkkinana – mitä se vaatii myyjältä, missä rakenteet tökkivät ja miten kansainvälistyminen tässä segmentissä oikeasti etenee.

Jaksossa pureudumme

• miksi hoitajat kirjaavat samat tiedot kahteen kertaan ja mitä mobiilisovellus muuttaa käytännössä
• miten Medanets löysi ensimmäiset maksavat asiakkaat seitsemän vuoden jälkeen yrityksen perustamisesta
• muna-kana-ongelma: integraatio vaatii asiakkaan, asiakas vaatii integraation
• julkisen sektorin pilotointi ilman ostopäätöspolkua – miksi pilotit jäävät puolitiehen
• kansainvälistymisen kolme kierrosta: Pohjoismaat, Ruotsi ja lopulta Englanti Cernerin kautta
• monoliitti vai best-of-breed – miksi terveydenhuollon organisaatioiden IT-arkkitehtuurivalinta on enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys
• Norjan tilanne: kolmessa neljästä sairaanhoitopiiristä käytetään kahta potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota
• miksi vendorit puhuvat kieli keskellä suuta ja kuka nostaa systemaattiset ongelmat pöydälle

Paperista mobiiliin – Medanetsin matka 100+ sairaalaan Euroopassa. Vieraana Juha-Matti Ranta

Medanetsin tarina kestää 21 vuotta, ja asiakaspoistuma on edelleen nolla. Pitkät myyntisyklit, julkiset kilpailutukset ja integraatiohaasteet ovat hidastaneet kasvua, mutta myös rakentaneet asiakassuhteita, joita mitataan vuosikymmenissä. Jos teet softaa julkiselle sektorille tai harkitset kansainvälistymistä terveysteknologiassa, tässä jaksossa on paljon konkreettista.

Medanets on 21 vuoden aikana edennyt Windows-mobiililaitteilla pyörivästä prototyypistä yli sataan eurooppalaiseen sairaalaan. Matka on kulkenut hävittyjen kilpailutusten, koronapandemian vauhdittaman Norjan ensimmäisen asiakkaan ja globaalin jälleenmyyntisopimuksen kautta – ja nyt edessä on Saksan markkinan avaaminen. Jakso on rehellinen katsaus siihen, mitä julkiselle sektorille myyminen oikeasti tarkoittaa: hidasta, suhdepainotteista ja rakenteellisesti haastavaa, mutta pitkällä tähtäimellä kestävää liiketoimintaa.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson intro ja Medanetsin esittely
• [01:46] Mitä sovellus tekee: hoitajan työnkulku vuodeosastolla
• [03:45] Yrityksen synty 2004, Wilho-hanke ja ensimmäiset seitsemän vuotta ilman maksavia asiakkaita
• [06:54] Julkisen sektorin kokeilubudjetti ja VC-mallin puuttuminen hankintaprosessista
• [18:28] Mobiiliteknologian kypsyminen ja mobiilipolitiikan puuttuminen sairaaloissa 2012
• [24:34] Edelläkävijäasiakas ja ratkaisukeskeinen organisaatio: Norjalainen esimerkki
• [31:01] Luottamuksen rakentuminen ja koronapandemian vauhdittama käyttöönotto Norjassa
• [34:54] Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros: Pohjoismaat ja muna-kana-ongelma
• [41:55] Kuolemanlaakso: 0,5 miljoonasta miljoonaan liikevaihtoon ja ensimmäinen positiivinen käyttökate
• [55:48] NHS:n NEWS-pisteytys ja sepsis-tunnistus mobiilisovelluksella
• [01:03:16] Cerner-kumppanuus ja läpimurto Englannissa: 7–10 vuoden sopimukset
• [01:08:28] Saksan markkinan avaaminen viisi vuotta myöhemmin
• [01:12:20] Monoliitti vai best-of-breed: integraatiot poliittisena kysymyksenä
• [01:22:36] Lehdistön rooli ja Norjan kahden rinnakkaisen potilastietojärjestelmän ongelma

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Eurooppalainen teknologiasuvereniteetti on noussut konkreettiseksi kysymykseksi tavalla, joka ei vielä muutama vuosi sitten tuntunut realistiselta. Yhdysvaltain Cloud Act, Venäjän hyökkäyssota ja viimeisimmät geopoliittiset signaalit ovat pakottaneet julkisen sektorin ja yritykset arvioimaan uudelleen, kenen infrastruktuurin varassa ne toimivat. Yksi vaikeimmin korvattavista ratkaisuista on Microsoft Teams, johon organisaatiot ovat sitoutuneet syvästi. Samaan aikaan kotimaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on ollut niukasti, ja ne jotka ovat olemassa, ovat jääneet pitkälti tuntemattomiksi.

Jaksossa vieraana on Dream Brokerin toimitusjohtaja Mika Ahokas, joka on rakentanut yhtiötä neuvonantajasta ja sijoittajasta käsin aina operatiiviseen johtoon saakka reilun 17 vuoden aikana. Jakso kulkee kolmen näytöksen kautta: yhtiön epätavanomainen syntytarina, kasvu yli 10 miljoonan ja sieltä tippuminen, ja nyt uusi yritys One-tuotteella kohti Teamsin ja Zoomin haastamista eurooppalaiselta pohjalta.

Jaksossa pureudumme

• miten Dream Broker syntyi TKK:n käytävillä 2006 ja miksi internet-tv-ajatus hylättiin ennen aloittamista
• mitä tarkoittaa kasvaa tulorahoitteisesti ilman riskipääomaa 11,2 miljoonan liikevaihtoon
• miten kansainvälistyminen toteutettiin Ruotsista Iso-Britanniaan ilman massiivisia markkinatutkimuksia
• miksi 10 miljoonan ARR ei automaattisesti tarkoita vapaata matkaa kohti 100 miljoonaa
• mitä korona teki videoviestintämarkkinalle ja miten se näkyi Dream Brokerin luvuissa
• mikä on Nian ja miksi se jäi kaupallisesti kesken
• miten Dream Broker One vastaa Teamsin korvaamiseen ja mikä on digitaalisen suvereniteetin liiketoiminnallinen logiikka
• missä Euroopan maissa kiinnostus eurooppalaisiin vaihtoehtoihin on jo konkreettista ja missä vasta heräämässä

Teamsiä korvaamassa | Mika Ahokas, Dream Broker

Dream Broker on rakentanut yli 17 vuoden aikana videoviestintäalustan, jota käyttää tuhansia organisaatioita useassa Euroopan maassa. Nyt yhtiö suuntaa One-tuotteellaan suoraan Teamsin ja Zoomin hallitsemaan markkinaan eurooppalaisena vaihtoehtona. Mika Ahokas avaa rehellisesti sekä ne ratkaisut, jotka toimivat, että ne, joissa epäonnistuttiin.

Jakso on harvinainen katsaus siihen, miltä näyttää suomalainen B2B SaaS-yritys, joka on käynyt 10 miljoonan rajan molemmin puolin, epäonnistunut yhdessä tuotesuunnassa ja rakentanut vuosia ratkaisua, jonka markkinan kysyntä on nyt muotoutunut geopoliittisten muutosten myötä todelliseksi. Keskustelu ei jää abstraktiksi, vaan käy läpi konkreettisia lukuja, maiden välistä vertailua ja niitä päätöksiä, joita jälkikäteen katsoo eri silmin.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson aiheet: 10 miljoonan raja ja digitaalinen suvereniteetti
• [01:49] Dream Brokerin syntytarina: TKK:n käytäviltä neuvonantajaksi ja sijoittajaksi
• [04:28] Yhteinen tausta: Digium, Ohjelmistoyrittäjät ja SalesForce Suomessa
• [08:40] Miksi internet-tv-malli hylättiin ja miten B2B SaaS-suunta syntyi
• [15:42] Hintapiste ja asiakasrakenne: 10 000 euron keskikauppa, 1200 asiakasta parhaimmillaan
• [18:48] Kansainvälistyminen pohjoismaisiin maihin ja siitä Saksaan ja Iso-Britanniaan
• [23:43] Ruotsin avaus 15 kuukaudessa 500 000 euron liikevaihtoon ja Tanskan vaikea alku
• [34:01] Tuotekehitys: DreamScreen, Dream Broker Studio ja vision uudistus 2014
• [39:52] Nian: videoviestisovellus kuluttajille, mitä opittiin ja miksi se jäi kesken
• [46:47] Korona-aalto, 11,2 miljoonan ennätys ja sen jälkeinen lasku
• [51:37] Tervehdyttäminen: supistukset, fokusointi ja kannattavuuden palautuminen
• [57:56] Dream Broker One: Teamsin korvaaminen ja digitaalinen suvereniteetti
• [01:03:35] Eurooppa herää: Ranska, Tanska ja geopoliittiset ajurit eurooppalaisille vaihtoehdoille
• [01:07:20] Eurooppa maailman suurimpana ohjelmistojen ostajana ja mitä se tarkoittaa suomalaisille SaaS-yrityksille

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Suomalainen ohjelmistoyritys, joka on tehnyt yrityksen myymisen itsestään mahdottomaksi. Kun VC-rahoituksen, exitin ja yksisarvisen maaliviivan sijaan tavoitellaan pitkäjänteistä työpaikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhtiörakenne, rahoitusmalli ja johtaminen alkavat näyttää erilaisilta kuin klassisessa startup-pelikirjassa. Samalla markkinapaikka-alusta vetää tuhansia asiakkaita ympäri maailmaa ilman myyntiorganisaatiota, pääosin sisältömarkkinoinnin ja Amazonista ostettavan kirjan voimalla.

Jaksossa vieraana on Sharetriben toimitusjohtaja ja toinen perustajista Juho Makkonen. Keskustelu avaa, miten kolmen miljoonan liikevaihdolla ja 1600 asiakkaalla pyörivä markkinapaikka-alusta on rakennettu ilman klassista startup-exitiä — ja miten tekoäly on noussut asiakashankinnan ykköskanavaksi. Matkan varrella käydään läpi niin steward ownership -rakennetta kuin yhteisohjautuvaa tuoteyritystä.

Jaksossa pureudumme

• miksi VC-polku hylättiin ja korvattiin asiakkaiden rahoittamalla mallilla
• 10 000 kappaletta myynyt kirja markkinapaikan rakentamisesta
• tekoälyn rooli asiakashankinnassa — 60 prosenttia tulee ChatGPT:ltä ja vastaavilta
• steward ownership -rakenne ja sveitsiläisen säätiön veto-oikeus
• joukkorahoituksella toteutettu 1,1 miljoonan euron VC-sijoittajien ulososto
• yhteisohjautuvuus 21 hengen tuoteyrityksessä
• miksi kansainvälistyminen oli pakollinen valinta
• mitä yrittäjän menestys tarkoittaa, jos se ei ole exit

Menestyvä markkinapaikka-alusta + ikuinen exit-kielto | Juho Makkonen, Sharetribe

Jaksossa on loppujen lopuksi kyse valinnoista, joita yrittäjä tekee tietoisesti sen sijaan että seuraisi valmista pelikirjaa. Rahoitusmalli, omistusrakenne ja johtamistapa kytkeytyvät yhteen menestyksen omaan määritelmään, ja Sharetriben tapauksessa se tarkoittaa kasvua ilman exit-pakkoa, asiakkaiden rahoittamaa liiketoimintaa ja työntekijöille hajautettua äänivaltaa.

Jaksossa on loppujen lopuksi kyse valinnoista, joita yrittäjä tekee tietoisesti sen sijaan että seuraisi valmista pelikirjaa. Rahoitusmalli, omistusrakenne ja johtamistapa kytkeytyvät yhteen menestyksen omaan määritelmään, ja Sharetriben tapauksessa se tarkoittaa kasvua ilman exit-pakkoa, asiakkaiden rahoittamaa liiketoimintaa ja työntekijöille hajautettua äänivaltaa.

Sisällysluettelo

• [00:00] intro ja Sharetriben esittely
• [01:58] origin story — Aallon tutkimusprojektista markkinapaikka-alustaksi
• [04:55] ajoitus 2011 ja alustatalouden aalto
• [09:00] miksi kansainvälistyminen oli pakollinen valinta
• [11:23] asiakashankinta tänään — 60 prosenttia tulee tekoälystä
• [12:43] Marketplace Academy ja 10 000 kappaletta myynyt Amazon-kirja
• [26:25] menestyksen oma määrittely — ei exittiä, ei pörssiä
• [32:00] "go big or go home" -pelikirjan kritiikki
• [38:00] steward ownership -muutos 2018
• [41:18] joukkorahoitus ja käänteinen vaihtovelkakirjalaina
• [47:00] sveitsiläinen säätiö ja veto-oikeus
• [51:45] yhteisohjautuvuus 21 hengen tuoteyrityksessä
• [01:03:15] tuoteyrityksen itseohjautuvuus
• [01:17:00] oman pelikirjan valinta

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Suomalainen pk-sektori pyörittää taloushallintoa kolmessa erillisessä maailmassa: pankkitili, taloushallintojärjestelmä ja kirjanpitäjä elävät kukin omaa elämäänsä. Integraatiot ovat heikkoja, manuaalista työtä on paljon ja kokonaisuuden hallinta jää yrittäjän harteille. Tähän kenttään tekoäly on nyt tuomassa muutoksen, joka olisi ollut epärealistinen vielä muutama vuosi sitten.

Jaksossa vieraana on Rise Groupin Lennu Keinänen, joka tunnetaan Paytrailin perustajana. Lennu rakensi Paytrailin vuodesta 2007 aina vuoteen 2017, jolloin hän myi viimeisen osuutensa. Yli 20 enkeli-sijoituksen ja useiden hallituspaikkojen jälkeen hän on palannut yrittäjäksi — tällä kertaa ratkaisemaan pk-yritysten taloushallinnon kokonaisongelmaa tekoälyn avulla.

Jaksossa pureudumme

• miten Paytrail syntyi käytännön kivun kautta, ei teknologiasta tai markkinatutkimuksesta
• kuinka Paytrail myytiin kahdessa osassa ja mitä exit jättää jälkeensä
• mitä enkeli-sijoittaminen tarkoittaa käytännössä, kun portfolio kasvaa yli 20 kohteeseen
• miksi tiimi ratkaisee enemmän kuin idea aikaisen vaiheen sijoituksissa
• menestyksen määrittely ennen kuin hakee ensimmäistä rahoittajaa
• cap table -valintojen vaikutus exit-lopputulokseen
• miksi pk-yritysten taloushallinto on edelleen ratkaisematon ongelma
• miten tekoäly mahdollistaa taloushallinnon automatisoinnin tavalla, joka ei ollut mahdollista kaksi vuotta sitten

Paytrail-perustajan uusi yksisarvisaihio | Lennu Keinänen, Rise Group

Paytrailin perustaja Lennu Keinänen kertoo, mitä hän oppi kymmenen vuoden matkan aikana — ja miksi hän lähti rakentamaan jälleen alusta. Jaksossa käsitellään Paytrailin syntyä, exittiä, enkeli-sijoittamista ja sitä, miten tekoäly muuttaa pk-yritysten taloushallintoa

Jakso liikkuu kahdessa tasossa: taaksepäin Paytrailin rakentamisen konkreettisiin valintoihin ja eteenpäin siihen, miksi juuri nyt on oikea hetki ratkaista taloushallinnon hajautuminen. Lennu puhuu suoraan siitä, mitä exit oikeasti tuntuu, mitä enkeli-sijoittaminen vaatii portfoliomielessä ja miksi menestyksen määrittely ennen rahoituksen hakemista ratkaisee kaiken muun.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson avaus ja Lennu Keinäsen esittely
• [01:11] Yrittäjänpolku: ensimmäinen yritys 15-vuotiaana ja tie Paytrailiin
• [02:10] Verkkokauppojen maksuliikenteen kaaos ja Paytrailin syntyidea
• [04:25] Paytrail exitin hetkellä: 30 henkeä, 3–4 miljoonan liikevaihto
• [05:01] Asiakkaan aidon kivun ymmärtäminen — Paytrailin tärkein oppi
• [06:54] Nopea validointi: kymmenkunta sopimusta A4-paperilla ennen ensimmäistä koodiriviä
• [14:21] Paytrailin myynti kahdessa osassa 2014 ja 2017
• [28:23] Enkeli-sijoittamisen käytäntö: yli 20 kohdetta, pääpaino fintech ja SaaS
• [33:35] Tiimi vai idea — vahvasti tiimisijoittaja
• [40:50] Menestyksen määrittely ennen rahoituksen hakemista
• [47:57] Cap table, liquidation preference ja omistajuuden merkitys
• [51:09] Tekoäly SaaS-yrityksissä: hyödyt, haitat ja harhakuvitelmat
• [66:47] Rise Group: pk-yritysten taloushallinnon kokonaisratkaisu tekoälyllä
• [75:13] Kaupallistamisvaihe, ensimmäiset pilotit ja waitlist

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Kiinteistöala on yhteiskunnan raskainta varallisuusmassaa – Suomessakin 73 prosenttia kansallisvarallisuudesta on sitoutuneena seiniin ja maapohjaan. Silti ala on pyörinyt pitkään ohjelmistoratkaisuilla, jotka ovat edellisen sukupolven tuotoksia: Excel pyörii toiminnanohjausjärjestelmän rinnalla, prosessit ovat manuaalisia ja data hajallaan eri järjestelmissä. Vertikaali SaaS etenee nyt kiinteistöalalle samaan tapaan kuin muissakin toimialakohtaisissa markkinoissa – ei generalistijärjestelmien kilpailijana, vaan niitä seuraavana sukupolvena, johon on rakennettu tekoälyvalmius jo arkkitehtuurin tasolla.

Jaksossa vieraana on Sofitumin perustaja ja toimitusjohtaja Juha Raitanen, jonka ura on kulkenut koodarista MBO-yrittäjäksi, Visma Tampurin toimitusjohtajaksi ja lopulta PropTech-startupiin. Keskustelu avaa kiinteistöalan softaekosysteemin rakennetta, korvaavan ERP-tuotteen myynnin logiikkaa ja sitä, miten uusi kiinteistöhallintajärjestelmä Aulaan on rakennettu tekoäly huomioiden alusta asti.

Jaksossa pureudumme

• kiinteistöalan softamarkkinan rakenne: isännöinti, vuokraus, toimitilat, kiinteistösijoitus ja lyhytaikainen vuokraus
• miksi korvaavan ERP-tuotteen myynti on eri asia kuin myyminen tyhjälle markkinalle
• kansainvälistymisvalmiuden rakentaminen arkkitehtuuriin ennen ensimmäistäkään ulkomaista asiakasta
• polku koodarista MBO-yrittäjäksi, Visma-konsernijohtoon ja takaisin yrittäjyyteen
• mitä osakassopimuksen bad leaver -käytäntö tarkoittaa käytännössä
• omistajavetoinen rahoitusmalli ja julkiset rahoitusinstrumentit – miksi ei heti pääomasijoittajia
• tekoälyn rajoitteet kiinteistöalalla: mitä voidaan automatisoida, mitä lainsäädäntö estää
• softan sukupolvet terminaalista SaaSiin ja tekoälyaikakauteen – mitä historia kertoo tulevasta

Takaisin yrittäjäksi kiinteistöalan softaa mullistamaan | Juha Raitanen, Sofitum

Juha Raitanen on rakentanut kiinteistöalan softaa koodarista toimariksi, johtanut markkinajohtajatuotetta Visma-konsernissa ja perustanut nyt seuraavan sukupolven kiinteistöhallintajärjestelmän. Hänellä on harvinainen näköalapaikka siihen, mitä edellisessä generaatiossa meni pieleen – ja miten tekoäly tulee muuttamaan kiinteistöalan prosesseja käytännössä. 

Juha Raitasen tarina kuvaa sitä, mitä voi syntyä, kun syvä toimialakokemus, tekninen ymmärrys ja oikea markkina-ajoitus kohtaavat. Sofitumin rakentaminen ei ole kiinteistöalan ERP:n päivittämistä – se on yritys rakentaa seuraavan sukupolven järjestelmä silloin, kun sekä asiakkaiden valmiudet että teknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat riittävästi muuttuneet. Samalla jakso antaa konkreettisen kehyksen ymmärtää vertikaali SaaS -liiketoimintaa laajemmin: miten markkina kerrostuu sukupolvien myötä, missä kansainvälistyminen ratkaistaan arkkitehtuurissa, ja mitä exit-polun valinta tarkoittaa jo yritystä perustettaessa.

Sisällysluettelo

• [00:00] Johdanto: vertikaali SaaS kiinteistöalan kontekstissa
• [01:40] Kiinteistöalan laajuus: segmentit, kokonaisvarallisuus ja softamarkkina
• [05:25] Softan sukupolvet ja se hetki, kun vanha tuote muuttuu "klassikoksi"
• [10:30] Kiinteistöhallintaohjelmistomarkkina: globaali koko, kasvu ja kilpailutilanne
• [15:30] Paikalliset käytännöt vs. kansainvälistyminen – arkkitehtuuriratkaisu
• [20:00] Miksi lähteä tekemään softaa, jossa kilpailijoita on jo olemassa
• [23:20] Korvaavan järjestelmän myynti: avosydänleikkaus asiakkaalle
• [28:12] Kehitysaika puolitoista vuotta, sitten markkinaan – ensimmäiset asiakkaat
• [30:00] Juha Raitasen ura: koodarista MBO-perustajaan
• [38:02] Exit Festumista ja mitä bad leaver -käytäntö opetti
• [41:30] Liiketoimintajohtajasta Visma Tampurin toimitusjohtajaksi
• [48:40] Päätös: hallitustyöstä takaisin operatiiviseen yrittäjyyteen
• [50:02] Sofitumin perustaminen: tiimi, rahoitus ja ensimmäiset asiakkuudet
• [55:51] Softan sukupolvet terminaalista SaaSiin – mitä historia opettaa
• [01:08:25] Tekoäly kiinteistöalalla: mahdollisuudet, rajoitteet ja Aulaan-alustan lähestymistapa
• [01:22:40] Kolme versiota yhtä aikaa: nykyinen, seuraava ja se tulevaisuuden tuote

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

----------

Tutustu myös

• Juha Raitanen (LinkedIn)
• Sofitum / Aulaan (website)
• Antti Pietilä (LinkedIn)
• Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille
• Loyalistic
• Loyalistic Studio
• SaaS Finland