Onko suomalaisesta ilosta vientituotteeksi? Entä kuinka teinitytöltä luonnistui startupin perustaminen, rahoituksen hakeminen ja riittikö rahkeet menestyksen luojaksi?

30 000 käyttäjää ei voi olla väärässä ja liikevaihto onkin jo kriittisen lasikaton läpäissyt. Vedettävänä on 15 hengen nopeasti kasvava, jo paikkansa ottanut yritys.

Cuckoo on Veera Lehmosen perustama työelämän hyvinvointia edistävä sovellus, jonka idea kumpuaa työharjoittelun aikana syntyneestä oivalluksesta.

Teinitytöstä kasvuyrittäjäksi, suomalaisesta ilosta vientituote. Vieraana Veera Lehmonen, Cuckoo

Onko suomalaisesta ilosta vientituotteeksi? Entä kuinka teinitytöltä luonnistui startupin perustaminen, rahoituksen hakeminen ja riittikö rahkeet menestyksen luojaksi?

Istumatyö on uusi tupakka, kuten terveystutkijat toteavat. Ja se tylsistää. Piristäisikö pieni taukoliikunta?

Ideaa olisi voinut tulla liikuntapalveluita yrityksille tuottavan firman. Se olisi ollut helpompaa, mutta rima oli korkeammalla, katseet maailmalla. Vaikkei perustajilla ollut teknologiaosaamista, lähdettiin ideaa paketoimaan softaksi, sillä vain siten myös maailma olisi valloitettavissa.

Vaikka kyse onkin SaaS-softasta, eli pilviohjelmistosta, ei Cuckoo ole onneksi sortunut tekemään businestä ATK-poikien menestysmalleilla, vaan business-malliissakin on monta tärkeää innovaatiota.

Alkuun päästiin…

Mutta sitten kuoli ohjelmistokehittäjä!

Harvassa on ne digimestarit, jotka ovat urallaan nähneet ja tehneet – sisältä päin – digitaalisia palveluita ja tuotteita enemmän kuin tämän kertainen vieraani, Tommi Eklund.

Jatkuva kiinnostus, halu oppia ja luoda menestyviä digitaalisia tuotteita ja palveluita on vienyt  Eklundin konesaleista startupin perustajaksi, operaattorin digistrategiavelhoksi, mainosmaailmaan ja nyt Coredo -nimisen softafirman toimariksi, ihan vain CV:n pintaa raapaistakseni.

Nyt ei puhuta konsulttia, vaan jaetaan niitä oppeja ja havaintoja joita tältä poikkeukselliselta näköalakierrokselta on tähän asti jäänyt matkaan kun digimuutosta tehdään yrityksen sisältä, eikä ulkoa päin.

Tarjolla on kullanarvoisia oppeja ja näkemystä jokaiselle startup-yrittäjälle, yritykselle, johtajalle ja projektista tavalla tai toisesta vastaavalla, kun haaveissa siintää menestyvä digitaalinen tuote tai palvelu.

Katso episodi YouTubessa (alla) tai kuuntele se verkossa tai suosituimmissa podcast-sovelluksissa.

Ideasta menestyväksi digituotteeksi 16 työpaikan opeilla

Nyt ei puhuta konsulttia, vaan jaetaan Tommi Eklundin kokemuksia digihankkeista 16 työpaikassa.

Tähän episodiin mahtuu paljon mielenkiintoisia aiheita kun vieraakseni saapuu Janina Luoto, Islet Groupilta: Naisyrittäjä, softayrittäjä, perheyrittäjä, kasvuyrittäjä ja kansainvälisen uran tehnyt business-nainen, joka ei pelkää teknologiaa, vaan suorittaa vaativia sertifiointeja huvikseen.

Islet Group on Suomen johtavia SAP-toiminnanohjausjärjestelmän konsulttitaloja. Puhumme siis SAP:ista, SAP-markkinasta ja softakonsultoinnista.

Islet Group on myös perheyritys, joka kuusi vuotta sitten siirtyi äidiltä tyttärelle ja on nyt jo kuusinkertaistunut kooltaan. Puhumme siis myös naisyrittäjyydestä, perheyrittämisestä ja ilmiömäisen kasvun tekemisestä.

Softa-alalla ei montaa naisyrittäjää ole, valitettavasti, eikä montaa sukupolven vaihdosta tehnyttä perheyritystä. Todellisesta harvinaisuudesta siis kyse.

Janina Luodon tie maailmalta perheyrityksen ruoriin

Tähän episodiin mahtuu paljon mielenkiintoisia aiheita kun vieraakseni saapuu Janina Luoto, Islet Groupilta: Naisyrittäjä, softayrittäjä, perheyrittäjä, kasvuyrittäjä ja kansainvälisen uran tehnyt business-nainen, joka ei pelkää teknologiaa, vaan suorittaa vaativia sertifiointeja huvikseen.

Käymme episodissa läpi Janinan tietä kansainväliseltä uralta pienen perheyrityksen ruoriin, perehdytämme SAP-markkinaan ja liiketoiminnan transformaatioon, juttelemme millaista on olla SAP:in ja Microsoftin kaltaisten kumppaniyritys, käsittelemme osaajapulaa ja piipahdamme hetkeksi myös Isletin Unkarin tytäryrityksestä puhumaan.

Nämä kaikki petaa kuitenkin pääaiheeseen. Miten ilmiömäinen 6x kasvu tehdään, ja vieläpä kestävästi. Mikä on Janinan resepti? Mitä Islet tekee toisin?

Katso tai kuuntele episodi. Nyt on paljon yhdessä episodissa.

Kun mietit kuinka sisältömarkkinointia kannattaa tehdä, on hyvä ymmärtää, että erilaisilla sisällöillä on usein myös kovin erilaiset hyllyiät, kuten tapaan sanoa. Uutisluonteiset kiinnostavat vain lyhyen ajan, tavalliset viikoista kuukausiin ja ikivihreitä kulutetaan kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen.

Paneudun tässä erityisesti ikivihreisiin sisältöihin ja niiden tuottamiseen tukena tuore 3,6 miljoonaa blogipostausta analysoinut tutkimus, josta lisää jäljempänä. Eli puhutaan siitä, mitä kannattaa tuottaa, jos haluat, että sisältönne kulutetaan paljon ja pitkään.

Ikivihreät tärkeitä, muttei ainoita

Mutta ennen kuin mennään syvemmälle ikivihreisiin, on syytä sanoa, ettei pelkästään ikivihreiden varaan kannata (sisältö)markkinointia rakentaa. Erilaisilla sisällöillä on erilaiset roolit asiakkaan polulla. Joskus viraali kertarysäyhdys on parempi kuin vuosien pieni puro. Tosin jälkimmäinen on helpommin ja varmemmin saavutettavissa, ja vieläpä toistettavissa.

Ikivihreissä on erinomainen panos-tuotos -suhde

Kysymys on ennen kaikkea parhaiden panos-tuotos -suhteiden etsimisestä. Sisällön tuottaminen maksaa vaivaa, ja siten vähintäänkin työn vaihtoehtoiskulun verran myös rahaa. Aina. Sisältömarkkinoinnissa ei kannata siis hakea halpaa eikä helppoa, vaan parasta tuottoa. Tiedän sisältömarkkinoijia, joille paras tuotto on löytynyt viisinumeroisia summia maksaneista blogijutuista, mutta heilläkin bulkki on sitten tusinasisältöä. Erilaisilla sisällöillä on eri roolit.

Ikivihreän sisällön tuottaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi sen suurempia panoksia kuin bulkinkaan, hiukan enemmän funtsimista ja idean terävöittämistä kyllä.

Jokaisen sisältömarkkinoijan ja sisällöntuottajan kannattaa luoda kyky tuottaa säännöllisesti ikivihreää sisältöä.

Mistä ikivihreää sisältöä sitten kannattaa tehdä. Ja mikä taas harvoin toimii ikivihreänä. Mennäänpä asiaan...

Doerz lähti uudistamaan matkailualaa. Sitten iski pandemia ja matkailu loppui.

Onneksi liiketoimintamalli oli kääntynyt pilviohjelmistoihin eli SaaS:iin, ja Doerz onnistui kaikesta huolimatta triplaamaan liikevaihdon viime vuonna.

Matkailuala uusiksi SaaS:illa kriisistä huolimatta

Doerz lähti uudistamaan matkailualaa. Sitten iski pandemia ja matkailu loppui. Onneksi liiketoimintamalli oli kääntynyt pilviohjelmistoihin eli SaaS:iin, ja Doerz onnistui kaikesta huolimatta triplaamaan liikevaihdon viime vuonna.

Käymme siis läpi matkailun murrosta, että Doerzin tarinaa, josta löytyy mielenkiintoisia käännöksiä, oppeja ja yksityiskohtia.