Viisi vuotta sitten Shook sai ensimmäisenä suomalaisena pääsyn TikTokin mainostyökaluun ja alkoi tehdä TikTok-mainoksia isoille mainostajille perinteisellä agency-mallilla. Nyt tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi samassa bisneksessä: käsikirjoitukset, analyysi ja suunnittelu siirtyvät tekoälylle, ja ihmiselle jää laadunvarmistus ja kameran edessä puhuminen.
Shook AI:n kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Joonatan Lintala kertoo, miten mainostoimisto muuttuu softayhtiöksi, joka ei myy työkalua vaan sillä tuotettua palvelua. Taustalla on Smartly.io:n alkuvuodet ja kolme vuotta New Yorkissa yhtiön Yhdysvaltain-toimistoa avaamassa.
Käytännön antia on kolmeen suuntaan. Miten toimistobisnes puretaan palikoiksi ja päätetään, mikä automatisoidaan ja missä ihminen tuo lisäarvoa. Miksi TikTok subventoi asiakkaiden mainoksia ja miten kumppanivetoisessa myynnissä valitaan niche, jota jättiläisen ei kannata korvata. Ja miksi Jenkkientryssä kannattaa katsoa New Yorkin ohi.
TikTok-mainostoimistosta AI-softafirmaksi | Joonatan Lintala, Shook AI
Viisi vuotta sitten Shook sai ensimmäisenä suomalaisena pääsyn TikTokin mainostyökaluun ja alkoi tehdä TikTok-mainoksia isoille mainostajille perinteisellä agency-mallilla. Nyt tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi samassa bisneksessä: käsikirjoitukset, analyysi ja suunnittelu siirtyvät tekoälylle, ja ihmiselle jää laadunvarmistus ja kameran edessä puhuminen.
Pieni, tuntematon yritys saa avoimesta paikasta 200 hakemusta. Samalla tekoäly on kaventanut hakemusten tasoerot niin, ettei rekrytoija enää erota jyviä akanoista. Etähaastattelussa vastassa voi olla deepfake tai työnhakijalle vastauksia syöttävä AI. AI on muuttanut työnhakemista ja rekrytointia pysyvästi. Mitä työnhakijan ja rekrytoijan pitää tietää onnistuakseen? Siitä rekrytointisofta Recrightin toimitusjohtaja Rasmus Nyberghillä on vahva näkemys, sillä Recrightia käytetään kymmenissä tuhansissa rekrytointiprosesseissa vuodessa.
Työnhakijalle: kun hakemus ei erottele, ratkaisee se mitä teet sen ulkopuolella. Kyky käyttää tekoälyä omassa työssä on jo monessa tehtävässä minimivaatimus, ja tekoälyn täyttämät aukot hakemuksessa kostautuvat haastattelussa.
Rekrytoijalle: ratkaisu ei ole parempi suodatin vaan strukturoitu prosessi. Sen ennustevoima on tutkimuksissa 0,4, fiiliksellä vedetyn 0,1 — silti 85 prosenttia sivuuttaa punaisen lipun hakijan miellyttäessä.
Softayrittäjälle: Recrightin koodista 80 prosenttia on tekoälyn koskettamaa, mutta sen ilmaisen AI-ominaisuuden on vuodessa ottanut käyttöön 15 prosenttia asiakkaista. Jarru ei ole tuote vaan epävarmuus siitä, miten AI Actia tulkitaan.
Miten AI muuttaa rekrytointia ja työnhakua. Vieraana Rasmus Nybergh, Recright
Pieni, tuntematon yritys saa avoimesta paikasta 200 hakemusta. Samalla tekoäly on kaventanut hakemusten tasoerot niin, ettei rekrytoija enää erota jyviä akanoista.
Sisällysluettelo
00:00 Miksi rekrytointi on nyt vaikeaa molemmille osapuolille
06:29 Tekoäly teki hyvän hakemuksen helpoksi, ja siksi hakemus ei enää erottele
15:08 Kolme tapaa huijata: deepfake, agentti korvassa, valmiit vastaukset
22:09 Suppilon matematiikka: 200 hakemusta, eikä aikaa haastatella kaikkia
30:27 Tekoälyagentti soittaa hakijalle — ja miltä se hakijasta tuntuu
32:02 Mitä AI Act kieltää: ei profilointia, ei päätöksiä, faktojen nosto sallittu
40:45 Fiilis voittaa punaisen lipun 85 prosentissa tapauksista
53:55 Recrightin tarina: Mobile CV:stä rekrytoijan työkaluksi
59:32 80 prosenttia koodista tekoälyn koskemaa — ja miksi asiakas ei silti ota sitä käyttöön
Menestystä Etsimässä
Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.
Enterprise-myynnissä on pitkään eletty kanssa ilmiön, jota ei ole pystytty kunnolla korjaamaan: pieni osa myyjistä tuottaa suurimman osan tuloksesta. Koulutuksia on ostettu, työkaluja kasattu, prosesseja rakennettu – ja silti jakauma pysyy. AI tuo tähän ongelmaan ensimmäistä kertaa jotain, mitä ei aiemmin ole ollut: kyky käydä läpi kaikki myyntivuorovaikutukset, tunnistaa mikä erottaa parhaat tekijät muista, ja tehdä se työ proaktiivisesti myyjän puolesta sen sijaan, että vain kertoo mitä pitäisi tehdä.
Jaksossa vieraana on Optivian AI:n perustaja Roope Heinilä, joka perusti Smarpin vuonna 2011, kasvatti sen yli 10 miljoonan ARR:ään ja myi sen yhdysvaltalaiselle private equity -sijoittajalle vuonna 2021. Exitin jälkeen hän johti yhdistettyä yhtiötä 300 hengen kokoon ja 40 miljoonan ARR:ään, ennen kuin lähti rakentamaan uutta yritystä täysin erilaisessa teknologisessa ympäristössä. Nyt hän on perustanut Optivian AI:n, jonka tarkoitus on ratkaista juuri se myyntiongelma, jonka kanssa hän kamppaili koko Smarpin historian ajan.
Jaksossa pureudumme
miten Smarp kasvoi koulun penkiltä yli 10 miljoonan ARR:ään ja mitä siellä matkalla meni pieleen
miksi laajentuminen New Yorkiin hidasti kasvua ja mitä siitä opittiin
miten yksi kokeneempi myyntijohtaja muutti koko myyntikulttuurin ja mahdollisti miljoonan euron diilit Googlelle ja Salesforcelle
mitä eroa on private equity -omistajan ja VC:n alaisuudessa toimimisessa johtajan näkökulmasta
miksi vanhoilla SaaS-yrityksillä on rakenteellinen haitta suhteessa uusiin AI-natiiveihin kilpailijoihin
miten kontekstin hallinta erottaa toimivan AI-tuotteen toimimattomasta
mitä Optivian AI tekee käytännössä ja miten se eroaa olemassa olevista myyntityökaluista
Smarp koulun penkiltä 10 M ARR:ään – nyt myyntiä AI:lla mullistamassa | Roope Heinilä, Optivian AI
Roope Heinilä on yksi harvoista suomalaisista SaaS-perustajista, joka on vienyt yrityksen yli 10 miljoonan ARR:ään, tehnyt exitin ja sen jälkeen johtanut yhdistettyä yhtiötä 300 hengen ja 40 miljoonan ARR:n kokoon. Tässä jaksossa hän avaa sekä sen matkan konkreettiset käännekohdat että sen, miten hän nyt lähestyy AI-aikakauden myyntiä täysin eri lähtökohdista kuin ensimmäistä kertaa yrittäjänä.
Jakso kulkee Smarpin alkuvaiheiden epäonnistumisista ja pivoteista aina enterprise-myynnin läpimurtoon, exittiin ja palkkajohtajan rooliin asti. Sieltä se etenee siihen, miksi Roope päätti lähteä rakentamaan uutta yritystä AI-aikakaudella ja mitä hän on oppinut siitä, miten AI-tuote eroaa perinteisestä SaaS-tuotteesta sekä rakentamisen että myynnin näkökulmasta. Optivian AI:n taustalla on konkreettinen ongelma, johon ei löytynyt ratkaisua vuosikymmenen yrittämisen jälkeen – ennen kuin teknologia muuttui riittävästi.
[01:48] Smarpin perustaminen ja ensimmäiset pivotit
[07:31] BBC World News -haastattelu 74 miljoonalle katsojalle
[11:28] Tuotteen löytyminen ja ensimmäinen rahoitus isoäidin lainasta Pedro Rossiin
[27:02] Laajentuminen New Yorkiin – mitä meni pieleen ja miksi
[40:45] Kokeneemman myyntijohtajan palkkaaminen ja enterprise-myynnin muutos
[46:34] Hinnoittelumallin muutos ja top 20 prosentin ongelma
[51:31] Exit Marlin Equitylle ja yhdistyminen Kojon kanssa
[57:55] Private equity -toimitusjohtajana: miten se eroaa VC-omistuksesta
[01:05:35] Miksi vanhat SaaS-yritykset häviävät AI-natiiveille kilpailijoille rakenteellisesti
[01:12:27] Optivian AI:n synty ja idea: mitä parhaat myyjät tekevät eri tavalla
[01:17:48] Konteksti on avain – miksi AI-tuote vaatii erilaisen arkkitehtuurin kuin perinteinen SaaS
[01:27:07] Miten Oli toimii käytännössä myyjän arjessa
[01:32:18] Pipeline-konversio vs. pipelinen täyttäminen – missä AI oikeasti auttaa
Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.
Asiantuntijapalvelut on perinteisesti mielletty hitaasti skaalautuvaksi, paikalliseksi liiketoiminnaksi, jossa kasvu seuraa henkilöstön kasvua. Tähän asetelmaan on kuitenkin tulossa rakenteellinen muutos: automaatio ja tekoäly tekevät palvelutuotannosta enenevässä määrin prosessipohjaista, jolloin sama logiikka, joka on aiemmin koskettanut ohjelmistotuotteita, alkaa koskea asiantuntijapalveluita. Muutos ei tapahdu itsestään, ja se vaatii johtamispäätöksiä, jotka koskettavat koko organisaatiota — kirjanpitäjistä konsultteihin ja johtoryhmään.
Jaksossa vieraana on Starian toimitusjohtaja Artti Aurasmaa, jolla on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisen kasvun johtamisesta muun muassa 3 Step IT:n ja Ropo Capitalin toimitusjohtajana sekä pörssinoteeratun Martela Oyj:n toimitusjohtajana. Staria on 550 hengen yritys, joka tuottaa taloushallinnon ulkoistuspalveluita 50 maahan, on Euroopan johtava NetSuite-talo ja kehittää omaa tiedolla johtamisen tuotettaan Navilogia.
Jaksossa pureudumme
miksi kansainvälisen taloushallinnon kompleksiteetti kasvaa eksponentiaalisesti maiden määrän myötä
miten Staria on kansainvälistynyt asiakkaiden ja kumppaneiden kautta — eikä suorana markkinamenona
mitä service as software tarkoittaa käytännössä ja miten se muuttaa palveluliiketoiminnan skaalautuvuuden
miten StariaMind-tekoälykäyttöönotto eteni: ensin käännöskoneesta kohti agenttipohjaista toimintatapaa
miksi muutosjohtaminen on helpompaa kasvuympäristössä kuin stabiilissa organisaatiossa
miten asiantuntijatyön rooli siirtyy menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden rakentamiseen
mitä eroa on perustajan ensimmäisellä vaiheella ja ammattimaisen johtajan kasvuvaiheella
miksi pörssilistausta ei kannata pitää itsestäänselvyytenä nopeaa kasvua tavoittelevalle yritykselle
Kuinka 550 hengen kv-asiantuntijayritys johdetaan AI-aikaan. Vieraana Artti Aurasmaa, Staria
Staria on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun taloushallinnon toimisto päättää rakentaa teknologista selkärankaa palvelunsa alle eikä jäädä odottamaan toimialan murrosta. Artti Aurasmaa kertoo avoimesti, miten muutos on käytännössä johdettu 550 hengen organisaatiossa — mitä meni pieleen, mitä opittiin ja missä ollaan nyt.
Jakso käy läpi asiantuntijabisnesmallin muutosta sekä käytännön tasolla että strategisena kysymyksenä: mitä tarkoittaa, kun palvelutuotanto alkaa muistuttaa tehtaan prosesseja, ja mitä se vaatii organisaation ihmisiltä, johtamiselta ja hinnoittelulta. Starian tarina toimii konkreettisena tapauksena siitä, miten 550 hengen yritys navigoi tässä murroksessa.
Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.
Tekoäly ei muuta ohjelmistotuotantoa pelkästään nopeuttamalla koodausta. Se muuttaa sen, mikä on ylipäätään mahdollista rakentaa, kuka voi rakentaa sen ja millä kustannuksella. Samalla se siirtää pullonkaulan pois teknisestä toteutuksesta ja pakottaa miettimään uudelleen, missä liiketoiminta-arvo oikeastaan syntyy. Murros koskee yhtä lailla SaaS-tuoteyrityksiä, konsulttitaloja kuin organisaatioita, jotka eivät ole perinteisesti ajatelleet olevansa softayrityksiä lainkaan.
Jaksossa vieraana on GoforenJuhana Harmanen, jolla on tausta niin freelancerina, startup-perustajana, digijohtajana kuin konsulttina. Hän vastaa Goforella digipalveluista ja on seurannut läheltä, miten tekoälyvetoinen kehitys on muuttanut sekä tapaa tuottaa ohjelmistoja että tapaa ostaa ja hinnoitella niitä.
Jaksossa pureudumme
miten ohjelmistokehitys muuttuu agenttisessa aikakaudessa ja mitä se tarkoittaa kehittäjän roolille
miksi pullonkaula on siirtynyt teknisestä toteutuksesta liiketoimintamäärittelyn ja arvontuoton varmistamiseen
minkälainen konkreettinen kehityssykli nykyisessä AI-avusteisessa tuotannossa näyttää
mitä "service as software" tarkoittaa ja miksi se voi olla seitsemän kertaa suurempi markkina kuin pelkkä työkalumarkkina
miten token-pohjainen hinnoittelu ja kustannusrakenteiden muutos haastaa sekä SaaS-tuotteiden että konsulttipalveluiden hinnoittelun
miksi tietoturva ja laadunvarmistus täytyy rakentaa sisään prosessiin eikä tarkistaa projektin lopussa
miten Suomi voi hyödyntää AI-pohjaisen tuottavuusloikan talouskasvuun sen sijaan, että se jää pelkäksi kustannussäästöksi
Kuinka AI muuttaa softabusineksen ja onko koodarille enää töitä? Vieraana Juhana Harmanen, Gofore
Ohjelmistokehityksen rooli on muuttunut: ei enää vain speksien toteuttamista vaan liiketoimintaongelmien ratkaisemista teknisillä keinoilla. Jaksossa käydään läpi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten agenttinen kehityssykli toimii käytännössä, mitä se vaatii organisaatiolta ja miten hinnoittelumallit ovat pakotettuja muuttumaan. Katso tai kuuntele koko jakso.
Jakso kulkee ohjelmistotuotannon muutoksesta hinnoitteluun, tietoturvaan ja lopulta siihen laajempaan kysymykseen, mitä AI-murros tarkoittaa suomalaisen softabusineksen kilpailukyvylle. Mukana on myös konkreettinen esimerkki siitä, miten etukäteiseen rakentamiseen panostettu investointi voitti tarjouskilpailun, vaikka hintalappu oli kilpailijoita korkeampi.
Sisällysluettelo
[00:00] Aihe ja vieraan esittely: miten AI muuttaa softabusineksen
[02:01] Sam Altmanin ennustus ja 1,8 miljardin yhden hengen yritys
[04:03] Yhteiskunnallinen näkökulma: Suomen talouskasvu tuottavuusloikan kautta
[05:34] Juhanан tausta: freelancerista startup-yrittäjäksi ja Goforelle
[19:35] Miltä AI-murros näyttää konsulttimarkkinassa tällä hetkellä
[23:00] Ohjelmistokehityksen muutos: pullonkaula siirtyy pois koodauksesta
[32:57] Konkreettinen kehityssykli: GitHub Copilot ja agenttinen tuotantomalli
[37:55] Speksauksen rooli kasvaa: miksi länsiviitan malli korvaa itäviitan
[39:48] Kannattaako koodausalalle lähteä ja onko kehittäjillä töitä
[47:49] Token-pohjainen hinnoittelu ja kustannusrakenteiden muutos
[53:00] Agenttipohjainen softakehitysorganisaatio: minkälaisia rooleja agenteilla on
[58:54] Tietoturva osana jatkuvaa prosessia, ei erillisenä auditointina
[01:06:54] Service as software ja uudet markkinamahdollisuudet
[01:13:18] Arvopohjainen hinnoittelu ja johtamisen muutos output-ajatteluun
Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.
