Kun digimarkkinoinnista on kyse, olemme tottuneet luottamaan suuriin pääasiassa amerikkalaisiin some- ja hakujätteihin, myös natiivimainonnassa. 

Nyt haastaja tulee Suomesta.

Natiivimainosalusta Readpeak kasvaa ja kansainvälistyy kovaa vauhtia. Liikevaihtoa kertyy jo liki 8 miljoonaa. 70% vuosikasvu on erittäin kova saavutus samalla kun markkina alla sukeltaa. Menestysmalli on löytynyt ja uusi markkina saadaan kannattavaksi ja seuraavaa rahoittamaan jo alle vuodessa.

Kovaa kasvua ja vaarallisia tilanteita. Tarina ja opit natiivimainosalusta Readpeakin kasvun takaa.

Mitä syntyy kun perustajalla ei ole taustaa busineksestä, tekistä eikä itse markkinastakaan? Readpeakin tapauksessa ainutlaatuista kilpailuetua ja sen myötä menestystä.

Tarinan tekee mielenkiintoiseksi se, ettei perustaja Tomas Forsbäckillä ollut taustaa sen paremmin busineksestä, tekistä kuin mainosmarkkinoista. Miten sitten ummikko voi onnistua? Ja tekemällä asiat vieläpä alan näkökulmasta väärin.

Sattumalta juuri se on luonut pohjan epäreilulle kilpailuedulle digijättien natiivialustoihin verrattuna: enemmän mainostuloja medialle, edullisempia tuloksia brändille ja paremmin osuvaa sisältöä lukijalle. Eikä nyt puhuta prosenteista vaan sadoista prosenteista.

Mitä sitten natiivimainonta on? Sisällön maksettua nostamista median uutisvirtaan. Kun avaat digilehden aamulla, uutisvirrassa on mainos-merkinnällä brändien tuottamia juttuja. Mediat käyttävät Readpeakin alustaa natiivi-inventaarin myymiseen. Brändit ostavan sen kautta näkyvyyttä tuottamalleen sisällölle. Ja tekoäly optimoi rajallisen inventaarin käytön tehokkaasti: kiinnostavampaa sisältöä lukijoille.

Menestyksen löytäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. 

Kuulemme kuinka Forsbäck joutui matkalla irtisanomaan viimeisenkin työntekijän ja mietti oliko se nyt tässä? 

Tai kuinka softakehityskumppani deletoi lähdekoodit ja yritti rahastaa palauttamisella. 

Tai kuinka myyntivetoinen malli osoittautuikin isoksi virheeksi ja digimalli taas menestykseksi. 

Ja missä Readpeak jo olisikaan, jos maailmalle olisi lähdetty heti, tai ainakin selvästi aikaisemmin.

Episodin tarinoihin kätkeytyy monta jokaiselle tärkeää oppia ja epätavallistakin startup-viisautta.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa (linkit alla).

Tiedätkö mikä on metaverse? Sanotaan, että metaverse on internetin seuraava vaihe ja suurten mahdollisuuksien klondike. Metaverse ei kuitenkaan ole Metaksi nimensä muuttanut Facebook, eikä VR-lasit, vaan todella paljon muuta. 

Monimutkaisesta nimestään huolimatta Metaverse ei kuitenkaan ole nörttien valtakuntaa, vaan jopa internetiä suurempi murros ihan tavallisille reaalimaailman yrityksille.

Mitä business-mahdollisuuksia metaverse sitten avaa? Entä mikä on Gallin laki ja kuinka se liittyy mahdollisuuksien hyödyntämiseen?

Onko metaverse internetin seuraava klondike? Vieraana Juha Holkkola, Fusionlayer

Aiheesta Antti Pietilän kanssa keskustelemassa metaversen mahdollistavaa verkkoteknologiaa erityisesti operaattoreille tekevän Fusionlayerin toimitusjohtaja Juha Holkkola.

Aiheesta Antti Pietilän kanssa keskustelemassa metaversen mahdollistavaa verkkoteknologiaa erityisesti operaattoreille tekevän Fusionlayerin toimitusjohtaja Juha Holkkola.

Käymme läpi myös Fusionlayerin tarinaa, sillä se linkittyy tiiviisti suomalaisen ohjelmistoalan tarinaan. Fusionlayer on aikanaan Nixusta irronnut ohjelmistoyritys. Nixu taas sai alkunsa 1988 kun Suomeen tuli internet, ja nimensä Otaniemen tietotekniikan labrasta. Haastattelupäivänä pörssilistatusta Nixusta oli tehty ostotarjous. Jos Nixu sai alkunsa internetin ensimmäisestä vaiheesta, rakentaa Fusionlayer tulevaisuuttaan internetin seuraavan vaiheen, metaversen varaan 35 patentin turvin ja 50% vuosikasvun voimalla. Asiakkaat ovat luonnollisesti pääosin ulkomailla.

Jos haluat ymmärtää mistä metaversessä on kyse, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa ja miten se muuttaa sinunkin toimialaa. Kutsumme sinut mukaan rakentamaan suomalaista metaverse-klusteria!

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti. 

Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. Nyt ei siis puhuta liiketoiminnan integraatiosta, vaan IT:n omien sekä kumppanien järjestelmien välillä. Ollaan siis tekemässä IT-palvelutuotannon teollista vallankumousta. Siitä episodissa kertomassa ONEiO:n toimitusjohtaja Juha Berghäll.

Tiimissä on nyt 55 henkeä jolla toistuvaislaskutusta syntyy neljä miljoonaa euroa. Vallankumousta vauhdittaakseen ONEiO sai huhtikuussa 2022 7,2 miljoonaa rahoitusta. 

IT palvelujen ja palveluhallinnan teollista vallankumousta tekemässä. Vieraana Juha Berghäll, ONEiO

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti. Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. 

Kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Onpahan ONEiO:n integraatiopalvelu on löytänyt tiensä jo mm. Bayerin globaalin yli miljardin IT-ulkoistuksen viestiytimeksi ja mahdollistajaksi.

Perinteisesti IT:n omien palvelutuotannossa käytettävien järjestelmien ja kumppanien vastaavien välisten integraatioiden toteutus on ollut hidasta käsityötä. Järjestelmien rajapinnat eli API:t on yleensä heikosti toteutettuja ja dokumentoituja, jälkiajatuksena syntyneitä. Ja softien kehittyessä rajapinnatkin elävät. Toimivat integraatiot menevät rikki, tai järjestelmähäiriöt sotkevat dataliikenteen. Niinpä toteutukset ja ylläpito ovat harvoin yksinkertaisia.

Kun kumppaneita on lisäksi monesti tapana kilpailuttaa ja vaihtaakin kolmen vuoden välein, lennossa, on hitaat integraatioprojektit myrkkyä palvelutuotannon laadulle, sujuvuudelle ja tehokkuudelle kummankin osapuolen näkökulmasta.

Näitä integraatio-ongelmia ONEiO lähti vuonna 2011 ratkaisemaan.

Matkan varrella on tehty monia vääriä oletuksia, ja jouduttu oppirahoja maksamaan. Uskottiin esimerkiksi, että asiakkaat haluavat helppokäyttöisempää aidon itsepalvelun mahdollistavaa ns. Product Led Growth (PLG) henkistä tuotetta, kun he itse asiassa halusivat itsepalvelun sijaan enemmän palvelua. Se taas vei yrityksen integraatiopalveluiden tarjoamiseen mielenkiintoisella, SaaS-yritykselle poikkeavalla mallilla. 

Tarina ei luonnollisesti ole ihan näin yksinkertainen, mutta siitä lisää episodissa. 

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Vilkas Groupin verkkokauppaohjelmistolla pyörii yli 2000 verkkokauppaa Suomessa ja Ruotsissa. Toimitusjohtaja Markku Korkiakoski onkin oikea henkilö kertomaan missä Suomen verkkokauppaskene nyt menee ja miten verkkokaupassa menestytään, onhan hänellä itselläänkin 7 verkkokauppaa.  Käymme myös läpi Vilkas Groupin tarinaa.

Verkkokaupan tila Suomessa 2023. Vieraana Markku Korkiakoski, Vilkas Group

Vilkas on yli 2000 verkkokaupallaan yksi johtavia verkkokauppaohjelmistoja Suomessa. Toimitusjohtaja onkin oikea henkilö kertomaan verkkokaupan tilasta, haasteista ja menestystekijöistä. Käymme läpi myös Vilkas Groupin tarinaa.

Vuonna 1995 aloittanut Vilkas Group on liki yhtä vanha kuin suomalainen verkkokauppaskene. Aluksi verkkokauppoja tehtiin ns. pitkästä tavarasta. Kokemuksen pohjalta syntyi oma softa, ja nykyisin suurin kaupoista rakentuu Vilkas Now SaaS-ohjelmiston päälle. Suomalaiseksi SaaS-yritykseksi Vilkas on menestynyt mainiosti tehden vajaa 3 miljoonaa liikevaihtoa 25 hengen tiimillä.  Vilkkaan verkkokaupoilla myydään vuodessa yli 350 miljoonalla eurolla.

Markku Korkiakoski innostui verkkokaupasta yliopistossa ja hyppäsi Vilkkaaseen mukaan aivan alkuvuosina. Verkkokauppa, verkkokauppiaat ovat siis tulleet tutuiksi, myös omien verkkokauppojen kautta.

Aloitetaan puhumalla verkkokaupan tilasta Suomessa. Kuinka verkkokauppa on kehittynyt? Miten korona-kasvu näkyi, entä miltä korona-krapula nyt tuntuu?

Puhutaan sitten verkkokaupan pullonkauloista, eli mikä jarruttaa suomalaisten verkkokauppiaiden menestystä?

Mitä osaamista tarvitaan? Mihin verkkokaupat kompastuvat? Ja mitkä ovatkaan suomalaisen verkkokaupan menestytarinoita?

Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät harvoin. Korkeat logistiikkakulut ovatkin yksi kansainvälistymisen esteistä, mutta kyllä nekin on onnistuttu ylittämään.

Entä millainen on ollut Vilkas Groupin tarina? Mitä SaaS-busineksestä on opittu, entä kansainvälistymisestä?

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Löydät Menestystä Etsimässä podcastin näistä palveluista:

• YouTube (video)
• Spotify (video & audio)
• Anchor.fm
• Apple Podcasts
• Google Podcasts
• Overcast
• Castbox
• Pocket Casts
• Radio Public
• Stitcher

Jos saan veikata, et ole kuullutkaan Nordhealthista. Eivät ole useimmat suomalaiset SaaS-asiantuntijat, VC:t tai analyytikotkaan. Kuitenkin Nordhealth on yksi menestyksekkäimmistä suomalaista SaaS-yrityksistä yli 400 työntekijällä. Nordhealth on listattu Oslon pörssiin ja sai listautumisen yhteydessä 120 miljoonaa rahoitusta.

Kun tapasin perustajan Janne Huttusen joitakin vuosia sitten, oli firman nimi vielä Finnish Net Solutions. “Kysyin mitä puuhaatte?” Sain vastaukseksi “Eläinlääkäreille toiminnanohjausta”. Aika nicheä, ajattelin. Ja juuri siksi et olekaan firmasta kuullut, mutta eläinlääkärit ovat.

Vieraana vuoden ohjelmistoyrittäjä Janne Huttunen, Nordhealth

Kuinka pieni kotisivupaja löysi fokuksen, valloittaa maailmaa eläinlääkärisoftalla ja listautui Oslon pörssiin.

Tarina alkaa marraskuusta 2001 kun aikaisemmin freelance-yhteistyötä tehneet Janne Huttunen ja kolmekymmentä vuotta vanhempi Paavo Tuovinen päättävät perustaa firman ja tehdä kotisivuja asiakkaille. Samalla liikeidealla taisi tuolloin aloittaa satoja yrityksiä.

Matkan varrella tehtiin yhtä jos toista, asiakkaiden ongelmia ratkaisten. Tarjottiin vaikkapa Pohjois-Savossa nettiyhteyksiä Wifin yli. Eräässä projektissa piti sitten integroida verkkosivut eläinlääkärisoftaan, ja mentiin siis juttelemaan softan tekijän kanssa kuinka integraatio saataisiin tehtyä. Softan tekijällä alkoi eläkeikä lähestyä, ja kahvia juodessa tuli kysyttyä, haluaisiko tekijä ehkä myydä softan. Ja näin sattumalta löytyi tulevaisuuden fokus.

Softasta tehtiin webbiversio ja sitä lähdettiin kauppaamaan toistuvaislaskutuksen toivossa. SaaSista ei vielä osattu puhua. Vuosien työllä saatiin Suomi valloitettua ja kansainvälistyminen aloitettiin Virosta. Ei tainnut olla konsultteja neuvomassa.

Mutta pieni niche on juurikin tarinan juoni. Tiukka fokus helpottaa asiakashankintaa kun tiedetään missä halutaan olla esillä.

Virossa opittiin kansainvälistymistä ja sitä jatkettiin Ruotsiin, UK:hon, Italiaan, Espanjaan ja nyt jo menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin, tulorahoituksen turvin. Nettisivubusineksistä luovuttiin vasta 2018.

Kun Paavo Tuovisella alkoi vuorostaan eläkeikä häämöttämään, sai Janne kiinnostavan puhelun, ja samalla löytyi uusi vetäjä ja pääomistaja. Paavo pääsi irtautumaan, ja Janne löysi uudeksi yhtiökumppaniksi Charles MacBainin.

Nyt oltiin jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymisessä, ja uuden pääomistajan myötä vauhti vain kasvoi. Lähdettiin listautumaan ja hakemaan rahoitusta kasvua kiihdyttämään. Ja tulosta näyttää syntyvän.

Nyt tiedät lyhyen version, mutta varsinaiset tarinan opit ja menestyksen salaisuudet saat kuuntelemalla koko podcast-haastattelun YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.