Siis apua, nyt ei kyllä irtoa, tekstiä nimittäin. Tyhjä ruutu huutaa vaativana ensimmäistä kirjaintaan tai työn alla ollut kirjoitus ei ole edistynyt ainakaan varttiin/tuntiin/päivään/viikkoon/ikuisuuteen, ja deadline vaanii kenties jo jossain nurkan takana… Been there, done that?
Toisina päivinä tekstin tuottaminen voi sujua kuin leikkiä vaan, kun taas toisina päivinä se sujuu yhtä luontevasti kuin tervassa juokseminenkin. Englanniksi puhutaan writer's blockista, suomeksi taas tyhjän paperin syndoomasta tai valkoisen paperin kammosta, ja tällöin kirjoittaminen takkuaa syystä jos toisestakin eikä järkevää tekstiä synny. Englanninkielinen termi kuvaa ongelmaa paremmin kuin sen suomenkieliset käännökset: kirjoittajan tiellä on este, ja se on voitettava. Kyse ei ole pelosta eikä taudista, vaan kirjoittajan luovuuden tukahduttavasta ongelmasta.
Yrityksissä ja muissa organisaatioissa sisällöntuotanto on ollut perinteisesti markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten tehtävä. Heille kirjoittaminen ei useinkaan tuota haasteita, mutta aina heillä ei ole sisällöntuotannon vaatimaa substanssiosaamista. Nykyisellä sisältömarkkinoinnin aikakaudella taas asiantuntijatkin valjastetaan usein tuottamaan sisältöä. Heillä tuota substanssiosaamista on, kun taas kirjoittaminen ei ehkä kuulu heidän ydinosaamiseensa eikä ydintehtäviinsä, joten esimerkiksi blogin, oppaan tai somejulkaisun kirjoittaminen ei ole heille tuttua rutiinia. Oli rutiinia sisällöntuotantoon sitten syntynyt tai ei, tulisi materiaalia kuitenkin tarpeen niin vaatiessa pystyä tuottamaan ja yleensä vieläpä kohtuullisessa ajassakin.
Tyhjän paperin syndrooma iskiessä voi sisäistä kynäänsä kuitenkin yrittää houkutella esiin monin erilaisin keinoin ja harjoituksin, ja erilaisia vinkkejä ongelman ratkaisemiseksi löytyy maailmalta lukematon määrä. Keräsin alle parhaiksi havaitsemiamme keinoja syndrooman kukistamiseksi, ja löydät sieltä 15+1 käytännöllistä ja loogisesti etenevää vinkkiä, jotka voivat konkreettisesti auttaa sisällöntuotannossa ja kirjoitusprosessin tuottavuuden tehostamisessa. Tyhjän paperin syndrooma - ei enää tämän jälkeen!
1. Varaa (reilusti) aikaa
Aivan ensimmäiseksi, varaa kirjoittamiselle (reilusti) aikaa. Varatun ajan pituuteen vaikuttaa luonnollisesti kirjoittamasi tekstin luonne sekä muiden työtehtäviesi vaatima aika, mutta ajan varaamisen tarkoituksena olisi joka tapauksessa luoda tietty aikaikkuna, jolloin sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kirjoittaa. Tietyn, kalenteriin etukäteen varatun ajan varaaminen myös valmistaa sinua henkisesti kirjoittamiselle, ja samalla se on myös signaali siitä, että kirjoittaminen on sinulle tärkeää ja ansaitsee oman paikkansa muiden tehtäviesi joukossa. Kenties varaamalla kirjoittamiselle aina tietyn ajan kalenterissasi pystyt luomaan kirjoittamisesta itsellesi helpommin myös rutiinin.
“Inhoan sitä, että kirjoittaminen on lopetettava johonkin tapaamiseen, kotiinlähtöön tms. Haluan saada ensimmäisellä kirjoituskerralla jutulle selkeän kulman ja suunnan. Siitä on hyvä jatkaa. Mutta jos lähtö ja kantava idea jäävät ajan puutteen takia pehmeiksi, lähden kovin helposti seuraavalla kerralla aloittamaan alusta.” - Antti Pietilä
2. Poista häiriötekijät
Poista kaikki mahdolliset häiriötekijät, jotta pystyt keskittymään vain ja ainoastaan kirjoittamiseen. Laita siis puhelimesi äänettömälle, sulje sähköpostisi ja ilmoita työtovereillesi, että “Kirjoitan nyt blogia, ei saa häiritä!”. Pyri myös itse keskittymään käsillä olevaan tehtävään sen sijaan, että yrität tehdä montaa asiaa kerralla tai livahdat kesken kirjoittamisen esimerkiksi tarkistamaan ystäviesi päivityksiä Facebookissa.
3. Lämmittele
Istu alas 10 minuutiksi ja kirjoita ylös kaikki asiat, jotka tulevat mieleesi valitsemastasi aiheesta. Älä pysähdy miettimään kirjoittamaasi, vaan kirjoita keskeytyksettä. Harjoituksen tarkoituksena on saada sinut lämpimäksi ”oikeata” kirjoittamista varten, aivan kuten urheilijatkin lämmittelevät ennen varsinaista urheilusuoritustaan. Usein voi kuitenkin käydä myös niin, että listaa kirjoittaessasi olet jo kuin huomaamattasi kirjannut ylös myös tekstisi pääkohdat, mikä taas helpottaa jo “oikeankin” kirjoittamisen aloittamista huomattavasti.
4. Kirjaa ajatuksesi muistiin
Kun olet aloittelemassa kirjoittamista, tee muistiinpanoja ajatuksistasi, jotta muistat ne vielä myöhemminkin. Tässä vaiheessa ei tarvitse vielä huolehtia kokonaisista lauseista eikä kappaleista, sillä tärkeintä on vain saada päässäsi vilistävät ajatukset jonnekin muistiin.
5. Listaa pääkohdat
Pääpiirteiden listaaminen kirjoittamisen aluksi voi nopeuttaa kirjoitusprosessia. Pääpiirteiden listaamisen myötä myös ajatuksesi sekä lopullisen kirjoituksen rakenne selkenevät, ja voit helposti muokata asioiden järjestystä mahdollisimman loogiseksi kokonaisuudeksi nähtyäsi ne konkreettisesti kirjattuna ylös.
6. Pidä aivoriihi
Kirjoituksesi sisältöä miettiessäsi voit järjestää aivoriihen valitsemastasi aiheesta tietty tavoite mielessäsi. Voit esimerkiksi miettiä jotain kysymystä, joka askarruttaa tuotteesi/palvelusi käyttäjiä, ja kirjata vastauksia ylös esimerkiksi 15 minuutin ajan ajatuksia sensuroimatta ja lauserakenteita miettimättä. Aivoriihen jälkeen voit tehdä kirjaamistasi ajatuksista kokonaisia lauseita, järjestellä niitä uudelleen ja muutoinkin editoida kirjoittamaasi.
7. Kirjoita vapaasti
Jos kynä ei luista, kirjoita 15-20 minuuttia mitä mieleesi juolahtaa, ja palaa tämän jälkeen tekstisi pariin. Voit kirjoittaa mistä aiheesta tahansa ja kielioppisäännöistä välittämättä, sillä harjoituksen tarkoituksena on vain se, että saat muut pääsi sisällä vellovat ja keskittymistäsi häiritsevät asiat pois mielestäsi. Jos sinulla on enemmän aikaa, voit tehdä harjoituksen joka päivä viikon ajan ja palata kirjoitustyösi pariin vasta sen jälkeen. Voit tehdä harjoituksesta myös päivittäisen tavan, jolloin kirjoittamisesta tulee enemmän rutiininomaista ja kirjoitustaitosi kehittyy eikä kirjoittaminen takkua enää niin helposti.
8. Vapauta luovuutesi
Jos kirjoittaminen ei suju, tee sen sijaan jotain muuta luovaa: luovien asioiden tekeminen harjoittaa, aktivoi ja ruokkii luovuuttasi, ja kun lopulta palaat takaisin kirjoituspöytäsi ääreen, sujuu kirjoittaminen taas helpommin.
9. Älä kirjoita
Myös aivan muiden asioiden tekeminen voi saada mielesi rentoutumaan, ajatuksesi kirkastumaan ja lopulta myös kirjoitustyösi sujumaan. Neulo villasukkaa, tiskaa astiat, juttele parhaan ystäväsi kanssa, katso televisiota, tee ihan mitä tahansa. Fyysinen liikunta voi myöskin saada ajatuksesi liikkeelle, joten hus, lenkille siitä kirjoituspöydän äärestä!
10. Vaihtele kirjoitusrutiinejasi
Luovuutta voi yrittää houkutella esiin vaihtamalla myös kirjoitusvälinettä: jos käytät tekstinkäsittelyyn yleensä Microsoft Wordiä, vaihda se Google Docsiin tai kirjoita vaihtelun vuoksi vaikka käsin. Voit myöskin vaihtaa esimerkiksi fonttia tai sen väriä tai kirjoittaa suuremmalla fonttikoolla. Tutun työkalun vaihtaminen toiseen voi palvella myös toista päämäärää eli parempaa kirjoittamiseen keskittymistä. Mitä vähemmän työkalussa on hienouksia, sitä tiukemmin huomiosi kiinnittyy vain itse tekstiin ja sen kirjoittamiseen. Kirjoittamisen rutiineja kannattaa kirjoitusvälineen lisäksi muutoinkin välillä vaihdella esimerkiksi vaihtamalla kirjoituspaikkaa tai kirjoitusaikaa, sillä pienetkin muutokset voivat saada kirjoittamisen tuntumaan taas kiinnostavalta.
11. Paranna keskittymiskykyäsi Pomodoro-menetelmällä
Jos keskittymisesi herpaantuu, voit kokeilla Pomodoro-menetelmää: säädä ajastimeen 25 minuuttia ja työskentele tekstisi parissa keskeytyksettä tuo 25 minuuttia. Tämän jälkeen kirjoita ylös lyhyesti, mitä teit, ja pidä viiden minuutin tauko. Kun olet työskennellyt 4x25 minuuttia, pidä pidempi 15-30 minuutin tauko. Näin pitkänkään tekstin kirjoittaminen ei tunnu yhdeltä suurelta möhkäleeltä, vaan pieniltä osasuorituksilta, jotka tuntuvat helpommilta toteuttaa, ja jaksat keskittyä kirjoittamaasi asiaan paremmin, kun tiedät sen vaativan keskittymistäsi vain tuon 25 minuuttia kerrallaan. Perinteisesti Pomodoro-menetelmän ajastamiseen on käytetty tomaatin mallista munakelloa, josta menetelmän nimikin tulee. Puhelimen ajastin toimii kuitenkin aivan mainiosti, ja löytyypä tarkoitusta varten myös sovelluksia niin puhelimeen kuin tietokoneellekin.
12. Aloita keskeltä
Joskus kirjoitustyön etenemisen voi katkaista “täydellisen”, lukijoiden mielenkiinnon välittömästi vangitsevan aloituksen keksiminen. Tällöin voi olla helpompaa aloittaa kirjoittaminen tekstin keskeltä kuin sen alusta. Jos olet jo tehnyt suunnitelman artikkelisi tai oppaasi rakenteesta, voit tarttua sieltä aiheeseen, jonka tunnet erityisen hyvin, ja jatkaa sen jälkeen kirjoittamista jostain toisesta itsellesi mieluisasta aiheesta. Kohta huomaatkin jo olevasi valmis kirjoittamaan työllesi myös alun.
“Tämä on minulle yksi suurimpia kompastuskiviä. Täydellisen lähtökulman löytämiseen saattaa mennä tunteja. Silloin voi olla parempi aloittaa itse substanssista ja miettiä alkusanat vasta myöhemmin.” - Antti Pietilä
13. Mieti mitä haluat sanoa
Jos taistelet tekstissäsi jonkun yksittäisen lauseen kanssa etkä tunnu saavan siitä millään mieluista, mieti ”Mitä oikein haluan sanoa?”. Kun kirjoitat ensin vapaasti ylös, mitä oikein haluatkaan yleisöllesi kertoa, on oikeata sanamuotoa helpompi muotoilla tämän jälkeen. Ensimmäinen versio haluamastasi viestistä voi hyvinkin olla pitkästi kirjoitettu, mutta voit lyhentää sitä sen jälkeen, kun olet ensin saanut puserrettua ajatuksesi paperille ja ajatuksen kristallisointi voi alkaa. Tämä voi tapahtua välittömästi ensimmäisen version kirjoittamisen jälkeen tai vasta aivan viimeisessä koko kirjoituksen editointivaiheessa.
“ Je n’ai fait celle-ci plus longue que parce que je n’ai pas eu le loisir de la faire plus courte."
"I have made this longer than usual because I have not had time to make it shorter.”
- Blaise Pascal, ranskalainen filosofi
14. Palaa ongelmakohtiin myöhemmin
Jos oikean lauserakenteen tai tietyn sanan löytäminen tuottaa edelleen tuskaa, voit myös päättää, että tyydyt nykyiseen muotoon tällä erää ja palaat siihen myöhemmin. Näin pääset kirjoittamisessasi eteenpäin sen sijaan, että jumiudut vain yhteen kohtaan. Jos ongelmakohta on erittäin kinkkinen, voit laittaa alitajuntasi töihin yön ajaksi ajattelemalla ongelmakohtaa illalla juuri ennen nukkumaanmenoa, ja aamulla ongelmasi voikin olla jo ratkaistu.
15. Anna kirjoitusprosessille aikaa
Kirjoittaminen on prosessi, joten hyväksy se, että ensimmäinen versio ei ole välttämättä täydellinen. Se ei haittaa, sillä voit editoida kirjoittamaasi tekstiä myöhemminkin. Tärkeintä on se, että saat jotain kirjoitettua, sillä vasta kirjoitettua tekstiä voi editoida toisin kuin kirjoitusta, joka ei ole enempää kuin hämyinen ajatelma jossain aivojesi sopukoissa. Kirjoitusprosessi on muutenkin hyvä saada käyntiin, sillä vaikka alku olisi hankalaa, voi kirjoittaminen alkukankeuden jälkeen lähteä kuitenkin sujumaan mallikkaasti.
“Kirjoittaminen on tapa jäsentää omaa ajattelua. Jos asiaa ei ole vielä jäsentänyt, täytyy hyväksyä se, että valmista ei tule kerralla. Ensimmäinen versio auttaa jäsentämään asioita, ja voi vaatia useammankin raskaan editointikierroksen ennen kuin idean saa kirkastettua myös lukijalle. Toisaalta jäsennetyn ajattelun kirjoittaminen on usein todella helppoa.” - Antti Pietilä
+1 Näin palautat kirjoittajaminäsi itsetunnon
Kun kirjoittamisessa mikään ei tunnu sujuvan, voit hakea inspiraatiota vanhoista kirjoituksistasi, etenkin siitä parhaimmasta: se on todiste siitä, että osaat kuin osaatkin kirjoittaa. Älä siis epäile itseäsi! Näistä onnistuneista hetkistä on kuitenkin hyvä aina välillä muistuttaa itseään. Myös minulla on täysi luotto sinuun: Yes, you can do it!
 | Kirjoittaja Anne Räty (KTM) Anne toimii tiimissämme digitaalisena markkinoijana, joka haluaa auttaa asiakkaita ja partnereita (ja tietysti Loyalisticia) menestymään inbound-markkinoinnin toteuttamisessa. Vapaa-ajallaan Anne nauttii matkustelusta, ranskan kielen opiskelusta sekä aerobic-tunneista. |
