Rajoitukset ovat poistuneet ja jokainen tapahtumia järjestävä miettii varmasti millä pelisuunnitelmalla tapahtumia jatkossa järjestetään.

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit?

Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella?

Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Loppukevään tiedustelutieto kertoo, että perinteisiin tilaisuuksiin olisi ollut yllättävän vaikea saada yleisöä. Osa menestyy, monet floppaavat. Toisaalta webinaaritkin tuntuvat olevan niin nähty. Ihmisiäkin haluttaisiin tavata.

Mihin paukut sitten pitäisi laittaa? Entä mitkä ovat onnistuneen tilaisuuden salaisuudet?

Tässä episodissa kaksi tapahtumatuotannon ammattilaista, Loyalisticin Antti Pietilä ja Unien Jarno Wuorisalo keskustelevat  yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuudesta ja jakavat menestysreseptejä.

Mikä on yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuus? Vieraana Jarno Wuorisalo, Unie

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit? Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella? Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Näihin kysymyksiin ja menestysmalleihin haemme Jarno Wuorisalon kanssa episodissa vastausta.

Keskustelussa Antti edustaa kokemuksensa kautta pienempiä yhden lavan ja muutaman tunnin tilaisuuksia, kun taas Jarno edustaa isompien, monilavaisten, jopa monipäiväisten tilaisuuksien näkökulma. Monella tapahtumia järjestävällä paletissa on kumpiakin.

Ei tullut pojasta poromiestä. Tuli yrittäjä, Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2021.

Kasvuyritysten menestyksen mittarina pidetään usein saatuja miljoonarahoituksia. Niistä on kiva kertoa ja repiä otsikoita.

Viekö kivempi on kuitenkin kun menestys saavutetaan ilman riskirahoitusta, tulorahoituksella.

Menestystä etsimässä -podcastin erikoisjaksossa SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä saa vieraakseen tuoreen vuoden ohjelmistoyrittäjän Sammeli Sammalkorven Sievolta.

Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2021: Sammeli Sammalkorpi, Sievo

Ei tullut pojasta poromiestä. Tuli yrittäjä, vuoden ohjelmistoyrittäjä 2021. Kuinka Sievo sitten sai alkunsa, ensimmäiseksi asiakkaaksi Legon ja kasvoi 225 hengen ja 20 miljoonan SaaS-yritykseksi, jonka softa ohjaa 350 miljardin dollarin hankintoja? Ja vieläpä ilman riskirahoitusta.

Sievo ratkaisee hankintatoimen analytiikkaa suuryrityksille, asiakkaina siis yli miljardin liikevaihtoa tekevät yritykset, pääasiassa maailmalla. Sievon softan kautta ohjataan yli 350 miljardin dollarin vuotuisia hankintavirtoja. Kulujen lisäksi asiakkaat hakevat pienennyksiä hankintojensa ilmastovaikutuksiin.

Sievo on menestynyt suomalaisessa SaaS-kentässä poikkeuksellisen hyvin. Sievolaisia on Suomessa ja maailmalla jo 225 ja myyntiä kertyy vuodessa 20 miljoonaa. Riskirahoitusta ei menestykseen ole kaivattu.

Nuorina konsultteina Sammeli ja kanssaperustaja Matti Sillanpää ratkoivat suuryritysten hankintatoimen analytiikkaa. Kertaraportoinnin sijaan asiakkaat toivoivat analytiikasta jatkuvampaa. Ja kun ensimmäiseksi asiakkaaksi saatiin sattuman kautta Lego, sai Sievo alkunsa. Seuraavan asiakkaan hankinta ei sen sijaan ollutkaan helppoa. Isoille yrityksille ei ole aivan yksinkertaista myydä.

Minkälainen on sitten ollut Sammelin ja Sievon matka menestykseen? Miten kaikki sai alkunsa? Mitkä ovat olleet vaaran paikat? Mitä on opittu? Ja minkälaisia haasteita yrittäjä nyt kohtaa?

Episodi on poikkeuksellisesti julkaistu alunperin SaaS Finlandin kanavalla, joka on osa Vuoden ohjelmistoyrittäjä -palkinnon myöntävää Ohjelmisto- ja E-business ry:tä.

Menestyvän yrityksen juristina Jaakko Ranta alkoi ihmetellä kuinka paljon myynnin aikaa ja työtä meni myynnin sopimusvaiheeseen, eli tarjousten ja sopimusten vääntämiseen, tietojen siirtoon järjestelmistä dokumentteihin ja takaisin, sekä asiakkaan hyväksynnän saamiseen kirjallisessa muodossa.

Asiakaskokemus oli mitä sattui, eikä juristin mielestä asiat useinkaan ollut dokumentoitu riittävän jämäkästi.

Jaakko Rannan tie juristista huippumyyjäksi 100 päivässä.

Toisen rahoituskierroksen alla iski pandemia ja rahoittajille paniikki. Rahoittajien sijaan oli hankittava lisää asiakkaita, nopeasti. Juristista pitäisi kehittyä huippumyyjä 100 päivässä. Kuinka oikein kävi?

Ongelman tunnistus johti ajatukseen ratkaisusta ja lopulta päätökseen ryhtyä startup-yrittäjäksi. Click2Contract oli syntynyt.

Hyvin alkanut startup-taival pysähtyi kuin seinään kun toisen rahoituskierroksen lähestyessä ja kassan kuivuessa pandemia levisi Suomeen ja paniikki valtasi rahoittajat. Oli otettava lakki kouraan ja lähdettävä hankkimaan asiakkaita. Click2Contractin hintapisteessä se tosin tarkoitti, että asiakkaita oli hankittava runsaasti, eli kaupan hierontaan ei saanut käyttää juristimaisen pitkää kaavaa. Oli siis opeteltava myymään, hyvin ja vieläpä nopeasti.

Jaakko päätti laittaa itsensä julkisesti likoon.

Hän julkisti LinkedInissä Huippumyyjäksi 100 päivässä hankkeensa ja alkoi dokumentoida videopäivityksin ja -haastatteluin matkaansa. Nyt kaikki LinkedIn-kontaktit, eli vuosien ajan kerätty ammatillinen verkosto, tiesivät tavoitteesta, joten epäonnistuminen ei ollut vaihtoehto.

Matka huippumyyjäksi ei kuitenkaan etene aina toivottua tietä. Miten mies kestää kovassa paineessa? Onnistuuko hän tavoitteessa? Pelastuuko firma?

Kuuntele koko tarina podcastissa. Mitä ajatuksia herättää? Kommentoi YouTubessa. Ja muista peukuttaa ja tilata kanava, jos tykkäsit.

Menestystä Etsimässä -podcastia voit kuunnella myös suosituissa Podcast-sovelluksissa. Katso lista https://anchor.fm/loyalistic tai hae Loyalistic -hakusanalla podcast-sovelluksessasi.

Startup-kielessä IPO:lla tai IPO:ttamiselle on taianomainen kaiku. Firmasta on tullut vakavasti otettava. Jotain suurta on saavutettu. Ja perustajille IPO on iso sulka hattuun. Nousu harvojen joukkoon. Niiden, jotka onnistuivat, eivätkä joutuneet myymään matkalla. 

Heeros on listautuessaan 2016 5 miljoonaa liikevaihtoa tekevä SaaS-yritys. Pörssiin ei siis tarvitse mennä suurena. Mutta minkälainen tie Heeroksella pörssiin oli, ja millaiselta tuo tie toimitusjohtajan ja ison osakkaan silmin tuntui?

Näin vein SaaS-yrityksen pörssiin. Vieraana Matti Lattu, Heeroksen ex-tj.

Voiko pieni softafirma listautua? Kyllä voi. Episodissa kuulet kuinka Matti Lattu vei Heeroksen 5 miljoonan liikevaihdolla First North-pörssilistalle.

Mitä haasteita tilauspohjaisen liiketoiminnan, siis SaaSin tai muiden as-a-Service-tyyppisten busineksien logiikan ja talouslukujen selittämisessä sijoittajille oli?

Näistä Menestystä etsimässä -talkshowsssa Antti Pietilän vieraana Heeroksen entinen toimitusjohtaja Matti Lattu, jolle 12 vuoden projekti ruorissa tuli hiljattain valmiiksi, firma kasvatettua, pörssiin listattua, ja pörssiyritystä johdettua. Nyt kokemusta on hyvä reflektoida vaikkapa nyt tällaisessa podcast-jutustelussa samalla kun miettii seuraavaa siirtoa.

Kuuntele tai katso episodi niin tiedät millaisilla askelilla pörssiin mennään, mitä se maksaa, kenelle se sopii ja onko pörssiyrityksen johtaminen kivaa.

Myyjän palkkaaminen on kasvua hakevalle yritykselle iso panostus ja myös riski. Hyvää myyjää ei saa halvalla, eikä pelkällä provikalla. Epäonnistunut rekrytointi maksaa kymmeniätuhansia euroja ja ennen kaikkea siinä menetetään kuukausia peliaikaa.

Valtaosa myyjistä motivoituu rahasta ja niinpä palkka, ja palkkausmalli ovat keskeisessä roolissa myyjän motivoinnissa niin hyvässä kuin pahassa.

Tässä episodissa Loyalisticin Antti Pietilä saa vieraakseen kokeneen myynnin, myyntijohdon, liikkeenjohdon ammattilaisen, Pro Growthin konsultin Timo Aittoniemen kun keskustelussa otettaan kissa pöydälle ja puhutaan rahasta: “Paljonko ja kuinka B2B-myyjälle kannattaa maksaa?”

Vieraana Timo Aittoniemi, Pro Growth

Paljonko ja kuinka B2B-myyjälle kannattaa maksaa?

Episodissa pohditaan mm. 

• miten palkkausmallia ja -tasoa rakentaa ensimmäiselle myyjälle kun yritys (eikä myyjä) vielä osaa arvioida kuinka helppoa tai vaikeaa myynti tulee olemaan?
• Miten toimitaan, jos myyjä saakin turhan korkeaa palkkaa suhteessa työpanokseen?
• Tai kuinka toimitaan, jos myyjän mielestä palkka ei vastaa työmäärää?
• Kuinka suureen palkkaan myyjä voi päästä (ja talousjohtajan on syytä henkisesti varautua)?
• Miten muu tiimi tai organisaatio pidetään tyytyväisenä, jos myyjä saa kaiken krediitin ja bonukset?
• Onko palkkaan syytä laittaa katto?
• Paljonko kelvolliselle B2B-myyjälle pitää varautua maksamaan?