Lämmityskuluissa on kylmää kyytiä tiedossa, erityisesti jos kiinteähintainen sähkösopimus ei vie talven yli.  Ja vaikka veisi, on sähköä hyvä säästää ympäristön ja nyt myös sähkön riittävyyden takia.

Mitä keinoja sähkölämmittäjällä on sitten käytettävissä sekä energian että eurojen säästämiseksi? Entä jos käytössä on vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys? Ja mitä taas ei kannata tehdä? Entä millainen on lämpöpumppumarkkina juuri nyt? Mitä ehtii vielä talveksi saamaan, mikä taas menee talven yli?

Näitä selvitämme podcast-jaksossa lämpöpumppuyrittäjä Mikko Vörlinin kanssa. Tavan mukaan käymme läpi myös yrittäjän tarinaa.

Millä ratkaisuilla sähkölämmittäjän kannattaa talveen lähteä? Entä mitä vielä ehtii saamaan?

Näitä kartoitamme podcastissa Hesatekin perustajan Mikko Vörlinin kanssa.

Vörlinin perustama Hesatek on kuluttajien ja pk-yritysten lämpöpumppuratkaisuihin keskittynyt nyt jo parin kymmenen hengen yritys, jolle maistuu myös haastavat kohteet. Hesatekin lisäksi Vörlin on mukana puhtaita ja terveellisiä tiloja rakentavassa Tila Groupissa, ja tuo kokemus on tärkeää, kun puhutaan mitä ei kannata tehdä.

Jos siis sähkön ja lämmön hinta hirvittää, tai hiilijalanjälkeä pitäisi pienentää, kuuntele episodista vinkit.

Löydät episodin YouTuben lisäksi myös suosituista podcast-sovelluksista hakemalla “Loyalistic” kanavan. Missä sitten kuunteletkin, käy peukuttamassa ja kommentoimassa YouTubessa.

Menestystä etsitään perehtymällä menestyneiden yritysten tarinoihin, ja epäonnistuneiden tarinat jäävät kuulematta. Samalla tehdään vääriä johtopäätöksiä menestyksen avaimista. Puhutaan selviytymisharhasta (survival bias).

Sijoituspalvelu ROI:n tarina päättyi konkurssiin keväällä. Samalla kokenut startup-yrittäjä Ida Mänty sai meriittilistaansa tahran? Vai sittenkin meriitin?

Epäonnistumisen anatomia ja selviytymisharja. Vieraana Ida Mänty, ROI

Sijoituspalvelu ROI:n tarina päättyi konkurssiin keväällä. Samalla kokenut startup-yrittäjä Ida Mänty sai meriittilistaansa tahran? Vai sittenkin meriitin? Suomessa konkurssi on häpeä. Piilaaksossa meriitti.

Meillä Suomessa konkurssi on edelleen häpeä. Epäonnistunut on epäonnistuja. Piilaaksossa konkurssia taas pidetään meriittinä. Jos ei ole kaatunut, ei ole yrittänyt riittävästi. Ylös ja seuraavan idean kimppuun. Siellä pääomasijoittajat pelkäävätkin eniten, etteivät ota riittävästi riskiä. Varovaisuudella ei synny yksisarvisia. Eikä varovaisista sellaisten perustajia. Sanotaankin, että vasta konkurssilla startup-yrittäjä on tutkintonsa suorittanut.

Webinaarit ovat yksi vahvimmista tavoista luoda kysyntää

Webinaarit ovat yksi vahvimmista tavoista luoda kysyntää. Lähes jokainen kasvuyritys käyttää niitä menestyksekkäästi osana asiakashankintaa. 

Asiakashankinnan lisäksi webinaareja käytetään toki muutenkin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien, kuten kumppanien, palvelemiseen ja menestykseen saattamiseen.

Alkuaikoina uutuus viehätti. Webinaarit olivat, sanoisinko kotikutoisia ja usein melkoista teknistä räpeltämistä niin järjestäjän kuin osallistujien puolelta. 

Sitten tuli korona. Tilaisuudet ja tapaamiset oli pakko siirtää verkkoon. Pakko pakotti kummatkin oppimaan. 

Aluksi kysyntää riitti, ja tarjontaa oli niukasti. Sitten tarjonta saavutti kysynnän. Onnistumiseen on panostettava. 

Uusi normaali

Nyt koronasta siirrytään takaisin normaaliin. Paitsi että paluuta aamiaistilaisuuksiin ja sen semmoisiin ei enää näytä olevan. Yhtään kutsua en ole vielä saanut, ja ennen ei olisi tarvinnut töitä tehdä, jos olisi kaikkiin osallistunut. 

Fyysisen tilaisuuden täytyy olla, Michelin-oppaan luokituksia mukaillen, matkan arvoinen. Matka se on kaupungin sisäinenkin. Vain pieni osa tilaisuuksista on. Asiakkaillamme näyttää pätevän 80/20-sääntö. 80% tilaisuuksista jatkaa webinaareina, ja 20% panostetaan sitten oikein kunnolla tehden niistä matkan arvoisia.

Webinaareilla on saavutettu yleisöä, jota ei aikaisemmin saavutettu. Siitä ei haluta luopua. Eikä kustannustehokkuudesta. Enemmän tuloksia olennaisesti pienemmillä panoksilla on voittava yhdistelmä.

Kohtaamisia, keskusteluita ja verkostoitumista ei webinaareissa useimmiten onnistuta saavuttamaan. Poikkeuksiakin toki on. Siksi fyysisillä tilaisuuksilla on paikkansa.

Toistasataa webinaaria viisaampana

Järjestin ensimmäisen webinaarin viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen omia webinaareja on tullut pidettyä parisen kymmentä. 

Korona-aikana en sitten olekaan ehtinyt kuin tuottaa toistasataa webinaaria asiakkaille. 

Toistasataa fyysistä tilaisuutta on myös tullut ennen koronaa järjestettyä, ja pari jo sen jälkeen. 

Jotain on ehkä tullut opittua tilaisuuden järjestämisestä, markkinoinnista, esiintymisestä, juontamisesta ja niin edelleen.

Miten sitten onnistunut webinaari järjestetään?

Käyn tässä läpi muutamia olennaisia asioita. Löydät videosta lisää. Ja vastaan kysymykseen sitten kunnolla ilmaisessa verkkokoulutuksessa 13.10.2022 klo 9:00. Jos luet tätä sen jälkeen, nauhoite tulee saatavilla muutaman päivän viiveellä.

Käyn tässä videolla pintapuolisesti läpi menestyksen salaisuudet. Syvemmin sitten ilmaisessa koulutuksessa 13.10.22 klo 9-10.30

Ilmaiseen koulutukseen pääset ilmoittautumaan tästä.

Webinaarin järjestämisen voi prosessina jakaa neljään päävaiheeseen: suunnittelu, valmistautuminen, tilaisuus ja tilaisuuden jälkeen.

Suunnittelu

Suunnitteluvaiheessa webinaari konseptoidaan. 

Suunnittelu lähtee toki liikkeelle tavoitteesta. Miksi tilaisuutta ollaan järjestämässä? Keitä yleisöön tavoitellaan? Mitä yleisön tulisi tilaisuudessa oppia, eli kuinka heidän tulisi liikkua ostopolulla? Mitä tuloksia webinaarilla pyritään tuottamaan?

Autojen lisäarvosta yhä suurempi osa syntyy softasta, erityisesti kuljettajaa avustavissa järjestelmissä, samalla kun edetään kohti itseajavia älyautoja.

Älyautot tarvitsevat käyttöjärjestelmänsä, ja sitä tekee suomalainen Basemark, jonka perustaja Tero Sarkkinen on episodissa vieraana taustoittamassa alan isoa murrosta. Sarkkisen edellinen yritys, RightWare, nousi merkittäväksi autojen digimittareiden kehittäjäksi, joka toi mm. Audin mittaristot digiaikaan, joten Basemarkilta on lupa odottaa suuria. Basemarkin tavoitteena onkin olla eniten käytetty aivo älyautoissa.

Kuka uskoisi, että älyautojen aivot tulevat Suomesta. Vieraana Basemarkin perustaja Tero Sarkkinen

Autojen lisäarvosta yli puolet on jatkossa ohjelmistopohjaisista älyominaisuuksista syntyvää. Autovalmistajilla onkin suuria haasteita muuttua teollisuusjäteistä softayrityksiksi. Murros on alalle suurempi kuin siirtyminen sähköautoihin. Sen sai kokea mm. Volkswagen Groupin CEO Herbert Diess, joka sai lähteä softapuolen haasteista johtuen vaikka sähköautopuolella hän olikin onnistunut luotsaamaan VW:n markkinajohtajaksi.

Suomalainen Basemark on hyvissä asemissa auttamassa autovalmistajia murroksessa ja kisassa Teslaa vastaan. Tero Sarkkisen edellinen yritys, Rightware, kun oli jo merkittävä autojen digimittariston kehittäjä, joten kontaktit ja teknologiaosaaminen löytyy.

Millainen on autojen älykäs tulevaisuus? Entä kuinka tutuille automerkeille käy älymurroksessa? Kuin Nokialle Applea vastaan? Asetelma on kieltämättä hyvin samanlainen.

Teslan yllättämäksi tulleilla autovalmistajilla on nyt kiire siirtyä moduulipohjaisesta keskitetympään arkkitehtuuriin. Murros ei ole helppo, eikä vain valmistajan sisäinen asia, vaan koko arvoketjun on muututtava. Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess onnistui sähköistämään volkkarit, mutta kompuroi softan kanssa ja sai lähteä. Älykäs tulevaisuus on alalle jopa sähköistä suurempi haaste.

Vaarana on, että autovalmistajille käy älykisassa kuin Nokialle Applen kanssa. Asetelma on kieltämättä monella tavalla samankaltainen, ellei jopa pahempi, sillä tuotekehitys on pitkälle ulkoistettu lukuisille komponenttien toimittajille. Valmistajien on muututtava softataloiksi. Autoihin on saatava keskitetyt aivot. Lukuisat moduulit ja anturit on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Ja arkkitehtuurin tulisi skaalautua halvoista pikkuautoista kalliisiin luksusautoihin, sillä nyt ominaisuuksia joudutaan kehittämään ja hyväksyttämään erikseen eri hintaluokissa, mikä on hidasta ja kallista.

Tähän saumaan Basemark tarjoaa ohjelmistalustaansa. Sen avulla autovalmistaja nopeuttaa älyominaisuuksien kuten itseajavuuden kehitystä.

Episodissa keskustelemme lisäksi millaisia älyominaisuuksia autoihin ollaan oikein tuomassa. Ja millaisin valmiuksin  eurooppalaiset, amerikkalaiset, japanilaiset tai korealaiset valmistajat kisaan lähtevät.

Tässä episodissa sukelletaan tutkimaan autoalan ja -kaupan suurta murrosta, etsimään voittajia ja häviäjiä, ja selvittämään sitä, miten auton vaihtoa miettivän kannattaa toimia? Vieraana autokaupan konkari Tomi Orava.

Autoalan ja autokaupan suuri murros: mihin kannattaa nyt rahat laittaa? Vieraana Tomi Orava

Tässä episodissa sukelletaan tutkimaan autoalan ja autokaupan suurta murrosta, etsimään voittajia ja häviäjiä, ja selvittämään sitä, miten auton vaihtoa miettivän kannattaa toimia? Vieraana autokaupan konkari Tomi Orava.

Tomi Oravan tie on kulkenut autokaupan lattialta autokauppiaaksi ja nyt maahantuojaksi. Autoalan keskusliiton hallituksessa hänellä on alaan näköalapaikka. Pari tuhatta autoa tänä vuonna maahantuovana hänellä on erinomainen käsitys mikä tekee kauppansa ja mihin hintaa juuri nyt. Ilman isoja rakenteita tai pitkiä suunnitelmia hän on samalla vapaa pohdiskelemaan mihin ala on menossa.

Iso muutos on tietenkin siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin.