Kun digimarkkinoinnista on kyse, olemme tottuneet luottamaan suuriin pääasiassa amerikkalaisiin some- ja hakujätteihin, myös natiivimainonnassa. 

Nyt haastaja tulee Suomesta.

Natiivimainosalusta Readpeak kasvaa ja kansainvälistyy kovaa vauhtia. Liikevaihtoa kertyy jo liki 8 miljoonaa. 70% vuosikasvu on erittäin kova saavutus samalla kun markkina alla sukeltaa. Menestysmalli on löytynyt ja uusi markkina saadaan kannattavaksi ja seuraavaa rahoittamaan jo alle vuodessa.

Kovaa kasvua ja vaarallisia tilanteita. Tarina ja opit natiivimainosalusta Readpeakin kasvun takaa.

Mitä syntyy kun perustajalla ei ole taustaa busineksestä, tekistä eikä itse markkinastakaan? Readpeakin tapauksessa ainutlaatuista kilpailuetua ja sen myötä menestystä.

Tarinan tekee mielenkiintoiseksi se, ettei perustaja Tomas Forsbäckillä ollut taustaa sen paremmin busineksestä, tekistä kuin mainosmarkkinoista. Miten sitten ummikko voi onnistua? Ja tekemällä asiat vieläpä alan näkökulmasta väärin.

Sattumalta juuri se on luonut pohjan epäreilulle kilpailuedulle digijättien natiivialustoihin verrattuna: enemmän mainostuloja medialle, edullisempia tuloksia brändille ja paremmin osuvaa sisältöä lukijalle. Eikä nyt puhuta prosenteista vaan sadoista prosenteista.

Mitä sitten natiivimainonta on? Sisällön maksettua nostamista median uutisvirtaan. Kun avaat digilehden aamulla, uutisvirrassa on mainos-merkinnällä brändien tuottamia juttuja. Mediat käyttävät Readpeakin alustaa natiivi-inventaarin myymiseen. Brändit ostavan sen kautta näkyvyyttä tuottamalleen sisällölle. Ja tekoäly optimoi rajallisen inventaarin käytön tehokkaasti: kiinnostavampaa sisältöä lukijoille.

Menestyksen löytäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. 

Kuulemme kuinka Forsbäck joutui matkalla irtisanomaan viimeisenkin työntekijän ja mietti oliko se nyt tässä? 

Tai kuinka softakehityskumppani deletoi lähdekoodit ja yritti rahastaa palauttamisella. 

Tai kuinka myyntivetoinen malli osoittautuikin isoksi virheeksi ja digimalli taas menestykseksi. 

Ja missä Readpeak jo olisikaan, jos maailmalle olisi lähdetty heti, tai ainakin selvästi aikaisemmin.

Episodin tarinoihin kätkeytyy monta jokaiselle tärkeää oppia ja epätavallistakin startup-viisautta.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa (linkit alla).

Vilkas Groupin verkkokauppaohjelmistolla pyörii yli 2000 verkkokauppaa Suomessa ja Ruotsissa. Toimitusjohtaja Markku Korkiakoski onkin oikea henkilö kertomaan missä Suomen verkkokauppaskene nyt menee ja miten verkkokaupassa menestytään, onhan hänellä itselläänkin 7 verkkokauppaa.  Käymme myös läpi Vilkas Groupin tarinaa.

Verkkokaupan tila Suomessa 2023. Vieraana Markku Korkiakoski, Vilkas Group

Vilkas on yli 2000 verkkokaupallaan yksi johtavia verkkokauppaohjelmistoja Suomessa. Toimitusjohtaja onkin oikea henkilö kertomaan verkkokaupan tilasta, haasteista ja menestystekijöistä. Käymme läpi myös Vilkas Groupin tarinaa.

Vuonna 1995 aloittanut Vilkas Group on liki yhtä vanha kuin suomalainen verkkokauppaskene. Aluksi verkkokauppoja tehtiin ns. pitkästä tavarasta. Kokemuksen pohjalta syntyi oma softa, ja nykyisin suurin kaupoista rakentuu Vilkas Now SaaS-ohjelmiston päälle. Suomalaiseksi SaaS-yritykseksi Vilkas on menestynyt mainiosti tehden vajaa 3 miljoonaa liikevaihtoa 25 hengen tiimillä.  Vilkkaan verkkokaupoilla myydään vuodessa yli 350 miljoonalla eurolla.

Markku Korkiakoski innostui verkkokaupasta yliopistossa ja hyppäsi Vilkkaaseen mukaan aivan alkuvuosina. Verkkokauppa, verkkokauppiaat ovat siis tulleet tutuiksi, myös omien verkkokauppojen kautta.

Aloitetaan puhumalla verkkokaupan tilasta Suomessa. Kuinka verkkokauppa on kehittynyt? Miten korona-kasvu näkyi, entä miltä korona-krapula nyt tuntuu?

Puhutaan sitten verkkokaupan pullonkauloista, eli mikä jarruttaa suomalaisten verkkokauppiaiden menestystä?

Mitä osaamista tarvitaan? Mihin verkkokaupat kompastuvat? Ja mitkä ovatkaan suomalaisen verkkokaupan menestytarinoita?

Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät harvoin. Korkeat logistiikkakulut ovatkin yksi kansainvälistymisen esteistä, mutta kyllä nekin on onnistuttu ylittämään.

Entä millainen on ollut Vilkas Groupin tarina? Mitä SaaS-busineksestä on opittu, entä kansainvälistymisestä?

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Mitä edessä kun SaaS-startupin perustaa?

Ennen isoa menestystä moni suomalainen SaaS-yritys joutuu kulkemaan pitkän korpivaelluksen. Jääkiekkomailan kasvukäyrää tavoiteltaessa on syytä muistaa, että ennen lapaa on pitkä varsi kuljettavana. Näin on myös riskienhallintasovellus Graniten tapauksessa.

Se tavallinen teekkaristartup-tarina? Vieraana Teppo Kattilakoski, Granite

Teppo Kattilakoski näki teekkarina tarpeen riskienhallinnan helpottamiseksi, ja Granite syntyi suurin odotuksin vuonna 2005. Nopeaa kasvua ei kuitenkaan kovasta yrittämisestä saatu syntymään. Monta kiveä on matkan varrella käännetty. Maltillista kasvua sen sijaan on työvoittona saatu, ja nyt alkaa näyttämään, että avaimet nopeaan kasvuun olisi löytymässä.

Teppo Kattilakoski näki teekkarina tarpeen riskienhallinnan helpottamiseksi, ja Granite syntyi suurin odotuksin vuonna 2005. Nopeaa kasvua ei kuitenkaan kovasta yrittämisestä saatu syntymään. Monta kiveä on matkan varrella käännetty. Maltillista kasvua sen sijaan on työvoittona saatu, ja nyt alkaa näyttämään, että avaimet nopeaan kasvuun olisi löytymässä. Tässä kohtaan onkin herkullista syventyä keissiin vielä kun menestyksen huuma ei ole tarinaa ehtinyt tasoittamaan.

Lämmityskuluissa on kylmää kyytiä tiedossa, erityisesti jos kiinteähintainen sähkösopimus ei vie talven yli.  Ja vaikka veisi, on sähköä hyvä säästää ympäristön ja nyt myös sähkön riittävyyden takia.

Mitä keinoja sähkölämmittäjällä on sitten käytettävissä sekä energian että eurojen säästämiseksi? Entä jos käytössä on vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys? Ja mitä taas ei kannata tehdä? Entä millainen on lämpöpumppumarkkina juuri nyt? Mitä ehtii vielä talveksi saamaan, mikä taas menee talven yli?

Näitä selvitämme podcast-jaksossa lämpöpumppuyrittäjä Mikko Vörlinin kanssa. Tavan mukaan käymme läpi myös yrittäjän tarinaa.

Millä ratkaisuilla sähkölämmittäjän kannattaa talveen lähteä? Entä mitä vielä ehtii saamaan?

Näitä kartoitamme podcastissa Hesatekin perustajan Mikko Vörlinin kanssa.

Vörlinin perustama Hesatek on kuluttajien ja pk-yritysten lämpöpumppuratkaisuihin keskittynyt nyt jo parin kymmenen hengen yritys, jolle maistuu myös haastavat kohteet. Hesatekin lisäksi Vörlin on mukana puhtaita ja terveellisiä tiloja rakentavassa Tila Groupissa, ja tuo kokemus on tärkeää, kun puhutaan mitä ei kannata tehdä.

Jos siis sähkön ja lämmön hinta hirvittää, tai hiilijalanjälkeä pitäisi pienentää, kuuntele episodista vinkit.

Löydät episodin YouTuben lisäksi myös suosituista podcast-sovelluksista hakemalla “Loyalistic” kanavan. Missä sitten kuunteletkin, käy peukuttamassa ja kommentoimassa YouTubessa.

Rajoitukset ovat poistuneet ja jokainen tapahtumia järjestävä miettii varmasti millä pelisuunnitelmalla tapahtumia jatkossa järjestetään.

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit?

Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella?

Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Loppukevään tiedustelutieto kertoo, että perinteisiin tilaisuuksiin olisi ollut yllättävän vaikea saada yleisöä. Osa menestyy, monet floppaavat. Toisaalta webinaaritkin tuntuvat olevan niin nähty. Ihmisiäkin haluttaisiin tavata.

Mihin paukut sitten pitäisi laittaa? Entä mitkä ovat onnistuneen tilaisuuden salaisuudet?

Tässä episodissa kaksi tapahtumatuotannon ammattilaista, Loyalisticin Antti Pietilä ja Unien Jarno Wuorisalo keskustelevat  yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuudesta ja jakavat menestysreseptejä.

Mikä on yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuus? Vieraana Jarno Wuorisalo, Unie

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit? Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella? Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Näihin kysymyksiin ja menestysmalleihin haemme Jarno Wuorisalon kanssa episodissa vastausta.

Keskustelussa Antti edustaa kokemuksensa kautta pienempiä yhden lavan ja muutaman tunnin tilaisuuksia, kun taas Jarno edustaa isompien, monilavaisten, jopa monipäiväisten tilaisuuksien näkökulma. Monella tapahtumia järjestävällä paletissa on kumpiakin.