Tässä videoblogissa Loyalisticin Antti Pietilä ja Cuution Jarno Wuorisalo keskustelevat siitä, mitkä ovat 5 tärkeintä asiaa huomioitavaksi kirjoitit sitten blogijuttua tai webbisivua niin hakukoneoptimoinnin kuin sisällön toimivuudenkin kannalta.
Voit kuunnella videoblogin myös podcastina (löydät Loyalistic Suomi -podcastin kaikki jaksot täältä):
1. Mihin kysymykseen sisältösi vastaa? (Teema)
Aivan ensimmäinen asia on miettiä, kenelle sisältöä kirjoitetaan ja mihin kysymykseen sen tulisi antaa vastaus (asiakkaan ostopolulla).
Kilpailu hakukoneissa käydään siitä, kuka ymmärtää paremmin, mitä asiakkaat kysyvät ja vastaa niihin parhaiten.
Kukaan ei halua lukea juttua, joka kertoo yrityksestä tai on kirjoitettu jollekin hakusanalle.
2. Millä haulla sisältösi olisi löydyttävä Googlesta? (Hakusanat)
Millä haulla tai hakusanalla artikkelin olisi löydyttävä Googlesta? Hakusanoja voi olla 1-3. Päätä siis, mille hakusanalle tai hakusanoille artikkeli optimoidaan, eli millä sen tulisi löydyä Googlesta. Antti ja Jarno keskustelivat hakusanatutkimuksen tekemisestä aiemmassa videoblogissa, löydät sen tästä:
Kun asiansa hyvin tunteva kirjoittaa artikkelia, on vaarana toisaalla oja, toisaalla allikko. Toisin sanoen kieli saattaa olla niin värikästä, ettei hakusanaa mainita kunnolla tekstissä ja otsikoissa lainkaan, ja toisessa ääripäässä käsite on mukana joka toisessa lauseessa. Suomen kielen haasteena käsitteiden suhteen on erilaiset taivutusmuodot ja asiakkaiden käyttämät omat virallisesta kirjoitusmuodosta tai kieliopista eroavat kirjoitustavat.
Terminologian käytössä kannattaa huomioida se, että vaikka asiantuntijan, kuten lääkärin, käyttämät käsitteet ovat asiantuntijalle selviä ja siksi hän pyrkii niitä myös käyttämään, kohderyhmälle käsitteet eivät välttämättä avaudu lainkaan. Siksi artikkelissa olisi hyvä käyttää epätarkempia asiakkaiden käyttämiä sanoja, ja sitten vaikka kääntää ne oman alan eksakteiksi termeiksi.
Kannattaa myös huomata, että vaikka kohderyhmänä on oman alan ammattilaiset, he eivät silti välttämättä ymmärrä juuri sinun nicheesi tai tuotteeseesi liittyvää jargonia ja lyhenteitä, ainakaan niitä selittämättä. Vaikka Antti ja Jarno ovat kumpikin digitaalisen markkinoinnin asiantuntijoita, silti he jatkuvasti törmäävät heille suunnattuun sisältöön, jossa on tuntemattomia lyhenteitä. Esimerkkinä mainitaan vaikkapa myyntijohtaja, joka ei ymmärrä CRM-käsitettä, vaikka se ainakin jokaisen CRM-kauppiaan näkökulmasta on yhtä tuttu kuin maitopurkki, joka taas maitoallergiselle voi olla hyvinkin vieras.
Lyhenteiden käytössä on muitakin ongelmia, sillä lyhenteet voivat Googlen mielestä tarkoittaa ihan mitä tahansa.
3. Miten artikkelisi näkyy Googlessa?
Kun itse sisältö on valmis, on syytä miettiä kahta olennaista asiaa: miten lukija valitsee juuri sinun artikkelin Googlessa ja miten Google löytää artikkelisi.
Artikkelin esillepanoon vaikuttavat olennaisesti tietyt HTML-koodista löytyvät kentät eli Title ja Meta Description. Title näkyy yleensä hakukoneessa jutun otsikkona ja Meta Description taas ikäänkuin ingressinä. Google pyrkii valitsemaan otsikoksi ja esittelytekstiksi omasta mielestään parhaiten sopivat tekstit, mutta usein nuo todellakin tulevat Title- ja Meta Description -kentistä. Julkaisualustoissa, kuten Loyalisticin blogitoiminnallisuudessa, nuo kentät täytetään yleensä oletuksena automaattisesti esimerkiksi jutun otsikosta (H1) ja jutun alusta, mutta niitä voi myös muokata.
Jos esimerkiksi blogijuttu alkaa henkilökohtaisella taustatarinalla, ei se myy juttuasi Googlessa. Tällöin Meta Descriptionia on muokattava.
Niin ikään jos jutun otsikko on räväkkä, ei se samalla välttämättä ole houkutteleva tiettyä asiaa hakevan kannalta. Tällöin Titleä on muokattava niin, että se vastaa paremmin hakijan tarpeeseen.
Meta Description ei siis vaikuta hakukonenäkyvyyteen, vaan siihen, kuinka moni hakutuloksissa klikkaa juuri sinun juttuasi. Hyvä pituus sille on n. 160 merkkiä.
4. Miten saat Googlen löytämään artikkelisi?
Hakukoneessa löydettävyyteen vaikuttavat itse sisällön lisäksi mm. Title, pääotsikko eli teknisesti H1-otsikko, sivun URL sekä mm. artikkelissa käytettävien kuvien nimet.
Artikkelin pääotsikko ja Title eivät saisi toistua muissa artikkeleissa.
Pääotsikko eli HTML-koodissa H1-merkinnällä kulkevia otsikoita ei artikkelissa saisi olla kuin yksi. Hakukoneoptimointiin vaikuttavat myös alaotsikot eli H2 ja H3. Jos käyttämässäsi julkaisualustassa ei löydy H1 jne. merkintöjä, on blogijutun nimi usein H1, kuten Loyalisticissa. Vastaavasti sisällön editorin valikossa isoin otsikko on yleensä H2, mutta siitä ei aina ole täyttä varmuutta. Siksi on syytä selvittää, tarkoittaako isoin otsikko H1- vai H2-otsikkoa, sillä kaksi pääotsikkoa artikkelissa sekoittaa Googlea. Loyalisticin editorissa käytetään merkintöjä Heading 2, Heading 3 jne.
Sisältösi sijoittumista Googlessa voit sitten kätevästi seurata Cuutiolla.
5. Miten saat lukijan lukemaan artikkelisi?
Rikas sisältö pidentää lukuaikaa, linkit omaan tai vieraisiin sisältöihin vievät lukijaa eteenpäin, ei takaisin Googleen, mikä saattaisi heikentää hakukonesijoitusta.
Lopuksi, yritä konvertoida lukija aina johonkin. Mikä on sivua tai blogijuttua lukevalle seuraava luonteva askel? B2B-palvelussa se on harvoin suora osto, mutta voi se sitäkin olla. Ilmainen kartoitus saattaisi esimerkiksi toimia. Blogisisällössä se on usein liian kaukana ostopolulla eikä konvertoi eli saa lukijaa toimimaan, joten ladattava opas voi toimia silloin paremmin. Luo kummasta tahansa hunajapurkki eli laskeutumissivu lomakkeella esimerkiksi Loyalistic markkinoinnin automaatio-ohjelmistolla, ja konvertoi lukija liidiksi.
Muista, että jokaisessa blogijutussa tulisi olla toimintakehote.
Tässä (video)blogissa se on seuraava: lataa Antin ja Jarnon maaliskuussa 2018 pitämän webinaarin "Sisältömarkkinoinnin hakukoneoptimointi" tallenne ja tutustu aiheeseen vielä syvemmin:
