Menestys on löytämistä, ja siksi kasvuyrittäminen on jatkuvaa muutosta.
Ehdotetut muutokset saavat tiimin päät helposti sekaisin. Tuntuu, kuin pomon suunta heiluisi kuin lippu tuulessa. Edellisessä lauseessa mentiin vasemmalle, seuraavassa oikealle ja kohta muistutetaan, että valitulla (suoralla) polulla on tärkeää pysyä. Yritä siinä sitten ymmärtää mihin suuntaan piti mennä.
Puhutaan oikeastaan mistä tahansa kehittyvän liiketoiminnan alueesta, strategiasta, myynnistä, markkinoinnista, tuotteesta, prosesseista… niin meneillään on useimmiten kolme kehitysversiota: väistyvä, nykyinen ja tuleva.
Softakehityksessä haaste on arkipäivää ja sitä taklataan versioinnilla ja versionumeroilla. Tässä postauksessa kerron kuinka ajattelu sovelletaan liiketoiminnan kehittämiseen. Se todella kannattaa.
Uusi ei korvaa vanhaa heti, vaan siitä tulee väistyvä
Kun uusi versio strategiasta, viestistä, brändistä, myyntiprosessista tai oikeastaan mistä tahansa tulee, ei kaikkea ehditä tai voida heti muuttaa. Välillä muutos on nopea, useimmiten hidas. Niinpä väistyväänkin on tehtävä töitä.
Uusi ei kuitenkaan heti ole valmis. Sen viimeistely ja jatkokehitys vaatii resursseja.
Ja sitten on tuleva. Uudet mahdollisuudet, joita on tutkittava ja kokeiltava.
Näistä tulee joskus nykyinen.
Mitä voi oppia softakehittäjiltä?
Softakehittäjille haaste on tuttu.
Pääosa kehitystiimin työstä kohdistuu nykyiseen versioon ja sen kehittämiseen valmiiksi ja eteenpäin.
Samalla olisi kuitenkin tuettava vielä vanhassa versiossa olevia ja tehtävä siihenkin ainakin turvallisuusparannuksia. Työ voi jatkuva vuosia ennen kuin kaikki on saatu seuraavaan versioon. Ajattele vaikkapa Microsoftia ja Windowsia.
Lisäksi työn alla on seuraavan sukupolven kehittäminen monine haaroineen. Osa kehityshaaroista on onnistuneita, osa uudistuksista taas keskeytetään tai hylätään.
Koodia haarautetaan ja yhdistettään, lopulta uusi versio julkaistaan pääversioksi, edellinen saattohoitoon ja ruvetaan miettimään seuraavaa isompaa kehitysaskelta.
Yksi versio kuoli, toinen sai alkunsa ja versioita on jälleen kolme.
Softakehittäjälle versioajattelu haaroineen on tuttua, ja tiimi osaa kommunikoida mihin mikäkin kehitystyö kohdistuu. Suunta on selvä.
Versiointi liiketoiminnan kehityksessä
Busineksen puolella on samat haasteet, on itse tuote softaa tai ei.
Kun kehitystä tehdään, jää osa jälkeen — vanhaan versioon.
Ja samalla ollaan touhuamassa uutta (versiota) vaikka pääfokus on nykyisessä.
Softakehityksen ulkopuolella ei kuitenkaan ole yhteistä kieltä, versiointia ja versionumeroita, jotta tiedettäisiin mistä puhutaan. Niinpä liiketoiminnan kehittäminen voi tuntua sekoilulta, jossa strategiasta ja suunnitelmista poiketaan heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen.
Versiointi ja versionumerointi on oiva työkalu jäsentää ehdotukset ja aktiviteetit kaikille selkeästi ja ymmärrettävästi, koski ne oikeastaan mitä tahansa liiketoiminnan kehittämistä.
Versionumeroinnin voi toteuttaa monella tavalla. Toiset käyttävät vuosilukua ensimmäisenä tunnisteena, toiset versionumeroa (esim. Windows 11). Strategia 2024 voi olla nykyinen versio, ja Strategia 2025 kehitteillä oleva. Osa toiminnasta voi silti noudattaa vielä Strategia 2020, koska siitä ei ole päästy luopumaan.
Alaversiointiin käytetään pisteellä erotettuja numeroita.
- Strategia 2024.1 kertoo, että kyse on strategian ykkösversiosta. Toiset aloittavat nollasta.
- Strategia 2024.2 olisi sitten parannettu versio edellisestä.
- Strategia 2024.2.3 olisi vähäisin muutoksin edellisestä päivitetty versio.
- Strategia 2024.2.3.1 taas hyvinkin vähäisin muutoksin edellisestä päivitetty.
Tulevat versiot voidaan merkitä alfalla, jos ollaan kaukana julkaisukelpoisuudesta, ja beta voi olla jo rajoitetusti käytössä, mutta silti vielä työn alla.
Jotkut käyttävät RC eli Release Candidate merkintää kertomaan, että tämä ei vielä ole lopullinen, lanseerauskelpoinen versio, mutta hyvin lähellä sitä ja sen perusteella voi jo tehdä jatkosuunnitelmia.
Ihan näin monimutkaiseen ei yleensä kannata mennä. Jo pelkkä pääversio, 2024, auttaisi paljon.
Käytännössä yrityksen sisällä on monta “tuotetta” versioitavana: strategia, myyntiprosessi, markkinointiviesti ja niin edelleen. Ja mikään ei tietenkään elä tyhjiössä. Strategian muutos voi muuttaa myyntiprosessia. Voisi ajatella, että tällaiset relaatiot kirjaa ylös. Myyntiprosessi 2024.3 perustuu strategiaan 2024.3 ja brändiin 11.1.
Tärkeintä kuitenkin olisi, että sisäisessä ja miksei läheisten kumppanien (esim. markkinointitoimisto) välisessä kommunikaatiossa ymmärretään mitkä ajatukset koskevat väistyvää, nykyistä tai tulevaa versiota. Näin sekavuus muuttuu äkkiä selkeydeksi.
 |
Kirjoittaja Antti Pietilä Antti on Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja, inboundin sanansaattaja, kouluttaja ja valmentaja, ohjelmistotoimialan vaikuttaja. Sano vain hei, vaikkapa Twitterissä. |
