Tähän episodiin mahtuu paljon mielenkiintoisia aiheita kun vieraakseni saapuu Janina Luoto, Islet Groupilta: Naisyrittäjä, softayrittäjä, perheyrittäjä, kasvuyrittäjä ja kansainvälisen uran tehnyt business-nainen, joka ei pelkää teknologiaa, vaan suorittaa vaativia sertifiointeja huvikseen.

Islet Group on Suomen johtavia SAP-toiminnanohjausjärjestelmän konsulttitaloja. Puhumme siis SAP:ista, SAP-markkinasta ja softakonsultoinnista.

Islet Group on myös perheyritys, joka kuusi vuotta sitten siirtyi äidiltä tyttärelle ja on nyt jo kuusinkertaistunut kooltaan. Puhumme siis myös naisyrittäjyydestä, perheyrittämisestä ja ilmiömäisen kasvun tekemisestä.

Softa-alalla ei montaa naisyrittäjää ole, valitettavasti, eikä montaa sukupolven vaihdosta tehnyttä perheyritystä. Todellisesta harvinaisuudesta siis kyse.

Janina Luodon tie maailmalta perheyrityksen ruoriin

Tähän episodiin mahtuu paljon mielenkiintoisia aiheita kun vieraakseni saapuu Janina Luoto, Islet Groupilta: Naisyrittäjä, softayrittäjä, perheyrittäjä, kasvuyrittäjä ja kansainvälisen uran tehnyt business-nainen, joka ei pelkää teknologiaa, vaan suorittaa vaativia sertifiointeja huvikseen.

Käymme episodissa läpi Janinan tietä kansainväliseltä uralta pienen perheyrityksen ruoriin, perehdytämme SAP-markkinaan ja liiketoiminnan transformaatioon, juttelemme millaista on olla SAP:in ja Microsoftin kaltaisten kumppaniyritys, käsittelemme osaajapulaa ja piipahdamme hetkeksi myös Isletin Unkarin tytäryrityksestä puhumaan.

Nämä kaikki petaa kuitenkin pääaiheeseen. Miten ilmiömäinen 6x kasvu tehdään, ja vieläpä kestävästi. Mikä on Janinan resepti? Mitä Islet tekee toisin?

Katso tai kuuntele episodi. Nyt on paljon yhdessä episodissa.

Kun mietit kuinka sisältömarkkinointia kannattaa tehdä, on hyvä ymmärtää, että erilaisilla sisällöillä on usein myös kovin erilaiset hyllyiät, kuten tapaan sanoa. Uutisluonteiset kiinnostavat vain lyhyen ajan, tavalliset viikoista kuukausiin ja ikivihreitä kulutetaan kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen.

Paneudun tässä erityisesti ikivihreisiin sisältöihin ja niiden tuottamiseen tukena tuore 3,6 miljoonaa blogipostausta analysoinut tutkimus, josta lisää jäljempänä. Eli puhutaan siitä, mitä kannattaa tuottaa, jos haluat, että sisältönne kulutetaan paljon ja pitkään.

Ikivihreät tärkeitä, muttei ainoita

Mutta ennen kuin mennään syvemmälle ikivihreisiin, on syytä sanoa, ettei pelkästään ikivihreiden varaan kannata (sisältö)markkinointia rakentaa. Erilaisilla sisällöillä on erilaiset roolit asiakkaan polulla. Joskus viraali kertarysäyhdys on parempi kuin vuosien pieni puro. Tosin jälkimmäinen on helpommin ja varmemmin saavutettavissa, ja vieläpä toistettavissa.

Ikivihreissä on erinomainen panos-tuotos -suhde

Kysymys on ennen kaikkea parhaiden panos-tuotos -suhteiden etsimisestä. Sisällön tuottaminen maksaa vaivaa, ja siten vähintäänkin työn vaihtoehtoiskulun verran myös rahaa. Aina. Sisältömarkkinoinnissa ei kannata siis hakea halpaa eikä helppoa, vaan parasta tuottoa. Tiedän sisältömarkkinoijia, joille paras tuotto on löytynyt viisinumeroisia summia maksaneista blogijutuista, mutta heilläkin bulkki on sitten tusinasisältöä. Erilaisilla sisällöillä on eri roolit.

Ikivihreän sisällön tuottaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi sen suurempia panoksia kuin bulkinkaan, hiukan enemmän funtsimista ja idean terävöittämistä kyllä.

Jokaisen sisältömarkkinoijan ja sisällöntuottajan kannattaa luoda kyky tuottaa säännöllisesti ikivihreää sisältöä.

Mistä ikivihreää sisältöä sitten kannattaa tehdä. Ja mikä taas harvoin toimii ikivihreänä. Mennäänpä asiaan...

Doerz lähti uudistamaan matkailualaa. Sitten iski pandemia ja matkailu loppui.

Onneksi liiketoimintamalli oli kääntynyt pilviohjelmistoihin eli SaaS:iin, ja Doerz onnistui kaikesta huolimatta triplaamaan liikevaihdon viime vuonna.

Matkailuala uusiksi SaaS:illa kriisistä huolimatta

Doerz lähti uudistamaan matkailualaa. Sitten iski pandemia ja matkailu loppui. Onneksi liiketoimintamalli oli kääntynyt pilviohjelmistoihin eli SaaS:iin, ja Doerz onnistui kaikesta huolimatta triplaamaan liikevaihdon viime vuonna.

Käymme siis läpi matkailun murrosta, että Doerzin tarinaa, josta löytyy mielenkiintoisia käännöksiä, oppeja ja yksityiskohtia.

Rahoitusriskit kuulostavat vain talousjohtajaa kiinnostavalta aiheelta. Väärin!

Niiden ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle yritykselle ja yksilölle, jopa sellaiselle, jota talous ei voisi vähempää kiinnostaa. Onhan meillä jokaisella sähkösopimus ja useimmilla laina, eli positio markkinoilla ja sitä kautta rahoitusriski.

Puhutaan siis valuutoista, koroista ja raaka-aineista, mukaan lukien energia, joiden hinnat ovat julkisesti noteerattuja. Ja näiden vaihteluilta suojautumiselta.

Mitä jokaisen pitää tietää rahoitusriskien hallinnasta. Vieraana Hannu Penttinen, Operandi

Rahoitusriskit kuulostavat vain talousjohtajaa kiinnostavalta aiheelta. Väärin! 

Niiden ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle yritykselle ja yksilölle, jopa sellaiselle, jota talous ei voisi vähempää kiinnostaa. Onhan meillä jokaisella sähkösopimus ja useimmilla laina, eli positio markkinoilla ja sitä kautta rahoitusriski.

Kun solmimme sähkösopimuksen, lyömme samalla vetoa sähkön markkinahinnan tulevasta kehityksestä. Valitsemalla määräaikaisen sopimuksen, uskomme, että sähkön hinta nousee sopimuskaudella. Ja valitsemalla toistaiseksi voimassaolevan, uskomme, että hinta tulee laskemaan suhteessa määräaikaiseen.

Kun yritys tekee tarjouksia tai investointipäätöksiä, positioita voi syntyä moneen suuntaan. Ehkäpä raaka-aineet maksavat pörssissä tai valuuttakurssimuutoksesta johtuen toimitushetkellä enemmän kuin mitä tarjousta tehdessä uskottiin. Tai ehkä asiakkaalta saatava valuuttasuoritus ei enää katakaan euromääräisiä kuluja. Tai ehkä valuutta-, korko- ja raaka-ainehintojen muutokset kääntävätkin merkittävän investoinnin tai busineksen tappiolliseksi.

Verkkokurssit ovat nousseet parrasvaloihin näissä poikkeusoloissa, mutta taustalla on jo pitkään maailmalla jatkunut kova nousu.

Verkkokurssi on yhä useammin digitaalinen tuote, jolla asiantuntija rahastaa kirjan sijaan osaamistaan. Suomessa kursseilla voi päästä jopa monen kymmenen tuhannen kuukausituloihin. Maailmalla niche-kurssilla voi sen sijaan tehdä miljoonia vuodessa, ja miksei tuo onnistuisi suomalaiseltakin lontooksi puhuttuna.

Näin verkkokursseilla tehdään ja tuetaan businestä. Vieraana Jari Kaitera, TWID

Verkkokursseilla tehdään jo miljoonatiliä, ja nopeimmin kasvavat SaaS-yritykset käyttävät verkkokursseja asiakashankinnassa. Kuuntele episodi ja opi miten.

Verkkokurssin ei kuitenkaan tarvitse olla itse tuote, vaan se voi olla keskeisessä roolissa asiakashankinnassa tai asiakkaan menestykseen saattajana. Tällöin kurssi voi olla maksullinen tai ilmainen.

Yksi maailman nopeimmin kasvaneista softafirmoista hankkii asiakkaat pääosin verkkokurssin avulla. Kurssilla opitaan taidot ja itse softa on ikäänkuin kylkiäinen. Kun kurssi on nautittu ja taidot opittu, on softa jo tukevasti hyötykäytössä ja suhde sementoitu. Verkkokurssista saatavat tulot enemmän kuin kattavat asiakashankinnan kulut. Tälle softayritykselle asiakashankinta onkin poikkeuksellisesti itsessään kannattavaa ja kasvua rahoittavaa.

Podcast-episodissa Antti Pietilä saa vieraaksi verkkokurssispesialistin, verkkokurssialusta TWID:in perustajan Jari Kaiteran, ja keskustelussa syvennytään siihen miten verkkokursseilla tehdään ja tuetaan businestä.