Miten softayrityksen strategia muuttuu kansainvälistymisen kynnyksellä, kun softaa on aiemmin myyty raudan kanssa? Systam tekee digitaalista vierailijahallintaa, eli kaikkia niitä toimintoja, joita toimistoissa ja teollisuuslaitoksissa tarvitaan vierailijoiden vastaanottamiseen - puhutaanpa sitten tilavarauksista, itsepalvelupäätteistä tai vieraiden turvallisuusperehdytyksistä. Se on kokonaisratkaisu ja olennainen osa kiinteistöjen henkilö- ja tietoturvallisuutta, tuottavuutta sekä asiakaskokemusta.

Kuinka vierailijahallinnan ratkaisua pitäisi viedä maailmalle, kun softan mukana on rautaa?

Systamin vierailijahallintaratkaisu sisältää softan lisäksi rautaa, kuten itsepalvelupäätteitä. Dedikoidut laitteet sisältävä ratkaisu on ollut asiakkaille helppo Suomessa, mutta tuo haasteita kansainvälistymiseen. Millä keinoilla maailmaa sitten lähdetään valloittamaan?

Vuonna 2006 perustettu Systam on kasvanut kotimaassa liki 2:n miljoonan ARR:n (toistuvaislaskutuksen) ja 18:n hengen yritykseksi. Nyt edessä on kansainvälistyminen, mutta minkälaisia haasteita siihen tuovat muun muassa dedikoidut itsepalvelupäätteet. Ratkaisu, joka on ollut asiakkaille helppo Suomessa, tuokin kansainvälistymiseen omat haasteensa.

Systamin tarinasta ja kansainvälistymisen haasteista sekä mahdollisuuksista on podcastissa keskustelemassa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Anssi Tamminen. Haastattelijana toimii tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja sekä SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Taksiala on ollut viime vuosina kovassa murroksessa Suomessa ja maailmalla. Uberit ja appit ovat muuttaneet alaa samalla kun kilpailua on vapautettu. Korona ja Ukrainan sota toivat kurittivat alaa. Ensin katosi kyydit, sitten nousivat polttoainekustannukset. 

Taksiliikenteestä ja Movitin tarinasta podcastissa on turisemassa Intoit Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja Lauri Savolainen, haastattelijana tuttuun tapaan Loyalistic Oy:n Antti Pietilä.

Softalla Suomen ja UK:n taksialaa mullistamaan. Vieraana Lauri Savolainen, Movit

Onko Suomen taksiala sittenkin edelläkävijä kun kerran täällä kehitettyä softaa voi viedä maailmalle?

Meille useimmille tuttu taksiliikenne on kuitenkin vain pieni osa alan myynnistä. Suurimman osan kyydeistä maksaa kunnat, hyvinvointialueet ja Kela. 

Tästä osa on ryhmäliikennettä, kuten koulu- ja invakuljetuksia, joita suomalainen Intoit Oy on Movit-sovelluksella optimoimassa.

Perinteisesti ryhmäliikenteen tilauksia on optimoitu Excelillä tai kynällä ja paperilla. Ajojärjestely on haastavaa, sillä ryhmäliikenteessä asiakkaita ovat lapset, vammaiset ja vanhukset, joita ei yksinkertaisesti voi jättää noutamatta sovittuun aikaan. Tilauksia tulee monia kanavia pitkin, ja tavallisia taksikeikkojakin pitäisi samoilla autoilla väleissa ajaa. 

Movit yhdistää tilaajan, ajojärjestelijän, kuskin, kyytiläiset ja taloushallinnon sujuvaksi kokonaisuudeksi, jossa kaikki voittavat.

Suomessa on jo saatu merkittävä markkinaosuus, ja nyt ollaan mullistamassa Britannian taksimarkkinoita, jossa paikoin käytettään vielä faksia ryhmäliikenteen tilauksissa.

Miten sitten kahden serkun 2005 perustama Savolaiset Solutions löysi sattumalta taksialan ja menestyksen? Ja millaista on rakentaa menestystä nichejen nichessä, sillä kun taksiala on jo itsessään niche-markkina, on ryhmäliikenne jo nichejen niche? Entä mitä oppeja kansainvälistymisen alkutaipaleelta on jakaa?

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kun digimarkkinoinnista on kyse, olemme tottuneet luottamaan suuriin pääasiassa amerikkalaisiin some- ja hakujätteihin, myös natiivimainonnassa. 

Nyt haastaja tulee Suomesta.

Natiivimainosalusta Readpeak kasvaa ja kansainvälistyy kovaa vauhtia. Liikevaihtoa kertyy jo liki 8 miljoonaa. 70% vuosikasvu on erittäin kova saavutus samalla kun markkina alla sukeltaa. Menestysmalli on löytynyt ja uusi markkina saadaan kannattavaksi ja seuraavaa rahoittamaan jo alle vuodessa.

Kovaa kasvua ja vaarallisia tilanteita. Tarina ja opit natiivimainosalusta Readpeakin kasvun takaa.

Mitä syntyy kun perustajalla ei ole taustaa busineksestä, tekistä eikä itse markkinastakaan? Readpeakin tapauksessa ainutlaatuista kilpailuetua ja sen myötä menestystä.

Tarinan tekee mielenkiintoiseksi se, ettei perustaja Tomas Forsbäckillä ollut taustaa sen paremmin busineksestä, tekistä kuin mainosmarkkinoista. Miten sitten ummikko voi onnistua? Ja tekemällä asiat vieläpä alan näkökulmasta väärin.

Sattumalta juuri se on luonut pohjan epäreilulle kilpailuedulle digijättien natiivialustoihin verrattuna: enemmän mainostuloja medialle, edullisempia tuloksia brändille ja paremmin osuvaa sisältöä lukijalle. Eikä nyt puhuta prosenteista vaan sadoista prosenteista.

Mitä sitten natiivimainonta on? Sisällön maksettua nostamista median uutisvirtaan. Kun avaat digilehden aamulla, uutisvirrassa on mainos-merkinnällä brändien tuottamia juttuja. Mediat käyttävät Readpeakin alustaa natiivi-inventaarin myymiseen. Brändit ostavan sen kautta näkyvyyttä tuottamalleen sisällölle. Ja tekoäly optimoi rajallisen inventaarin käytön tehokkaasti: kiinnostavampaa sisältöä lukijoille.

Menestyksen löytäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. 

Kuulemme kuinka Forsbäck joutui matkalla irtisanomaan viimeisenkin työntekijän ja mietti oliko se nyt tässä? 

Tai kuinka softakehityskumppani deletoi lähdekoodit ja yritti rahastaa palauttamisella. 

Tai kuinka myyntivetoinen malli osoittautuikin isoksi virheeksi ja digimalli taas menestykseksi. 

Ja missä Readpeak jo olisikaan, jos maailmalle olisi lähdetty heti, tai ainakin selvästi aikaisemmin.

Episodin tarinoihin kätkeytyy monta jokaiselle tärkeää oppia ja epätavallistakin startup-viisautta.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa (linkit alla).

Tiedätkö mikä on metaverse? Sanotaan, että metaverse on internetin seuraava vaihe ja suurten mahdollisuuksien klondike. Metaverse ei kuitenkaan ole Metaksi nimensä muuttanut Facebook, eikä VR-lasit, vaan todella paljon muuta. 

Monimutkaisesta nimestään huolimatta Metaverse ei kuitenkaan ole nörttien valtakuntaa, vaan jopa internetiä suurempi murros ihan tavallisille reaalimaailman yrityksille.

Mitä business-mahdollisuuksia metaverse sitten avaa? Entä mikä on Gallin laki ja kuinka se liittyy mahdollisuuksien hyödyntämiseen?

Onko metaverse internetin seuraava klondike? Vieraana Juha Holkkola, Fusionlayer

Aiheesta Antti Pietilän kanssa keskustelemassa metaversen mahdollistavaa verkkoteknologiaa erityisesti operaattoreille tekevän Fusionlayerin toimitusjohtaja Juha Holkkola.

Aiheesta Antti Pietilän kanssa keskustelemassa metaversen mahdollistavaa verkkoteknologiaa erityisesti operaattoreille tekevän Fusionlayerin toimitusjohtaja Juha Holkkola.

Käymme läpi myös Fusionlayerin tarinaa, sillä se linkittyy tiiviisti suomalaisen ohjelmistoalan tarinaan. Fusionlayer on aikanaan Nixusta irronnut ohjelmistoyritys. Nixu taas sai alkunsa 1988 kun Suomeen tuli internet, ja nimensä Otaniemen tietotekniikan labrasta. Haastattelupäivänä pörssilistatusta Nixusta oli tehty ostotarjous. Jos Nixu sai alkunsa internetin ensimmäisestä vaiheesta, rakentaa Fusionlayer tulevaisuuttaan internetin seuraavan vaiheen, metaversen varaan 35 patentin turvin ja 50% vuosikasvun voimalla. Asiakkaat ovat luonnollisesti pääosin ulkomailla.

Jos haluat ymmärtää mistä metaversessä on kyse, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa ja miten se muuttaa sinunkin toimialaa. Kutsumme sinut mukaan rakentamaan suomalaista metaverse-klusteria!

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti. 

Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. Nyt ei siis puhuta liiketoiminnan integraatiosta, vaan IT:n omien sekä kumppanien järjestelmien välillä. Ollaan siis tekemässä IT-palvelutuotannon teollista vallankumousta. Siitä episodissa kertomassa ONEiO:n toimitusjohtaja Juha Berghäll.

Tiimissä on nyt 55 henkeä jolla toistuvaislaskutusta syntyy neljä miljoonaa euroa. Vallankumousta vauhdittaakseen ONEiO sai huhtikuussa 2022 7,2 miljoonaa rahoitusta. 

IT palvelujen ja palveluhallinnan teollista vallankumousta tekemässä. Vieraana Juha Berghäll, ONEiO

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti. Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. 

Kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Onpahan ONEiO:n integraatiopalvelu on löytänyt tiensä jo mm. Bayerin globaalin yli miljardin IT-ulkoistuksen viestiytimeksi ja mahdollistajaksi.

Perinteisesti IT:n omien palvelutuotannossa käytettävien järjestelmien ja kumppanien vastaavien välisten integraatioiden toteutus on ollut hidasta käsityötä. Järjestelmien rajapinnat eli API:t on yleensä heikosti toteutettuja ja dokumentoituja, jälkiajatuksena syntyneitä. Ja softien kehittyessä rajapinnatkin elävät. Toimivat integraatiot menevät rikki, tai järjestelmähäiriöt sotkevat dataliikenteen. Niinpä toteutukset ja ylläpito ovat harvoin yksinkertaisia.

Kun kumppaneita on lisäksi monesti tapana kilpailuttaa ja vaihtaakin kolmen vuoden välein, lennossa, on hitaat integraatioprojektit myrkkyä palvelutuotannon laadulle, sujuvuudelle ja tehokkuudelle kummankin osapuolen näkökulmasta.

Näitä integraatio-ongelmia ONEiO lähti vuonna 2011 ratkaisemaan.

Matkan varrella on tehty monia vääriä oletuksia, ja jouduttu oppirahoja maksamaan. Uskottiin esimerkiksi, että asiakkaat haluavat helppokäyttöisempää aidon itsepalvelun mahdollistavaa ns. Product Led Growth (PLG) henkistä tuotetta, kun he itse asiassa halusivat itsepalvelun sijaan enemmän palvelua. Se taas vei yrityksen integraatiopalveluiden tarjoamiseen mielenkiintoisella, SaaS-yritykselle poikkeavalla mallilla. 

Tarina ei luonnollisesti ole ihan näin yksinkertainen, mutta siitä lisää episodissa. 

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher