Uusi yritys, tuote, segmentti tai markkina tuo mukaan tekijöitä joita ei tunneta. Epäonnistuminen ei usein ole vaihtoehto. Miten sitten markkinoille mennään niin, että onnistuminen olisi todennäköisempää. Matka ei ole helppo, ja vain harva lopulta onnistuu. Eroa ei ole juuri edes sillä onko kyse startupista vai korporaatiosta. Tosin eri syistä. 

Ymmärryksen kasvaessa takkiakin voi joutua kääntämään. Se millä saadaan pitoa nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna, tai ylihuomenna. 

Entä mikä merkitys yrityksen arvostukseen ja kykyyn saada rahoitusta go-to-market -strategialla ja siinä onnistumisessa on. Mitä ja missä järjestyksessä pitäisi tehdä, jotta päästäisiin seuraavalle, ja taas seuraavalle levelille, ja varmistettaisiin hankkeen rahoitus ja johdon usko.

Näistä uutta markkinaa valtaavalle yritykselle äärimmäisen elintärkeistä asioista Antti Pietilän kanssa on episodissa keskustelemassa Redstone Nordicsin toimitusjohtaja Kaj Hagros. 

Tämänkertaisessa Loyalisticin podcastissa Antti Pietilän vieraana on digitaalimaailman "mielensäpahoittaja", asiakaskokemuksen analysoija, mittaaja ja kehittäjä Marko Filenius.

Marko on kirjoittanut kirjan Digitaalinen asiakaskokemus. Hän on perustaja ja toimitusjohtaja asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistuneessa Tridea Oy:ssä ja partnerina matkailumarkkinointiiin erikoistuneessa Flowhouse Oy:ssä.

Keskustelemme siis asiakaskokemuksesta erityisesti B2B-yrityksissä.

Käymme läpi mm. 

Digitalisaatiosta on puhuttu vuosia, nyt sekään ei enää tunnu riittävän. Jatkossa jokaisen yrityksen on muka pakko muuttua ohjelmistoyritykseksi, jos uskoo liikkeenjohdon johtavaa teoriajulkaisua Harvard Business Reviewtä, seuraa kansainvälistä business-lehdistöä kuten Forbesia tai kuuntelee johtavien ajattelijoiden esityksiä seminaareissa.

Kukapa aiheesta olisi parempi keskustelemaan kuin Ohjelmisto- ja E-business ry:n toimitusjohtaja ja it-vaikuttaja, Rasmus Roiha.

Onko siis jokaisesta yrityksestä pakko tulla ohjelmistoyritys? Koskeeko trendi todellakin kaikkia yrityksiä? Entä jos ei halua? Mitkä pelipaikat silloin jää jäljelle? Entä mitä mahdollisuuksia muutoksessa on yrityksen omistajille?

Yritysasiakkaille on ollut tapana myydä. Mutta kun tuote maksaa 20 euroa, ei sitä kannata myymällä myydä. Eikä kannattaisi, vaikka se maksaisi satoja, tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja. Myyminen kun on usein kovin kallista, ainakin kun kasvua on haettava lähialueen ulkopuolelta. Silloin asiakkaat on hankittava markkinoinnilla, ehkäpä jopa tarjoamalla tuotetta ilmaiseksi. Yritystuotetta ei kuitenkaan osteta hetken mielijohteesta, eikä ilmaisella tehdä rahaa, joten markkinoinnista on rakennettava kokonaisvaltainen konversiopolku.

Viikon vodcastissa Loyalisticin Antti Pietilän vieraana on yksi maan kokeneimmista digitaalisen markkinoinnin ja konversio-optimoinnin tekijöistä, Isolta Oy:n kasvusta jo 13 vuotta vastannut Reino Meriläinen. 

Tänä päivänä Isoltan laskutusohjelmaa käyttävät kymmenet tuhannet yrittäjät Suomesta Espanjaan. 

Kukapa keskeyttävästä puhelinsoitosta tai tungeksivasta kylmästä sähköpostista tykkäisi. B2B-päättäjille ne ovat nykyään kuitenkin arkipäivää, ja heitä pommitetaan niin sähköpostitse, puhelimitse kuin LinkedIninkin kautta tarkoituksenaan yleensä myydä jotain, ja usein tuo jokin on vieläpä sellaista, jota vastaanottaja ei todellakaan tarvitse. Monen yrityspäättäjän puhelin onkin jatkuvasti äänettömällä, ja sähköpostilaatikosta tuntemattoman myyjän yhteydenotto tai siltä haiskahtava lentää äkkiä roskapostilaatikkoon.

Miten yrityspäättäjän huomion siis saisi? Löytyisikö ratkaisu perinteisestä suorapostista tähän päivään päivitettynä? Kun perinteistä postia ei päättäjän pöydälle enää edes laskujen muodossa kantaudu, on huomio taattu. Perinteiset lippulappuviritykset eivät kuitenkaan tätä päivää enää ole, vaan suorakampanja on nykyisin sisäänheittäjä digitaaliseen, sisältöpohjaiseen ja myynnilliseen polkuun ollen osa laajempaa kokonaisuutta.

Loyalisticin Antti Pietilä sai videopodcast-vieraakseen suoramarkkinoinnin gurun ja dinosauruksen, koko pitkän uransa asiaan paneutuneen Banzai Marketing Oy:n toimitusjohtajan Kari Ketolan, jonka kanssa aiheesta syntyi mehukas keskustelu.