Loyalisticin studio: Näin syntyy videoblogi [VIDEOBLOGI]

tiistai 27. marraskuuta 2018

14 190 minuuttia, 2 814 kertaa. Niin paljon videoitamme on tähän mennessä katsottu.

Loyalisticin sisällöntuotannossa videoblogit näyttelevät merkittävää roolia ja jatkossa vielä merkittävämpää, sillä videot toimivat paremmin kuin moni muu sisältö ja niiden tuotanto on tehokkaampaa kuin esimerkiksi blogijuttujen.

Jaan tässä blogissa kokemuksiamme videoblogien tuotannosta. Pääset kurkistamaan sekä kulissien että kameran taakse. Näet minkälainen studiomme on, ja miten teemme videoita niin itsellemme kuin myös asiakkaillemme.

En toista blogissa asioita, jotka käsittelen videolla, enkä toisaalta videolla asioita, jotka käsittelen tässä kirjoitettuna. Lue ja katso siis kumpikin!

Miksi video, kun bloggaatte jo aktiivisesti?

Kilpailu ihmisten lukemiseen käytettävissä olevasta ajasta on jo kovaa, meidän aihepiirissämme erittäinkin kovaa, kun taas videoiden puolella kisa on vasta alkanut.

Tuotamme itse paljon sisältöä sekä suomeksi että englanniksi, kumpaankin vieläpä eri sisältöä. Osan sisällöstä näet täällä blogissa, osa ilmestyy vieraskynänä jossain muualla, osa on oppaita, webinaareja ja muita yhteystietomuurin takana olevia sisältöjä.

Sisällöntuotantoon menee siis paljon aikaa. 

Vaikka videoiden tekeminen on huomattavasti kirjoittamista vaikeampaa oppia, riippuen toki riman korkeudesta, niin kunhan tuotannon saa viritettyä kuntoon, on se merkittävästi kirjoittamista tehokkaampaa niin tuotannon kuin tuloksienkin osalta.

Esimerkiksi keväällä julkaisemamme 26 videon sarja kuvattiin yhden viikon aikana.

Ihan helppoa tuo oppiminen ei kuitenkaan ole. Tie tehokkuuteen ja tuloksiin on pitkä, mutta meille ehdottoman kannattava.

Videoissanne on paljon vieraita, miksi?

Aiheisiimme, B2B-yritysten sisältömarkkinointiin, myyntiin ja viestintään, liittyy paljon asioita, joissa emme ole itse parhaita asiantuntijoita - tuoreina esimerkkeinä esimerkiksi sähköpostihoito-ohjelmat, hakukoneoptimointi, Facebook- ja natiivimainonta, PR ja GDPR.

Todellisia asiantuntijoita on monesti vaikea saada kirjoittamaan vieraskyniä blogiin, mutta videoille ja webinaareihin suostutaan yleensä heti. Kukapa ei kaipaisi lisänäkyvyyttä, jos sen eteen ei tarvitse nähdä paljoa vaivaa? Kyllä se tunti tai kaksi kalenterista löytyy, kun ruudun takana on iso salillinen yleisöä.

Ja useinhan nuo vieraat tuovat mukanaan omankin yleisönsä. Näin kumpikin saa uutta yleisöä, ja yleisö arvokasta sisältöä. Win-win-win!

Onko videotuotannon aloittaminen sitten helppoa?

On ja ei.

Jos sinussa asuu luontainen näyttelijä ja ohjaaja, ja toimistolta löytyy kiva miljöö oikein valaistuna, niin eipä siihen juuri kännykkäkameraa ja lisämikrofonia kummoisempaa vaadita.

Mutta kameralle puhuminen voi olla yllättävän vaikeaa.

Omat monologini vedän illan pimeydessä, mutta studion valoissa yksin tuskaillen takkuilevaa ulosantiani. Vanhin poikani auttaa tällöin säätämään kameroita, äänitasoja ja sen semmoisia. Yksin kun on hankala olla molemmilla puolilla kameraa.

Katseen kun olisi oltava kamerassa eikä muistilapuissa, ja niinpä monologin olisi tultava muistista.

Jos juttu lähtee sivuraiteille, on vedettävä uudestaan.

Jos moka sattuu alkumetreillä, voin toki vetää uudestaan alusta. Mutta kun moka sattuu pidemmällä, ei alusta aloittamisessa ole järkeä.

Joko vetää mokasta huolimatta puheen maaliin, tai vetää klaffin väliin ja ottaa kyseisestä kohdasta uudestaan.

Lopulta uudestaan-kohtia onkin jo melkoinen määrä. Leikkaamiseen menee aikaa. Eikä hyvää välttämättä tule, sillä en ainakaan itse osaa pitää riittävästi taukoja perusilmeellä, joten leikkaukset sekä kuuluvat että näkyvät. Tuotanto ei ole tehokasta eikä jälkikään miellytä.

Tekemällä toki oppii.

Jos siis voin välttää monologin, valitsen mielummin ns. talkshow- ja podcast-formaatin. Kutsun siis vieraaksi toisen asiantuntijan.

Se on ollut uskomattoman tehokasta, kunhan valmistelut tehdään oikein.

Kerrankin kuvasimme vieraan kanssa 5 videoblogia tunnissa, kun hänellä ei ollut aikaa sillä kertaa sen enempää.

Paljonko pitää investoida kuvauskalustoon?

Tehokas ja laadukas tuotanto vaatii tehokkaat ja laadukkaat välineet sekä julmetun määrän oppimista ja prosessin viilausta.

Kännykkäkamera ja ulkoinen mikrofoni riittävät alkuun. Suosittelen myös jalustaa eli tripodia, jos kuvaa paikallaan tai gimbalia eli videovakainta, jos haluaa samalla liikkua joko kameran kanssa tai sen edessä. 

Jalusta: Tarvitset siis normaalin kamerajalustan ja siihen kännykkäadapterin (linkit suosikkeihini). Jos taas tykkäät kuvata liikkuessasi tai haluat, että kamera seuraa, kun liikut sen edessä, tsekkaa DJI Osmo Mobile 2. Minulla on vanhempi malli edellisestä, ja sitä ei saa kiinni suoraan jalustaan (ruuvi kyljessä) eikä uudempien iPhone-puhelinten kanssa ulkoiseen mikrofoniin, sillä Lightning-portti peittyy. Nämäkin ongelmat olen tosin onnistunut ratkaisemaan. 

Mikrofoni: Mikrofoniksi joko paidanreunamikki tai suuntaava.

Kännykän optiikka asettaa kuitenkin melkoisesti rajoituksia, tai pikemminkin haasteita. Niinpä tie kulkee äkkiä kohti järeämpää kalustoa.

Videon ääneksi ei käytännössä koskaan riitä kameran tai kännykän oma mikrofoni. Ulkoinen mikrofoni tarvitaan siis aina. Puheen pitäisi kuulua selvästi, mutta hälyäänten ja kaiun ei. Ääni kun on videon tärkein elementti. Huonoa kuvaa vielä katselee, mutta huonoa äänenlaatua ei kuuntele edes fakiiri. Kaikkea ei voi mikrofonilla ratkaista, myös tila ja sen vaimennukset ratkaisevat.

Kamera: Videokameran sijaan videoita kuvataan pääsääntöisesti järjestelmäkameroilla. Videokameroissa kun on harvoin vaihdettavaa optiikkaa, ja ammattimalleista taas puuttuu autofocus ja paljon muuta käytännöllistä. Niinpä lähes jokainen menestyvä tubettaja kuvaa järkkärillä, jolla voi toki kuvata myös tärkeät Insta-päivityksetkin.

Valitettavasti tutuimmat kameravalmistajat kompuroivat yrittäessään ymmärtää tubettajien vaatimuksia, sillä he tuntevat paremminkin valokuvaajien tarpeet. Kauppaan ei todellakaan kannata mennä, ellei tuotteisiin ole YouTubessa perusteellisesti perehtynyt. Kaikissa kun on ikäviä rajoitteita, joita perinteiset kamerablogitkaan eivät yleensä huomaa. Moni siis on susi syntyessään, mitä videoihin tulee.

Me käytämme pääkamerana Panasonic GH5 -kameraa ja kakkoskamerana saman merkin G80-kameraa. GH5-kameraa pidetään yhtenä parhaista videokameroista juuri nyt. Kumpikin kuvaa 4K-kuvaa.

Valaistus: Kuvaaminen on aina valon kuvaamista. Oikealla valaistuksella kuva on kiinnostava ja kohde imartelevasti esillä. Toimiston yleisvalaistus saattaa näkyä kameralle välkyntänä. Niinpä studiovaloja on syytä käyttää. Valaistuksen virittelyyn tosin menee aikaa. Siksi suosimme omaa studiotamme, jossa valot ovat pääsääntöisesti heti käyttövalmiina.

Ja sitten on vielä sävyt. Meillä meni puoli vuotta ja kaksi kameraa (ne kameroiden kriittiset puutteet) ennen kuin tausta saatiin keskimäärin turkoosiksi, eikä se edelleenkään ole kahdella videolla samanvärinen (ellei sitten kyse ole peräkkäisistä otoksista). Enkä nyt puhu mistään sävyhifistelystä, vaan törkeistä värivirheistä. Harmaa ei todellakaan ole turkoosi.

Jälkikäsittely: Jälkikäsittely eli editointi onnistuu periaatteessa helposti. Esimerkiksi jokaisessa Macissä on valmiina hyvä videoeditointiohjelmisto, iMovie. Seuraava taso onkin sitten ammattilaisten suosimat Applen Final Cut Pro, jota me käytämme, tai Adobe Premier.

Perusleikkely onnistuu koneella kuin koneella, periaatteessa. Mutta silloin työnkulku ja kunnianhimo on syytä asettaa koneen rajoitusten mukaisesti. Esim. oma 12 tuuman Macbookini saattaa järjestää kesken editoinnin parin tunnin rantapalloshown, jos sattuu tekemään jotain taustaprosessointia vaativaa. Silloin koneella ei muuta sitten tehdäkään. Toisaalta uudella 15 tuuman Macbook Prolla samoissa kohdissa ei huomaa kuin tuulettimen käynnistymisen. 

Miksette käytä ammattilaisia?

Kaksi keskeistä syytä:

YouTubeen perusteellisesti perehtyneenä olen huomannut, etteivät ns. kaupalliset tuotannot menesty. Yritysvideo maistuu yritysvideolta, siis ylituotetulta. Tuplattu panostus voi puolittaa tulokset, yleensä pahemminkin.

Toinen syy liittyy tuotantokustannuksiin. Sisältömarkkinointi on volyymilaji. Jos jokaisesta videosta maksaa maltaita, ei yhtälöä saa ikinä toimimaan. 

Emme ole ainakaan vielä törmänneet sisältömarkkinointiajan videotuottajiin.

Teettekö videoita myös asiakkaille?

Kyllä.

Monilla asiakkaillamme on haasteita saada sisällöntuotantoa rullaamaan. Ammattikirjoittajat tuottavat laadukasta hömppää, toisaalta omien asiantuntijoiden aika on todella kortilla. 

Kun olen kertonut, kuinka me olemme pullonkaulan ratkaiseet, on kiinnostusta riittänyt. Jos kvartaalin viikoittaisen sisällön tuottaminen ei vaadi kuin ehkä päivän parhaan asiantuntijan, toimitusjohtajan tai perustajan ajasta, niin se kyllä onnistuu.  

Haluatko tietää lisää? Lisätietoja löydät tästä.

Ennen kuin menet muihin hommiin, käy kuitenkin tilaamassa kanavamme YouTuben puolella, ja tilaa samalla pari muutakin kanavaa! Itse seuraan yli 200 kanavaa. Oma kokemus on paras tapa ymmärtää, mikä toimii ja miten menestyä videoiden osalta. TV:n sijaan vietänkin nykyisin iltani YouTubea katsellessa.

Kirjoittaja Antti Pietilä

Antti on Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja, inboundin sanansaattaja, kouluttaja ja valmentaja, ohjelmistotoimialan vaikuttaja.

Sano vain hei, vaikkapa Twitterissä.