Kuinka 550 hengen kv-asiantuntijayritys johdetaan AI-aikaan. Vieraana Artti Aurasmaa, Staria

torstai 13. elokuuta 2026

Asiantuntijapalvelut on perinteisesti mielletty hitaasti skaalautuvaksi, paikalliseksi liiketoiminnaksi, jossa kasvu seuraa henkilöstön kasvua. Tähän asetelmaan on kuitenkin tulossa rakenteellinen muutos: automaatio ja tekoäly tekevät palvelutuotannosta enenevässä määrin prosessipohjaista, jolloin sama logiikka, joka on aiemmin koskettanut ohjelmistotuotteita, alkaa koskea asiantuntijapalveluita. Muutos ei tapahdu itsestään, ja se vaatii johtamispäätöksiä, jotka koskettavat koko organisaatiota — kirjanpitäjistä konsultteihin ja johtoryhmään.

Jaksossa vieraana on Starian toimitusjohtaja Artti Aurasmaa, jolla on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisen kasvun johtamisesta muun muassa 3 Step IT:n ja Ropo Capitalin toimitusjohtajana sekä pörssinoteeratun Martela Oyj:n toimitusjohtajana. Staria on 550 hengen yritys, joka tuottaa taloushallinnon ulkoistuspalveluita 50 maahan, on Euroopan johtava NetSuite-talo ja kehittää omaa tiedolla johtamisen tuotettaan Navilogia.

Jaksossa pureudumme

  • miksi kansainvälisen taloushallinnon kompleksiteetti kasvaa eksponentiaalisesti maiden määrän myötä
  • miten Staria on kansainvälistynyt asiakkaiden ja kumppaneiden kautta — eikä suorana markkinamenona
  • mitä service as software tarkoittaa käytännössä ja miten se muuttaa palveluliiketoiminnan skaalautuvuuden
  • miten StariaMind-tekoälykäyttöönotto eteni: ensin käännöskoneesta kohti agenttipohjaista toimintatapaa
  • miksi muutosjohtaminen on helpompaa kasvuympäristössä kuin stabiilissa organisaatiossa
  • miten asiantuntijatyön rooli siirtyy menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden rakentamiseen
  • mitä eroa on perustajan ensimmäisellä vaiheella ja ammattimaisen johtajan kasvuvaiheella
  • miksi pörssilistausta ei kannata pitää itsestäänselvyytenä nopeaa kasvua tavoittelevalle yritykselle
Kuinka 550 hengen kv-asiantuntijayritys johdetaan AI-aikaan. Vieraana Artti Aurasmaa, Staria

Staria on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun taloushallinnon toimisto päättää rakentaa teknologista selkärankaa palvelunsa alle eikä jäädä odottamaan toimialan murrosta. Artti Aurasmaa kertoo avoimesti, miten muutos on käytännössä johdettu 550 hengen organisaatiossa — mitä meni pieleen, mitä opittiin ja missä ollaan nyt.

Jakso käy läpi asiantuntijabisnesmallin muutosta sekä käytännön tasolla että strategisena kysymyksenä: mitä tarkoittaa, kun palvelutuotanto alkaa muistuttaa tehtaan prosesseja, ja mitä se vaatii organisaation ihmisiltä, johtamiselta ja hinnoittelulta. Starian tarina toimii konkreettisena tapauksena siitä, miten 550 hengen yritys navigoi tässä murroksessa.

Sisällysluettelo

  • [00:00] Jakson avaus ja vieraan esittely
  • [01:08] Mitä ongelmaa Staria ratkaisee — CFO-office kansainvälistyvillä yrityksillä
  • [03:23] Miksi usean maan taloushallinto on oma ongelmaluokkansa
  • [09:31] Starian historia: sähköisestä tilitoimistosta Euroopan johtavaksi NetSuite-taloksi
  • [13:51] Service as software — mitä se tarkoittaa asiantuntijabisnek­sessä
  • [20:20] Artti Aurasmaan oma tarina: perustajan toinen vaihe ja pääomasijoittajat
  • [37:17] Kansainvälistyminen asiakkaiden ja kumppaneiden kautta
  • [43:02] Miten AI muuttaa palveluliiketoiminnan skaalautuvuutta
  • [58:36] StariaMind: miten tekoälyn käyttöönotto käytännössä eteni
  • [01:01:54] Miksi muutosjohtaminen on helpompaa kasvuyrityksessä
  • [01:05:24] Arvopohjaiseen hinnoitteluun siirtyminen asiantuntijapalveluissa
  • [01:19:54] Miten asiantuntijatyö muuttuu: operaattorista prosessin ohjaajaksi
  • [01:23:00] Referenssien merkitys kansainvälisessä kasvussa
  • [01:24:45] Lopetus ja tulevaisuuden näkymät

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Kuinka AI muuttaa softabusineksen | Juhana Harmanen, Gofore

perjantai 26. kesäkuuta 2026

Tekoäly ei muuta ohjelmistotuotantoa pelkästään nopeuttamalla koodausta. Se muuttaa sen, mikä on ylipäätään mahdollista rakentaa, kuka voi rakentaa sen ja millä kustannuksella. Samalla se siirtää pullonkaulan pois teknisestä toteutuksesta ja pakottaa miettimään uudelleen, missä liiketoiminta-arvo oikeastaan syntyy. Murros koskee yhtä lailla SaaS-tuoteyrityksiä, konsulttitaloja kuin organisaatioita, jotka eivät ole perinteisesti ajatelleet olevansa softayrityksiä lainkaan.

Jaksossa vieraana on Goforen Juhana Harmanen, jolla on tausta niin freelancerina, startup-perustajana, digijohtajana kuin konsulttina. Hän vastaa Goforella digipalveluista ja on seurannut läheltä, miten tekoälyvetoinen kehitys on muuttanut sekä tapaa tuottaa ohjelmistoja että tapaa ostaa ja hinnoitella niitä.

Jaksossa pureudumme

  • miten ohjelmistokehitys muuttuu agenttisessa aikakaudessa ja mitä se tarkoittaa kehittäjän roolille
  • miksi pullonkaula on siirtynyt teknisestä toteutuksesta liiketoimintamäärittelyn ja arvontuoton varmistamiseen
  • minkälainen konkreettinen kehityssykli nykyisessä AI-avusteisessa tuotannossa näyttää
  • mitä "service as software" tarkoittaa ja miksi se voi olla seitsemän kertaa suurempi markkina kuin pelkkä työkalumarkkina
  • miten token-pohjainen hinnoittelu ja kustannusrakenteiden muutos haastaa sekä SaaS-tuotteiden että konsulttipalveluiden hinnoittelun
  • miksi tietoturva ja laadunvarmistus täytyy rakentaa sisään prosessiin eikä tarkistaa projektin lopussa
  • miten Suomi voi hyödyntää AI-pohjaisen tuottavuusloikan talouskasvuun sen sijaan, että se jää pelkäksi kustannussäästöksi
Kuinka AI muuttaa softabusineksen ja onko koodarille enää töitä? Vieraana Juhana Harmanen, Gofore

Ohjelmistokehityksen rooli on muuttunut: ei enää vain speksien toteuttamista vaan liiketoimintaongelmien ratkaisemista teknisillä keinoilla. Jaksossa käydään läpi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten agenttinen kehityssykli toimii käytännössä, mitä se vaatii organisaatiolta ja miten hinnoittelumallit ovat pakotettuja muuttumaan. Katso tai kuuntele koko jakso.

Jakso kulkee ohjelmistotuotannon muutoksesta hinnoitteluun, tietoturvaan ja lopulta siihen laajempaan kysymykseen, mitä AI-murros tarkoittaa suomalaisen softabusineksen kilpailukyvylle. Mukana on myös konkreettinen esimerkki siitä, miten etukäteiseen rakentamiseen panostettu investointi voitti tarjouskilpailun, vaikka hintalappu oli kilpailijoita korkeampi.

Sisällysluettelo

  • [00:00] Aihe ja vieraan esittely: miten AI muuttaa softabusineksen
  • [02:01] Sam Altmanin ennustus ja 1,8 miljardin yhden hengen yritys
  • [04:03] Yhteiskunnallinen näkökulma: Suomen talouskasvu tuottavuusloikan kautta
  • [05:34] Juhanан tausta: freelancerista startup-yrittäjäksi ja Goforelle
  • [19:35] Miltä AI-murros näyttää konsulttimarkkinassa tällä hetkellä
  • [23:00] Ohjelmistokehityksen muutos: pullonkaula siirtyy pois koodauksesta
  • [32:57] Konkreettinen kehityssykli: GitHub Copilot ja agenttinen tuotantomalli
  • [37:55] Speksauksen rooli kasvaa: miksi länsiviitan malli korvaa itäviitan
  • [39:48] Kannattaako koodausalalle lähteä ja onko kehittäjillä töitä
  • [47:49] Token-pohjainen hinnoittelu ja kustannusrakenteiden muutos
  • [53:00] Agenttipohjainen softakehitysorganisaatio: minkälaisia rooleja agenteilla on
  • [58:54] Tietoturva osana jatkuvaa prosessia, ei erillisenä auditointina
  • [01:06:54] Service as software ja uudet markkinamahdollisuudet
  • [01:13:18] Arvopohjainen hinnoittelu ja johtamisen muutos output-ajatteluun

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Myyjästä konekuljetusten SaaS-yrittäjäksi | Antti Huhtala, Siirrot Pro

perjantai 26. kesäkuuta 2026

Metsäkoneiden siirtäminen työmaalta toiselle on iso kustannus ja logistinen päänsärky, johon ei ole ollut toimialakohtaista ohjelmistoratkaisua. Kuljetuskalusto seisoo tai koneita ei saada liikkeelle ajoissa, ja tieto kulkee puhelimitse tai WhatsAppin kautta. Tämä on markkinarako, jonka yksi myyntitaustainen yrittäjä lähti ratkaisemaan ilman ohjelmistokehitystaustaa, teollisen kumppanin siivittämänä, palvelubisneksen ja SaaS-tuotteen välimaastossa.

Jaksossa vieraana on Siirrot Pron perustaja Antti Huhtala, joka lähti autoasentajan ja B2B-myyjän taustalta rakentamaan metsäkoneiden kuljetustenhallinnan markkinapaikkaa. Kahdeksan vuoden aikana yritys on kasvanut kuljetusten välityspalvelusta kohti hybridimallista SaaS-alustaa, jonka liikevaihto pyörii puolen miljoonan euron tuntumassa.

Jaksossa pureudumme

  • miten polttoaineen logistiikkamyyjästä tuli konekuljetusten SaaS-yrittäjä
  • miten syntytarina alkoi Puutossalmen lossilla kolmen yrittäjän kohdatessa
  • miten kuljetusten välityspalvelusta siirryttiin kohti SaaS-tuotetta asiakaspaineen kautta
  • miten omistajajärjestely tehtiin: muut osakkaat ostettiin ulos pankkirahoituksella
  • miten teknologiakumppanivalinta tehtiin ilman omaa ohjelmistokehitysosaamista
  • miksi kapea niche, kuten metsäkoneiden siirrot, on kilpailuetu eikä rajoite
  • miten palveluliiketoiminta ja SaaS yhdistettiin markkinapaikan hybridimalliksi
  • miten teollinen kumppanuus toimii alussa ja missä sen rajat tulevat vastaan
Myyjästä konekuljetusten SaaS-yrittäjäksi | Antti Huhtala, Siirrot Pro

ntti Huhtala kertoo avoimesti, mitä tapahtuu kun kuljetusten välityspalvelu ei skaalaudu ja liiketoiminta pitää kääntää. Mukana on konkreettinen kuvaus siitä, miten SaaS-asiakas syntyi vahingossa, miten pankkirahoitus onnistui kypsemmässä vaiheessa ja miksi kapea fokus avasi kansainvälistymismahdollisuuksia

Jakso käy läpi yhden epätyypillisen polun SaaS-yrittäjyyteen: miten palvelubisnes voi toimia tuotekehityksen rahoittajana ja asiakasymmärryksen lähteenä, miten omistusrakenne kannattaa ratkaista ennen kuin intressit alkavat eriytyä, ja miksi metsäkoneiden kuljetustenhallinnan kaltainen mikroniche voi osoittautua kestävämmäksi kuin laaja-alainen lähestyminen.

Sisällysluettelo

  • [00:00] Johdanto ja jakson aiheet
  • [01:36] Mitä konekuljetusten hallinta tarkoittaa käytännössä
  • [04:08] Antin tausta: autoasentajasta B2B-myyjäksi
  • [06:10] Syntytarina: Puutossalmen lossi ja kolme tyhjää siirtoautoa
  • [09:09] 340 puhelua metsäkoneyrittäjille ja ensimmäinen pilotti
  • [11:34] Ensimmäinen SaaS-asiakas: kun palvelu ei riitä
  • [15:15] Suomen toiseksi suurin metsäkoneyritys soittaa
  • [17:30] Teknologiakumppanin valinta ilman omaa ohjelmistotaustaa
  • [22:47] Markkinapaikkamallin rakentaminen: sisäinen ja ulkoinen verkosto
  • [27:43] Omistusjärjestely: muiden osakkaiden ostaminen ulos
  • [33:58] Mikroniche strategiana ja miksi se kannattaa
  • [39:53] Kansainvälistyminen ja kumppanuus vieremäläisen koneyrityksen kanssa
  • [43:10] Verkoston kilpailuetu ja asiakkaiden käyttöasteen logiikka
  • [49:05] Tekoäly ja tulevaisuuden näkymät

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.


Paperista mobiiliin – Medanets matka 100+ sairaalaan Euroopassa | Juha-Matti Ranta

perjantai 15. toukokuuta 2026

Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kulueristä ja kasvaa vuosi vuodelta. Samaan aikaan sairaaloissa kirjataan tietoja yhä kahteen kertaan, potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja uusien teknologioiden käyttöönotto voi kestää vuosikymmeniä. Kyse ei ole osaamispulasta vaan rakenteesta: julkinen sektori hankkii, pilotoi ja päättää eri tavalla kuin yksityinen, ja tämä hidastaa myös niitä innovaatioita, joilla hoitotyötä voitaisiin oikeasti keventää.

Jaksossa vieraana on Medanetsin toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta. Medanets on oululainen noin 43 hengen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli sadassa sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Jaksossa käydään Medanetsin tarinan kautta läpi julkista terveydenhuoltoa softamarkkinana – mitä se vaatii myyjältä, missä rakenteet tökkivät ja miten kansainvälistyminen tässä segmentissä oikeasti etenee.

Jaksossa pureudumme

  • miksi hoitajat kirjaavat samat tiedot kahteen kertaan ja mitä mobiilisovellus muuttaa käytännössä
  • miten Medanets löysi ensimmäiset maksavat asiakkaat seitsemän vuoden jälkeen yrityksen perustamisesta
  • muna-kana-ongelma: integraatio vaatii asiakkaan, asiakas vaatii integraation
  • julkisen sektorin pilotointi ilman ostopäätöspolkua – miksi pilotit jäävät puolitiehen
  • kansainvälistymisen kolme kierrosta: Pohjoismaat, Ruotsi ja lopulta Englanti Cernerin kautta
  • monoliitti vai best-of-breed – miksi terveydenhuollon organisaatioiden IT-arkkitehtuurivalinta on enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys
  • Norjan tilanne: kolmessa neljästä sairaanhoitopiiristä käytetään kahta potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota
  • miksi vendorit puhuvat kieli keskellä suuta ja kuka nostaa systemaattiset ongelmat pöydälle
Paperista mobiiliin – Medanetsin matka 100+ sairaalaan Euroopassa. Vieraana Juha-Matti Ranta

Medanetsin tarina kestää 21 vuotta, ja asiakaspoistuma on edelleen nolla. Pitkät myyntisyklit, julkiset kilpailutukset ja integraatiohaasteet ovat hidastaneet kasvua, mutta myös rakentaneet asiakassuhteita, joita mitataan vuosikymmenissä. Jos teet softaa julkiselle sektorille tai harkitset kansainvälistymistä terveysteknologiassa, tässä jaksossa on paljon konkreettista.

Medanets on 21 vuoden aikana edennyt Windows-mobiililaitteilla pyörivästä prototyypistä yli sataan eurooppalaiseen sairaalaan. Matka on kulkenut hävittyjen kilpailutusten, koronapandemian vauhdittaman Norjan ensimmäisen asiakkaan ja globaalin jälleenmyyntisopimuksen kautta – ja nyt edessä on Saksan markkinan avaaminen. Jakso on rehellinen katsaus siihen, mitä julkiselle sektorille myyminen oikeasti tarkoittaa: hidasta, suhdepainotteista ja rakenteellisesti haastavaa, mutta pitkällä tähtäimellä kestävää liiketoimintaa.

Sisällysluettelo

  • [00:00] Jakson intro ja Medanetsin esittely
  • [01:46] Mitä sovellus tekee: hoitajan työnkulku vuodeosastolla
  • [03:45] Yrityksen synty 2004, Wilho-hanke ja ensimmäiset seitsemän vuotta ilman maksavia asiakkaita
  • [06:54] Julkisen sektorin kokeilubudjetti ja VC-mallin puuttuminen hankintaprosessista
  • [18:28] Mobiiliteknologian kypsyminen ja mobiilipolitiikan puuttuminen sairaaloissa 2012
  • [24:34] Edelläkävijäasiakas ja ratkaisukeskeinen organisaatio: Norjalainen esimerkki
  • [31:01] Luottamuksen rakentuminen ja koronapandemian vauhdittama käyttöönotto Norjassa
  • [34:54] Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros: Pohjoismaat ja muna-kana-ongelma
  • [41:55] Kuolemanlaakso: 0,5 miljoonasta miljoonaan liikevaihtoon ja ensimmäinen positiivinen käyttökate
  • [55:48] NHS:n NEWS-pisteytys ja sepsis-tunnistus mobiilisovelluksella
  • [01:03:16] Cerner-kumppanuus ja läpimurto Englannissa: 7–10 vuoden sopimukset
  • [01:08:28] Saksan markkinan avaaminen viisi vuotta myöhemmin
  • [01:12:20] Monoliitti vai best-of-breed: integraatiot poliittisena kysymyksenä
  • [01:22:36] Lehdistön rooli ja Norjan kahden rinnakkaisen potilastietojärjestelmän ongelma

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.


Teamsiä korvaamassa | Mika Ahokas, Dream Broker

tiistai 5. toukokuuta 2026

Eurooppalainen teknologiasuvereniteetti on noussut konkreettiseksi kysymykseksi tavalla, joka ei vielä muutama vuosi sitten tuntunut realistiselta. Yhdysvaltain Cloud Act, Venäjän hyökkäyssota ja viimeisimmät geopoliittiset signaalit ovat pakottaneet julkisen sektorin ja yritykset arvioimaan uudelleen, kenen infrastruktuurin varassa ne toimivat. Yksi vaikeimmin korvattavista ratkaisuista on Microsoft Teams, johon organisaatiot ovat sitoutuneet syvästi. Samaan aikaan kotimaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on ollut niukasti, ja ne jotka ovat olemassa, ovat jääneet pitkälti tuntemattomiksi.

Jaksossa vieraana on Dream Brokerin toimitusjohtaja Mika Ahokas, joka on rakentanut yhtiötä neuvonantajasta ja sijoittajasta käsin aina operatiiviseen johtoon saakka reilun 17 vuoden aikana. Jakso kulkee kolmen näytöksen kautta: yhtiön epätavanomainen syntytarina, kasvu yli 10 miljoonan ja sieltä tippuminen, ja nyt uusi yritys One-tuotteella kohti Teamsin ja Zoomin haastamista eurooppalaiselta pohjalta.

Jaksossa pureudumme

  • miten Dream Broker syntyi TKK:n käytävillä 2006 ja miksi internet-tv-ajatus hylättiin ennen aloittamista
  • mitä tarkoittaa kasvaa tulorahoitteisesti ilman riskipääomaa 11,2 miljoonan liikevaihtoon
  • miten kansainvälistyminen toteutettiin Ruotsista Iso-Britanniaan ilman massiivisia markkinatutkimuksia
  • miksi 10 miljoonan ARR ei automaattisesti tarkoita vapaata matkaa kohti 100 miljoonaa
  • mitä korona teki videoviestintämarkkinalle ja miten se näkyi Dream Brokerin luvuissa
  • mikä on Nian ja miksi se jäi kaupallisesti kesken
  • miten Dream Broker One vastaa Teamsin korvaamiseen ja mikä on digitaalisen suvereniteetin liiketoiminnallinen logiikka
  • missä Euroopan maissa kiinnostus eurooppalaisiin vaihtoehtoihin on jo konkreettista ja missä vasta heräämässä
Teamsiä korvaamassa | Mika Ahokas, Dream Broker

Dream Broker on rakentanut yli 17 vuoden aikana videoviestintäalustan, jota käyttää tuhansia organisaatioita useassa Euroopan maassa. Nyt yhtiö suuntaa One-tuotteellaan suoraan Teamsin ja Zoomin hallitsemaan markkinaan eurooppalaisena vaihtoehtona. Mika Ahokas avaa rehellisesti sekä ne ratkaisut, jotka toimivat, että ne, joissa epäonnistuttiin.

Jakso on harvinainen katsaus siihen, miltä näyttää suomalainen B2B SaaS-yritys, joka on käynyt 10 miljoonan rajan molemmin puolin, epäonnistunut yhdessä tuotesuunnassa ja rakentanut vuosia ratkaisua, jonka markkinan kysyntä on nyt muotoutunut geopoliittisten muutosten myötä todelliseksi. Keskustelu ei jää abstraktiksi, vaan käy läpi konkreettisia lukuja, maiden välistä vertailua ja niitä päätöksiä, joita jälkikäteen katsoo eri silmin.

Sisällysluettelo

  • [00:00] Jakson aiheet: 10 miljoonan raja ja digitaalinen suvereniteetti
  • [01:49] Dream Brokerin syntytarina: TKK:n käytäviltä neuvonantajaksi ja sijoittajaksi
  • [04:28] Yhteinen tausta: Digium, Ohjelmistoyrittäjät ja SalesForce Suomessa
  • [08:40] Miksi internet-tv-malli hylättiin ja miten B2B SaaS-suunta syntyi
  • [15:42] Hintapiste ja asiakasrakenne: 10 000 euron keskikauppa, 1200 asiakasta parhaimmillaan
  • [18:48] Kansainvälistyminen pohjoismaisiin maihin ja siitä Saksaan ja Iso-Britanniaan
  • [23:43] Ruotsin avaus 15 kuukaudessa 500 000 euron liikevaihtoon ja Tanskan vaikea alku
  • [34:01] Tuotekehitys: DreamScreen, Dream Broker Studio ja vision uudistus 2014
  • [39:52] Nian: videoviestisovellus kuluttajille, mitä opittiin ja miksi se jäi kesken
  • [46:47] Korona-aalto, 11,2 miljoonan ennätys ja sen jälkeinen lasku
  • [51:37] Tervehdyttäminen: supistukset, fokusointi ja kannattavuuden palautuminen
  • [57:56] Dream Broker One: Teamsin korvaaminen ja digitaalinen suvereniteetti
  • [01:03:35] Eurooppa herää: Ranska, Tanska ja geopoliittiset ajurit eurooppalaisille vaihtoehdoille
  • [01:07:20] Eurooppa maailman suurimpana ohjelmistojen ostajana ja mitä se tarkoittaa suomalaisille SaaS-yrityksille

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Uudemmat kirjoitukset
6 – 10 / 291
Vanhemmat kirjoitukset