Webinaarit ovat yksi vahvimmista tavoista luoda kysyntää

Webinaarit ovat yksi vahvimmista tavoista luoda kysyntää. Lähes jokainen kasvuyritys käyttää niitä menestyksekkäästi osana asiakashankintaa. 

Asiakashankinnan lisäksi webinaareja käytetään toki muutenkin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien, kuten kumppanien, palvelemiseen ja menestykseen saattamiseen.

Alkuaikoina uutuus viehätti. Webinaarit olivat, sanoisinko kotikutoisia ja usein melkoista teknistä räpeltämistä niin järjestäjän kuin osallistujien puolelta. 

Sitten tuli korona. Tilaisuudet ja tapaamiset oli pakko siirtää verkkoon. Pakko pakotti kummatkin oppimaan. 

Aluksi kysyntää riitti, ja tarjontaa oli niukasti. Sitten tarjonta saavutti kysynnän. Onnistumiseen on panostettava. 

Uusi normaali

Nyt koronasta siirrytään takaisin normaaliin. Paitsi että paluuta aamiaistilaisuuksiin ja sen semmoisiin ei enää näytä olevan. Yhtään kutsua en ole vielä saanut, ja ennen ei olisi tarvinnut töitä tehdä, jos olisi kaikkiin osallistunut. 

Fyysisen tilaisuuden täytyy olla, Michelin-oppaan luokituksia mukaillen, matkan arvoinen. Matka se on kaupungin sisäinenkin. Vain pieni osa tilaisuuksista on. Asiakkaillamme näyttää pätevän 80/20-sääntö. 80% tilaisuuksista jatkaa webinaareina, ja 20% panostetaan sitten oikein kunnolla tehden niistä matkan arvoisia.

Webinaareilla on saavutettu yleisöä, jota ei aikaisemmin saavutettu. Siitä ei haluta luopua. Eikä kustannustehokkuudesta. Enemmän tuloksia olennaisesti pienemmillä panoksilla on voittava yhdistelmä.

Kohtaamisia, keskusteluita ja verkostoitumista ei webinaareissa useimmiten onnistuta saavuttamaan. Poikkeuksiakin toki on. Siksi fyysisillä tilaisuuksilla on paikkansa.

Toistasataa webinaaria viisaampana

Järjestin ensimmäisen webinaarin viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen omia webinaareja on tullut pidettyä parisen kymmentä. 

Korona-aikana en sitten olekaan ehtinyt kuin tuottaa toistasataa webinaaria asiakkaille. 

Toistasataa fyysistä tilaisuutta on myös tullut ennen koronaa järjestettyä, ja pari jo sen jälkeen. 

Jotain on ehkä tullut opittua tilaisuuden järjestämisestä, markkinoinnista, esiintymisestä, juontamisesta ja niin edelleen.

Miten sitten onnistunut webinaari järjestetään?

Käyn tässä läpi muutamia olennaisia asioita. Löydät videosta lisää. Ja vastaan kysymykseen sitten kunnolla ilmaisessa verkkokoulutuksessa 13.10.2022 klo 9:00. Jos luet tätä sen jälkeen, nauhoite tulee saatavilla muutaman päivän viiveellä.

Käyn tässä videolla pintapuolisesti läpi menestyksen salaisuudet. Syvemmin sitten ilmaisessa koulutuksessa 13.10.22 klo 9-10.30

Ilmaiseen koulutukseen pääset ilmoittautumaan tästä.

Webinaarin järjestämisen voi prosessina jakaa neljään päävaiheeseen: suunnittelu, valmistautuminen, tilaisuus ja tilaisuuden jälkeen.

Suunnittelu

Suunnitteluvaiheessa webinaari konseptoidaan. 

Suunnittelu lähtee toki liikkeelle tavoitteesta. Miksi tilaisuutta ollaan järjestämässä? Keitä yleisöön tavoitellaan? Mitä yleisön tulisi tilaisuudessa oppia, eli kuinka heidän tulisi liikkua ostopolulla? Mitä tuloksia webinaarilla pyritään tuottamaan?

Autojen lisäarvosta yhä suurempi osa syntyy softasta, erityisesti kuljettajaa avustavissa järjestelmissä, samalla kun edetään kohti itseajavia älyautoja.

Älyautot tarvitsevat käyttöjärjestelmänsä, ja sitä tekee suomalainen Basemark, jonka perustaja Tero Sarkkinen on episodissa vieraana taustoittamassa alan isoa murrosta. Sarkkisen edellinen yritys, RightWare, nousi merkittäväksi autojen digimittareiden kehittäjäksi, joka toi mm. Audin mittaristot digiaikaan, joten Basemarkilta on lupa odottaa suuria. Basemarkin tavoitteena onkin olla eniten käytetty aivo älyautoissa.

Kuka uskoisi, että älyautojen aivot tulevat Suomesta. Vieraana Basemarkin perustaja Tero Sarkkinen

Autojen lisäarvosta yli puolet on jatkossa ohjelmistopohjaisista älyominaisuuksista syntyvää. Autovalmistajilla onkin suuria haasteita muuttua teollisuusjäteistä softayrityksiksi. Murros on alalle suurempi kuin siirtyminen sähköautoihin. Sen sai kokea mm. Volkswagen Groupin CEO Herbert Diess, joka sai lähteä softapuolen haasteista johtuen vaikka sähköautopuolella hän olikin onnistunut luotsaamaan VW:n markkinajohtajaksi.

Suomalainen Basemark on hyvissä asemissa auttamassa autovalmistajia murroksessa ja kisassa Teslaa vastaan. Tero Sarkkisen edellinen yritys, Rightware, kun oli jo merkittävä autojen digimittariston kehittäjä, joten kontaktit ja teknologiaosaaminen löytyy.

Millainen on autojen älykäs tulevaisuus? Entä kuinka tutuille automerkeille käy älymurroksessa? Kuin Nokialle Applea vastaan? Asetelma on kieltämättä hyvin samanlainen.

Teslan yllättämäksi tulleilla autovalmistajilla on nyt kiire siirtyä moduulipohjaisesta keskitetympään arkkitehtuuriin. Murros ei ole helppo, eikä vain valmistajan sisäinen asia, vaan koko arvoketjun on muututtava. Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess onnistui sähköistämään volkkarit, mutta kompuroi softan kanssa ja sai lähteä. Älykäs tulevaisuus on alalle jopa sähköistä suurempi haaste.

Vaarana on, että autovalmistajille käy älykisassa kuin Nokialle Applen kanssa. Asetelma on kieltämättä monella tavalla samankaltainen, ellei jopa pahempi, sillä tuotekehitys on pitkälle ulkoistettu lukuisille komponenttien toimittajille. Valmistajien on muututtava softataloiksi. Autoihin on saatava keskitetyt aivot. Lukuisat moduulit ja anturit on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Ja arkkitehtuurin tulisi skaalautua halvoista pikkuautoista kalliisiin luksusautoihin, sillä nyt ominaisuuksia joudutaan kehittämään ja hyväksyttämään erikseen eri hintaluokissa, mikä on hidasta ja kallista.

Tähän saumaan Basemark tarjoaa ohjelmistalustaansa. Sen avulla autovalmistaja nopeuttaa älyominaisuuksien kuten itseajavuuden kehitystä.

Episodissa keskustelemme lisäksi millaisia älyominaisuuksia autoihin ollaan oikein tuomassa. Ja millaisin valmiuksin  eurooppalaiset, amerikkalaiset, japanilaiset tai korealaiset valmistajat kisaan lähtevät.

Tässä episodissa sukelletaan tutkimaan autoalan ja -kaupan suurta murrosta, etsimään voittajia ja häviäjiä, ja selvittämään sitä, miten auton vaihtoa miettivän kannattaa toimia? Vieraana autokaupan konkari Tomi Orava.

Autoalan ja autokaupan suuri murros: mihin kannattaa nyt rahat laittaa? Vieraana Tomi Orava

Tässä episodissa sukelletaan tutkimaan autoalan ja autokaupan suurta murrosta, etsimään voittajia ja häviäjiä, ja selvittämään sitä, miten auton vaihtoa miettivän kannattaa toimia? Vieraana autokaupan konkari Tomi Orava.

Tomi Oravan tie on kulkenut autokaupan lattialta autokauppiaaksi ja nyt maahantuojaksi. Autoalan keskusliiton hallituksessa hänellä on alaan näköalapaikka. Pari tuhatta autoa tänä vuonna maahantuovana hänellä on erinomainen käsitys mikä tekee kauppansa ja mihin hintaa juuri nyt. Ilman isoja rakenteita tai pitkiä suunnitelmia hän on samalla vapaa pohdiskelemaan mihin ala on menossa.

Iso muutos on tietenkin siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin.

Rajoitukset ovat poistuneet ja jokainen tapahtumia järjestävä miettii varmasti millä pelisuunnitelmalla tapahtumia jatkossa järjestetään.

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit?

Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella?

Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Loppukevään tiedustelutieto kertoo, että perinteisiin tilaisuuksiin olisi ollut yllättävän vaikea saada yleisöä. Osa menestyy, monet floppaavat. Toisaalta webinaaritkin tuntuvat olevan niin nähty. Ihmisiäkin haluttaisiin tavata.

Mihin paukut sitten pitäisi laittaa? Entä mitkä ovat onnistuneen tilaisuuden salaisuudet?

Tässä episodissa kaksi tapahtumatuotannon ammattilaista, Loyalisticin Antti Pietilä ja Unien Jarno Wuorisalo keskustelevat  yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuudesta ja jakavat menestysreseptejä.

Mikä on yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuus? Vieraana Jarno Wuorisalo, Unie

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit? Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella? Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Näihin kysymyksiin ja menestysmalleihin haemme Jarno Wuorisalon kanssa episodissa vastausta.

Keskustelussa Antti edustaa kokemuksensa kautta pienempiä yhden lavan ja muutaman tunnin tilaisuuksia, kun taas Jarno edustaa isompien, monilavaisten, jopa monipäiväisten tilaisuuksien näkökulma. Monella tapahtumia järjestävällä paletissa on kumpiakin.

Kuinka softaprojekti viedään menestyksekkäästi maaliin. Vieraana Jyrki Autio, Project-Top

Kilpailukykyä saa pakettisoftaa ostamalla, mutta kilpailuetua varten on kehitettävä omaa lisäarvoa eli softaa. Miten sitten softaprojektit viedään kunnialla maaliin? Niitä salaisuuksia jakamassa softaprojektien johtamiseen ja sen työkaluihin erikoistuneen Project-TOP Solutionsin toimitusjohtaja ja perustaja Jyrki Autio.

Kilpailukykyä saa pakettisoftaa ostamalla, mutta kilpailuetua varten on kehitettävä omaa lisäarvoa eli softaa. Niinpä Harvard Business Review ja monet muut ovat todenneet kaikkien (menestystä hakevien) yritysten olevan lopulta softayrityksiä.

IT-projektien sijaan puhutaankin ohjelmistoprojekteista. Pelissä on isot panokset, ja turhan moni yrittää kuuta taivaalta, eikä valmista tule. Ohjelmistoprojektien menestyksekäs johtaminen on yritykselle kilpailuetu jo sinänsä. Kyse ei ole asiasta, jonka voi delegoida IT:lle, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin liiketoiminnan hankkeesta, jonka IT ja/tai kumppanit sitten teknisesti toteuttavat.

Miten sitten softaprojektit viedään kunnialla maaliin? Mitkä ovat ohjelmistoprojektin johtamisen menestyksen avaimet? Mitä liiketoiminnan pitää tietää? Siitä episodissa Antti Pietilän vieraana keskustelemassa softaprojektien johtamiseen ja sen työkaluihin erikoistuneen Project-TOP Solutionsin toimitusjohtajan ja perustajan Jyrki Aution.