Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kulueristä ja kasvaa vuosi vuodelta. Samaan aikaan sairaaloissa kirjataan tietoja yhä kahteen kertaan, potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja uusien teknologioiden käyttöönotto voi kestää vuosikymmeniä. Kyse ei ole osaamispulasta vaan rakenteesta: julkinen sektori hankkii, pilotoi ja päättää eri tavalla kuin yksityinen, ja tämä hidastaa myös niitä innovaatioita, joilla hoitotyötä voitaisiin oikeasti keventää.

Jaksossa vieraana on Medanetsin toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta. Medanets on oululainen noin 43 hengen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli sadassa sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Jaksossa käydään Medanetsin tarinan kautta läpi julkista terveydenhuoltoa softamarkkinana – mitä se vaatii myyjältä, missä rakenteet tökkivät ja miten kansainvälistyminen tässä segmentissä oikeasti etenee.

Jaksossa pureudumme

• miksi hoitajat kirjaavat samat tiedot kahteen kertaan ja mitä mobiilisovellus muuttaa käytännössä
• miten Medanets löysi ensimmäiset maksavat asiakkaat seitsemän vuoden jälkeen yrityksen perustamisesta
• muna-kana-ongelma: integraatio vaatii asiakkaan, asiakas vaatii integraation
• julkisen sektorin pilotointi ilman ostopäätöspolkua – miksi pilotit jäävät puolitiehen
• kansainvälistymisen kolme kierrosta: Pohjoismaat, Ruotsi ja lopulta Englanti Cernerin kautta
• monoliitti vai best-of-breed – miksi terveydenhuollon organisaatioiden IT-arkkitehtuurivalinta on enemmän poliittinen kuin tekninen kysymys
• Norjan tilanne: kolmessa neljästä sairaanhoitopiiristä käytetään kahta potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota
• miksi vendorit puhuvat kieli keskellä suuta ja kuka nostaa systemaattiset ongelmat pöydälle

Paperista mobiiliin – Medanetsin matka 100+ sairaalaan Euroopassa. Vieraana Juha-Matti Ranta

Medanetsin tarina kestää 21 vuotta, ja asiakaspoistuma on edelleen nolla. Pitkät myyntisyklit, julkiset kilpailutukset ja integraatiohaasteet ovat hidastaneet kasvua, mutta myös rakentaneet asiakassuhteita, joita mitataan vuosikymmenissä. Jos teet softaa julkiselle sektorille tai harkitset kansainvälistymistä terveysteknologiassa, tässä jaksossa on paljon konkreettista.

Medanets on 21 vuoden aikana edennyt Windows-mobiililaitteilla pyörivästä prototyypistä yli sataan eurooppalaiseen sairaalaan. Matka on kulkenut hävittyjen kilpailutusten, koronapandemian vauhdittaman Norjan ensimmäisen asiakkaan ja globaalin jälleenmyyntisopimuksen kautta – ja nyt edessä on Saksan markkinan avaaminen. Jakso on rehellinen katsaus siihen, mitä julkiselle sektorille myyminen oikeasti tarkoittaa: hidasta, suhdepainotteista ja rakenteellisesti haastavaa, mutta pitkällä tähtäimellä kestävää liiketoimintaa.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson intro ja Medanetsin esittely
• [01:46] Mitä sovellus tekee: hoitajan työnkulku vuodeosastolla
• [03:45] Yrityksen synty 2004, Wilho-hanke ja ensimmäiset seitsemän vuotta ilman maksavia asiakkaita
• [06:54] Julkisen sektorin kokeilubudjetti ja VC-mallin puuttuminen hankintaprosessista
• [18:28] Mobiiliteknologian kypsyminen ja mobiilipolitiikan puuttuminen sairaaloissa 2012
• [24:34] Edelläkävijäasiakas ja ratkaisukeskeinen organisaatio: Norjalainen esimerkki
• [31:01] Luottamuksen rakentuminen ja koronapandemian vauhdittama käyttöönotto Norjassa
• [34:54] Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros: Pohjoismaat ja muna-kana-ongelma
• [41:55] Kuolemanlaakso: 0,5 miljoonasta miljoonaan liikevaihtoon ja ensimmäinen positiivinen käyttökate
• [55:48] NHS:n NEWS-pisteytys ja sepsis-tunnistus mobiilisovelluksella
• [01:03:16] Cerner-kumppanuus ja läpimurto Englannissa: 7–10 vuoden sopimukset
• [01:08:28] Saksan markkinan avaaminen viisi vuotta myöhemmin
• [01:12:20] Monoliitti vai best-of-breed: integraatiot poliittisena kysymyksenä
• [01:22:36] Lehdistön rooli ja Norjan kahden rinnakkaisen potilastietojärjestelmän ongelma

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Suomalainen pk-sektori pyörittää taloushallintoa kolmessa erillisessä maailmassa: pankkitili, taloushallintojärjestelmä ja kirjanpitäjä elävät kukin omaa elämäänsä. Integraatiot ovat heikkoja, manuaalista työtä on paljon ja kokonaisuuden hallinta jää yrittäjän harteille. Tähän kenttään tekoäly on nyt tuomassa muutoksen, joka olisi ollut epärealistinen vielä muutama vuosi sitten.

Jaksossa vieraana on Rise Groupin Lennu Keinänen, joka tunnetaan Paytrailin perustajana. Lennu rakensi Paytrailin vuodesta 2007 aina vuoteen 2017, jolloin hän myi viimeisen osuutensa. Yli 20 enkeli-sijoituksen ja useiden hallituspaikkojen jälkeen hän on palannut yrittäjäksi — tällä kertaa ratkaisemaan pk-yritysten taloushallinnon kokonaisongelmaa tekoälyn avulla.

Jaksossa pureudumme

• miten Paytrail syntyi käytännön kivun kautta, ei teknologiasta tai markkinatutkimuksesta
• kuinka Paytrail myytiin kahdessa osassa ja mitä exit jättää jälkeensä
• mitä enkeli-sijoittaminen tarkoittaa käytännössä, kun portfolio kasvaa yli 20 kohteeseen
• miksi tiimi ratkaisee enemmän kuin idea aikaisen vaiheen sijoituksissa
• menestyksen määrittely ennen kuin hakee ensimmäistä rahoittajaa
• cap table -valintojen vaikutus exit-lopputulokseen
• miksi pk-yritysten taloushallinto on edelleen ratkaisematon ongelma
• miten tekoäly mahdollistaa taloushallinnon automatisoinnin tavalla, joka ei ollut mahdollista kaksi vuotta sitten

Paytrail-perustajan uusi yksisarvisaihio | Lennu Keinänen, Rise Group

Paytrailin perustaja Lennu Keinänen kertoo, mitä hän oppi kymmenen vuoden matkan aikana — ja miksi hän lähti rakentamaan jälleen alusta. Jaksossa käsitellään Paytrailin syntyä, exittiä, enkeli-sijoittamista ja sitä, miten tekoäly muuttaa pk-yritysten taloushallintoa

Jakso liikkuu kahdessa tasossa: taaksepäin Paytrailin rakentamisen konkreettisiin valintoihin ja eteenpäin siihen, miksi juuri nyt on oikea hetki ratkaista taloushallinnon hajautuminen. Lennu puhuu suoraan siitä, mitä exit oikeasti tuntuu, mitä enkeli-sijoittaminen vaatii portfoliomielessä ja miksi menestyksen määrittely ennen rahoituksen hakemista ratkaisee kaiken muun.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson avaus ja Lennu Keinäsen esittely
• [01:11] Yrittäjänpolku: ensimmäinen yritys 15-vuotiaana ja tie Paytrailiin
• [02:10] Verkkokauppojen maksuliikenteen kaaos ja Paytrailin syntyidea
• [04:25] Paytrail exitin hetkellä: 30 henkeä, 3–4 miljoonan liikevaihto
• [05:01] Asiakkaan aidon kivun ymmärtäminen — Paytrailin tärkein oppi
• [06:54] Nopea validointi: kymmenkunta sopimusta A4-paperilla ennen ensimmäistä koodiriviä
• [14:21] Paytrailin myynti kahdessa osassa 2014 ja 2017
• [28:23] Enkeli-sijoittamisen käytäntö: yli 20 kohdetta, pääpaino fintech ja SaaS
• [33:35] Tiimi vai idea — vahvasti tiimisijoittaja
• [40:50] Menestyksen määrittely ennen rahoituksen hakemista
• [47:57] Cap table, liquidation preference ja omistajuuden merkitys
• [51:09] Tekoäly SaaS-yrityksissä: hyödyt, haitat ja harhakuvitelmat
• [66:47] Rise Group: pk-yritysten taloushallinnon kokonaisratkaisu tekoälyllä
• [75:13] Kaupallistamisvaihe, ensimmäiset pilotit ja waitlist

Menestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.

Suomalaisissa ohjelmisto- ja data-yrityksissä käydään parhaillaan läpi merkittävää muutosta. Moni yritys on rakentunut konsultoinnin, räätälöityjen projektien tai palveluiden varaan, mutta kansainvälinen kilpailu ja skaalautuvan liiketoiminnan vaatimus pakottavat siirtymään tuotteistettuihin SaaS-malleihin. Samalla generatiivinen tekoäly on muuttanut markkinaa nopeasti ja pakottanut yritykset arvioimaan uudelleen, missä niiden todellinen kilpailuetu syntyy.

150 hengen AI-yrityksen SaaS-transformaatio | Kimmo Havu, Valona Intelligence

Tässä jaksossa vieraana on Kimmo Havu Valona Intelligencestä. Keskustelemme siitä, miten noin 150 hengen kansainvälinen AI-yritys on tehnyt strategisen siirtymän räätälöidyistä ratkaisuista tuotteistettuun SaaS-liiketoimintaan ja millaisia käytännön päätöksiä, haasteita ja kompromisseja transformaation aikana on jouduttu tekemään.

Tässä jaksossa vieraana on Kimmo Havu yrityksestä Valona Intelligence. Keskustelemme siitä, miten noin 150 hengen kansainvälinen AI-yritys on tehnyt strategisen siirtymän räätälöidyistä ratkaisuista tuotteistettuun SaaS-liiketoimintaan ja millaisia käytännön päätöksiä, haasteita ja kompromisseja transformaation aikana on jouduttu tekemään.

Jaksossa pureudumme

• AI-yrityksen todelliseen arkeen ja siihen, mitä AI-yritys käytännössä tarkoittaa
• siirtymään räätälöidyistä ratkaisuista tuotteistettuun SaaS-malliin
• ulkoisen markkina- ja kilpailijatiedon rooliin suuryritysten päätöksenteossa
• GenAI:n vaikutukseen kilpailuetuun ja markkinadynamiikkaan
• vertikalisaatioon strategiana datan ja analytiikan liiketoiminnassa
• muutoksen johtamiseen teknologia- ja tuoteorganisaatiossa

Keskustelu avaa käytännön tasolla, miltä SaaS-transformaatio näyttää keskikokoisessa kansainvälisessä ohjelmistoyrityksessä. Jakso käsittelee strategisia valintoja, markkinamuutoksia ja tekoälyn vaikutusta kilpailuetuun tavalla, joka tuo esiin myös epävarmuuksia ja keskeneräisiä kysymyksiä teknologia-liiketoiminnan kehittämisessä.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson ja vieraan esittely
• [04:12] Mitä Valona Intelligence tekee ja millaisia ongelmia ratkaistaan
• [11:05] Ulkoisen markkinatiedon rooli strategisessa päätöksenteossa
• [18:40] Yrityksen tausta ja kasvu kansainväliseksi toimijaksi
• [27:30] Räätälöityjen ratkaisujen haasteet ja skaalautuvuuden ongelma
• [36:10] Strateginen päätös siirtyä SaaS-malliin
• [48:55] Generatiivinen AI ja sen vaikutus markkinaan
• [01:00:20] Intelligence-infrastruktuuri ja datan merkitys kilpailuetuna
• [01:14:05] Vertikalisaatio ja erikoistuminen strategiassa
• [01:27:40] Yritysostot ja tuotteen kehityssuunta
• [01:38:30] Mitä AI-yrityksen rakentaminen vaatii johdolta

Antti Pietilä keskustelee Menestystä Etsimässä -podcastissa yrittäjien ja operatiivisten johtajien kanssa kasvusta, kansainvälistymisestä ja liiketoimintamalleista. Jakson voi katsoa YouTubessa tai kuunnella yleisimmissä podcast-palveluissa. Jos keskustelu herättää ajatuksia, voit jättää jaksoon kommentin tai arvion.

Ohjelmistokehityksen hankintamallit jakavat mielipiteitä niin asiakkaissa kuin softayrityksissäkin. Kannattaako softa teettää projektina vai resursoida? Entä kannattaako ohjelmistokehityspalveluita tarjota resursoiden vai projektina?

Kannattaako softa teettää projektina vai resursoiden? Sampsa Siitonen, Marvel Consulting

Keskustelussa ikuisuuskysymys: kannattaako softa teettää projektina vai resursoiden? Entä kannattaako se myydä projektina vai resursoiden? Siitä keskustelemassa Marvel Consultingin perustaja ja tj, Sampsa Siitonen.

Tässä jaksossa vieraana on Sampsa Siitonen Marvel Consulting Groupista. Sampsalla on pitkä kokemus sekä projekti- että resurssointimallien toteuttamisesta, rekrytoinnista ja asiakkaiden arjessa tehdyistä valinnoista, joissa onnistumiset ja epäonnistumiset näkyvät nopeasti. Keskustelua käydään sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta.

Jaksossa pureudumme muun muassa

• projekti- ja resurssointimallien eroihin
• body shopping -liiketoiminnan realiteetteihin
• kiinteään hintaan versus kustannusarvioon
• asiakkaan ja toimittajan näkökulmiin
• ulkoistuksen eri muotoihin
• tekoälyn vaikutukseen ohjelmistokehityksessä

Yhteenvetona jakso tarjoaa realistisen katsauksen siihen, milloin projekti, resurssointi tai niiden yhdistelmät toimivat ja millaisia riskejä kumpaankin liittyy. Keskustelu avaa myös rekrytoinnin merkitystä, markkinan tilaa ja sitä, miten teknologiset trendit, kuten tekoäly ja datan sijaintivaatimukset, vaikuttavat päätöksiin.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson tausta ja vieraan esittely
• [04:20] Projektimalli vs resurssointi
• [09:15] Body shopping -liiketoiminnan logiikka
• [15:40] Resurssointibisneksen menestystekijät
• [22:10] Projektibisnes ja hinnoittelumallit
• [29:30] Asiakkaan näkökulma hankintamalliin
• [36:45] Ulkoistus, insourcing ja hybridimallit
• [44:10] Tekoäly ohjelmistokehityksessä
• [51:30] Rekrymarkkinan tila ja tulevat trendit

Menestystä Etsimässä on Antti Pietilän juontama podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Jakson voi katsoa YouTubessa ja kuunnella Spotifyssa. Jos pidit sisällöstä, voit tykätä jaksosta tai jättää kommentin.

Tutustu myös

• Sampsa Siitonen (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/sampsasiitonen/
• Marvel Consulting Group: https://www.marvelconsulting.fi/

• Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/
• Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparraus
• Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/
• Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/
• SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/

Yritykset, jotka toimivat ympäristöteknologian ja IoT:n rajapinnassa, joutuvat tekemään liiketoimintaa teknisesti vaativassa ja sääntelyherkässä ympäristössä. Laitteiden, datan ja ohjelmiston yhdistäminen kestävällä tavalla vaatii pitkäjänteistä tuotekehitystä, realistisia odotuksia kasvusta sekä kykyä toimia asiakkaiden arjessa – ei vain strategiapapereissa.

Ympäristöteknologiaa ja IoT-busineksen haasteet | Juha Pohjala, Masinotek

Mikä softabusineksessä muuttuu kun mukaan otetaan rauta, tässä tapauksessa maastossa olevat anturit? Kyllähän siitä eräänlainen hybridi tulee, ja osaamista on oltava niin softasta kuin raudasta, joista jälkimmäinen tulee useilta toimittajilta. SaaS-mallilla vastuu kokonaisuudesta on kuitenkin toimittajalla. 

Tässä episodissa avataan Masinotekin perustajan ja hallituksen puheenjohtajan, Juha Pohjalan kanssa IoT-busineksen erityispiirteitä SaaS-yrityksen näkökulmasta.

Tässä jaksossa vieraana on Juha Pohjala, Masinotekin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Keskustelu on kiinnostava, koska Masinotek edustaa käytännönläheistä ympäristö- ja IoT-liiketoimintaa, jossa yhdistyvät laitteet, analytiikka ja ohjelmisto sekä pitkä kokemus toimialasta ilman ylisanoja tai nopeita lupauksia.

Jaksossa pureudumme

• ympäristöteknologian ja IoT:n erityispiirteisiin
• laite- ja ohjelmistoliiketoiminnan yhdistämiseen
• datan rooliin käytännön asiakastyössä
• kasvun realiteetteihin teollisissa ratkaisuissa
• myynnin ja käyttöönoton haasteisiin
• pitkäjänteiseen tuotekehitykseen

Jakso avaa realistisesti, millaista on rakentaa liiketoimintaa ympäristöteknologian ja IoT:n kentässä, jossa teknologia, asiakkaiden arki ja liiketoiminnan reunaehdot kohtaavat. Keskustelu tarjoaa käytännön näkökulmia siihen, miksi kasvu on usein hitaampaa kuin SaaS-maailmassa ja mitä se vaatii perustajilta ja johdolta.

Sisällysluettelo

• [00:00] Jakson avaus ja teema
• [00:40] Ympäristöteknologian kenttä
• [01:10] Juha Pohjala ja Masinotek
• [02:00] IoT-liiketoiminnan käytännöt
• [04:30] Laitteet, data ja ohjelmisto
• [07:30] Asiakkaiden todelliset tarpeet
• [11:00] Myynti ja käyttöönotto
• [15:00] Kasvun reunaehdot
• [19:00] Tuotekehityksen realiteetit
• [23:00] Yhteenveto keskustelusta

Katso tai kuuntele episodi suosituissa kanavissa: YouTube, Spotify ja Apple Podcasts – hakusanalla Menestystä Etsimässä.

Jos pidit sisällöstä, laita kanava tilaukseen, tykkää ja kommentoi. Ne kertovat algoritmille, että sisältö on hyödyllistä – ja auttavat tekemään Menestystä Etsimässä -podcastista entistä paremman ja vaikuttavamman.

Menestystä Etsimässä on Suomen johtava softa- ja SaaS-liiketoimintaan keskittyvä podcast, juontajana Antti Pietilä, SaaS Finlandin vetäjä ja kasvuvalmentaja.

Tutustu myös