Kun yritykset perustavat uusia verkkosivuja tai aloittavat sisältömarkkinointia, tulee hakusanojen optimointi jatkuvasti heidän eteensä. Yrityksen voi olla vaikea hahmottaa, mille hakusanoille heidän tulisi sisältöään optimoida. Tyypillistä on se, että yritys lähtee optimoimaan sisältöään niihin samoihin hakusanoihin, joihin kaikki muutkin yritykset panostavat ja joissa on siten lähes mahdoton pärjätä. Loyalisticin Antti Pietilä ja Cuution Jarno Wuorisalo esittelevät tässä videoblogissa edellä mainittua parempia konsteja sille, että yrityksen hakusanaoptimointi toimisi ja toisi tuloksia.
Voit kuunnella videoblogin myös podcastina (löydät Loyalistic Suomi -podcastin kaikki jaksot täältä):
Yritä ymmärtää asiakastasi ja hänen ostopolkuaan
Miettiessään yritykselleen sopivia hakusanoja tulisi yrityksen lähteä liikkeelle asiakasymmärryksestä. Usein yritys tekee sen virheen, että se miettii hakusanoja omista lähtökohdistaan eli yrityksen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen kautta, kun sen tulisi miettiä sitä, mitä sen asiakkaat verkosta etsivät. Tähän tepsii perinteinen asiakkaan ostopolun miettiminen. Yritys voi miettiä, minkälaisessa tilanteessa asiakas on, ennen kuin hän ryhtyy edes miettimään ostamista. Minkälaisia alkuvaiheen kysymyksiä asiakas esimerkiksi Googlelle esittää? Tämän avulla yritys voi löytää paljon hakusanamassaa, minkä avulla sen tulisi hakukoneista ehkä löytyä. Tämä ei tarkoita sitä, että yrityksellä tulisi olla satoja hakutermejä listattuna ennen kuin se voi ryhtyä toimiin, mutta hakusanamassa voi auttaa sen ymmärtämisessä, mitä tietoa asiakas ehkä etsii ensin, jotta hän voi myöhemmin etsiä myös yritystä ja sen tuotteita. On tärkeää rakentaa ensin yksi polku ja lähteä leventämään sitä vasta tämän jälkeen, joten hakusanojen miettiminen ei ole vain kerran tehtävä operaatio, vaikka monesti yritykset sen kerran tehtävänä projektina tekevätkin. Yritys voi aloittaa miettimällä saamaansa hakusanamassaa, priorisoida sitä omien teemojensa mukaisesti lähtemällä liikkeelle muutamasta tärkeästä hakutermistä ja laajentaa polkuaan myöhemmin.
Asiakkaan ostopolulla on neljä päävaihetta:
- Tietoisuus. Tavoittaakseen kohderyhmänsä yrityksen tulee miettiä, mitä kysymyksiä kohderyhmä kysyy. Kysymykset eivät välttämättä liity yrityksen alueeseen ollenkaan, mutta ne ovat juuri halutulle kohderyhmälle sillä hetkellä relevantteja. Jos yrityksen alueeseen liittyviä kysymyksiä ei ole riittävästi tai alue on hyvin kilpailtu, voi yritys kohderyhmänsä tavoittaakseen siis tuottaa sisältöä myös muista kohderyhmää kiinnostavista aiheista.
- Kouluttautuminen/vertailu. Kun kohderyhmä opiskelee aihettaan, on yrityksen hyvä tietää, mitä asioita haluttu kohderyhmä yrityksen omasta aihealueesta hakee. Yrityksen on hyvä miettiä, minkätyyppisiä erilaisia ratkaisuja asiakkaan ongelmaan on olemassa, ja yrityksen pitää tällöin pystyä vakuuttamaan asiakas siitä, että juuri heidän yrityksensä tuote tai palvelu on parempi kuin sen kilpailijat. Yrityksen pitää ymmärtää, minkälaisessa kilpailukentässä se toimii, mutta ei miettiä niinkään suoria kilpailijoita vaan kilpailijaryhmiä sekä myös muita vaihtoehtoja, kuten status quota eli nykytilannetta, joka on monesti B2B-päätöksissä yritysten pahin kilpailija.
- Karsinta. Yrityksen kannattaa miettiä, mitä asioita sen kohderyhmä hakee silloin, kun se on valmis tekemään ostopäätöksen.
- Sitoutuminen. Yrityksen pitää punnita, mitä sen verkkosivuilla kannattaa kertoa yrityksen tuotteesta tai palvelusta, jotta kohderyhmä sitoutuisi juuri sen käyttämiseen.
Yrityksen ei kannata tehdä oman hakutermistönsä hakemista liian vaikeaksi, vaan sen kannattaa lähteä tekemään sisältöä jo melko nopeasti, sillä muuten yritys voi käyttää valtavasti aikaa pitkän hakusanalistan rakentamiseen vain huomatakseen, että aika on ajanut listan ohitse. Helpottaakseen sopivien hakusanojen löytämistä yritys voi kysyä esimerkiksi omilta myyjiltään tai muilta asiakasrajapinnassa toimivilta työntekijöiltään, mitä kysymyksiä asiakkaat heiltä kysyvät, ja vastata näihin kysymyksiin tuottamallaan sisällöllä esimerkiksi blogissaan. Usein myyjät eivät osaa kertoa tai eivät muista niitä kysymyksiä, joita asiakkaat heiltä kysyvät etenkin myyntiprosessin alkuvaiheessa. Nämä asiakkaan “tyhmät kysymykset” ovat kuitenkin asiakkaalle tärkeitä, kun hän haluaa hahmottaa ja strukturoida olemassa olevaa tarjoomaa. Myyjälle jää monesti mieleen vain asiakkaiden esittämät vastaväitteet, sillä ne ovat sellaisia, joita myyjän pitää pystyä kumoamaan ja jotka kiinnostavat myyjää, sillä niiden pohjalta myyjä tietää, miten asiakas vertaa yrityksen tuotetta suhteessa muihin. “Tyhmiin kysymyksiin” kiinni pääseminen olisi kuitenkin yritykselle erittäin tärkeää, sillä niiden pohjalta yritys voi luoda asiakkaita kiinnostavaa sisältöä etenkin myyntisuppilon alkupäähän.
Asiakkaan ostopolun kolme ensimmäistä vaihetta hoidetaan pääsääntöisesti sisältömarkkinoinnin avulla yrityksen blogissa ja vain viimeinen vaihe yrityksen verkkosivuilla varsinaisen markkinoinnin avulla. Rajan sisältömarkkinoinnin ja varsinaisen markkinoinnin välillä ei tarvitse olla erityisen selvä, mutta kuten aiemmin julkaistussa verkkosivujen hakukoneoptimointia käsittelevässä videoblogissa tuli esiin, voi puhtaasti yrityksen verkkosivujen optimointi olla vaikeaa, sillä siellä käytettävien hakusanojen määrä on rajallinen. Aina tuottaessaan sisältöä yrityksen tulisi miettiä edes vähän hakusanaoptimointia, jotta se voi kohdentaa sisältöä asiakkaan ostoprosessin eri vaiheisiin, ja sen tulisi tehdä hakusanatutkimusta jatkuvasti.
Työkaluja hakusanatutkimuksen tekoon
Tärkein työkalu hakusanatutkimuksen tekoon on jokaisen oma pääkoppa, sillä tekniset työkalut eivät ratkaise kaikkea. Teknisistä työkaluista hakusanatutkimuksen tekoon voi kuitenkin käyttää esimerkiksi Google Adwordsin Keyword Planneria, josta pystyy katsomaan Suomenkin tasolla aika tarkasti, minkälaisia hakumääriä hakutermeillä on. Kun alustava hakusanalista on keksitty, voi Keyword Plannerista helposti tutkia, haetaanko listalla olevia hakutermejä Suomessa yhtään.
Google Adwordsin lisäksi helppo tapa on käyttää Googlen hakukoneen hakusanakenttää. Kun haet Googlesta jotain, on haussa kaksi osaa: kun lähdet kirjoittamaan hakusanakenttään jotain, ehdottaa Google hakusanakentän alapuolella hakusanakenttään kirjoittamaasi tekstiä täydentäviä, vastaavantyyppisiä hakuja (Google Suggest), ja kun olet hakenut haluamallasi hakusanalla tietoa painamalla Enteriä hakusanakentässä, näyttää Google hakusivun alaosassa hakuusi liittyviä, muiden samaa hakusanaa käyttäneiden ihmisten hakutermejä (Related Keywords). Kannattaa huomioida, että nämä ovat kaksi eri asiaa. Googlen haku on erittäin hyvä keino tutkia sitä, minkälaisia hakuja ihmiset ovat tehneet, ja laajentaa yrityksen käyttämää sanastoa, sillä usein yritysten käyttämä sanasto on varsin suppea.
Myös Google Trends on hyvä apuväline hakusanatutkimuksen tekoon. Sen avulla voi tutkia, minkälainen kiinnostus ihmisillä on eri teemoihin ja minkälaisia hakusanoja juuri nyt käytetään.
Löydät muut tuotantokauden videoblogit, joissa keskustellaan mm. Jarno Wuorisalon kanssa muistakin B2B-yrityksen hakukoneoptimointiin liittyvistä asioista, täältä!
Katso hakukoneoptimoinnin webinaaritallenne
Antti Pietilä ja Jarno Wuorisalo pitivät maaliskuussa 2018 yhteisen webinaarin sisällöntuotannon hakukoneoptimoinnista asiakashankinnan näkökulmasta. Lataa webinaaritallenne itsellesi tästä:
