Tuore vuoden ohjelmistoyrittäjä 2023 on Jukka Rantala, Cadmatic. Tässä episodissa tutustumaan Antti Pietilän haastattelemana vuoden ohjelmistoyrittäjään ja Cadmaticin tarinaan.

Jukka Rantalan johdolla Cadmatic on kasvanut pienestä 10 hengen spinoffista 350 hengen kansainväliseksi ohjelmistotaloksi, jolla on 6000 asiakasta 60 maassa. Millainen kasvutarina ja haasteet menestyksen takaa löytyy? Entä kuinka toimitusjohtajan työnkuva on kasvun mukana muuttunut?

6000 Asiakasta 60 maasta. Vieraana vuoden ohjelmistoyrittäjä 2023 Jukka Rantala, Cadmatic

Jukka Rantalan johdolla Cadmatic on kasvanut pienestä 10 hengen spinoffista 350 hengen kansainväliseksi ohjelmistotaloksi, jolla on 6000 asiakasta 60 maassa. 

Cadmaticin 3D-suunnitteluohjelmistoa käyttää jo 40% maailman telakoista, ja esimerkiksi juuri luovutettu maailman suurin risteilyalus Icons of the Seas on suunniteltu Cadmaticilla. Laivanrakennuksen lisäksi Cadmaticilla suunnitellaan prosessiteollisuudessa ja rakentamisessa.  Näissä kaikissa suunnitteluun osallistuu suuri määrä alihankkijoita. Miten isoja laiva- tai teollisuushankkeita oikein suunnitellaan? Millaista yhteistyötä se vaatii osapuolten välillä? Entä mihin suunnittelu on menossa?

Puhumme yrittämisestä ja yrittäjyydestä sen modernimmassa ja laajemmassa merkityksessä. Tässä tarinassa kun yrittäjä ei ole perustaja tai pääomistaja. 

Vuoden ohjelmistoyrittäjä -palkinnon myöntää ohjelmistoalan kattojärjestö Software Finland ry. Antti Pietilä on yhdistyksen hallituksen jäsen.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kansainvälistymistä pidetään softa- ja SaaS-busineksessä menestyksen edellytyksenä. Tällä kertaa niin ei ole.

Auto- ja konealan ERP-ohjelmistoihin keskittynyt Vitec Futursoft on kasvanut pääosin kotimaassa jo 10 miljoonan liikevaihtoon ja tekee sillä erinomaista tulosta. Näinkin kapeasta nichestä on saatu jo 1900 yritysasiakasta ja paljon on vielä otettavaa. 

Kotimaassa voi nichessäkin menestyä. Vieraana Mikko Pohjanharju, Vitec Futursoft

Kansainvälistymistä pidetään softa- ja SaaS-busineksessä menestyksen edellytyksenä. Tällä kertaa niin ei ole. Auto- ja konealan korjaamo-ohjelmistoihin keskittynyt Vitec Futursoft on kasvanut pääosin kotimaassa jo 10 miljoonan liikevaihtoon ja tekee sillä erinomaista tulosta. Näinkin kapeasta nichestä on saatu jo 1900 yritysasiakasta ja paljon on vielä otettavaa.

Tarina alkaa kun kassakoneiden myyntimies Mikko Pohjanharju törmää antikvariaatissa PC-pohjaiseen kassapäätteeseen, ihastuu siihen, ja päättää etsiä sen koodanneen nuoren pojan käsiinsä. Ensin neuvotellaan isän kanssa ja sitten päästään jututtamaan tuolloin vielä alaikäistä poikaa. Tästä alkaa yhteinen softabusiness. Muutama vuosi myöhemmin suunnaksi valikoituu autoala, ja Futursoft syntyy.

Kova intohimo ratkaista asiakkaan ongelmia on ajanut yritystä eteenpäin jo 25 vuoden ajan. Samalla tarina on erinomainen aikamatka softabusineksen kehitykseen DOS:ista Windowsin kautta SaaSiin.

Toista tukijalkaa päädyttiin hakemaan konealalta. Sinne ei kuitenkaan menty AutoFutur-tuotteella, vaan tuote nimettiin konealalle KoneFuturiksi. Teknisesti kyse on samasta tuotteesta, mutta näppärä brändäys auttoi tekemään siitä asiakkaan mielessä juuri heille tarkoitetun.

Vuonna 2016 yrittäjät saavat palkkion exitin muodossa kun omistajaksi tulee ruotsalainen ERP-ohjelmistotaloja hankkiva Vitec Software Group. Futursoftista tulee Vitecin 15. yritys, ja tänä päivänä yrityksiä on jo 39.

Millaisia tarinoita ja opetuksia 25 vuoden menestystaipaleelle kuuluu? Entä millainen ostaja Vitecin kaltainen portfolioyritys oikein on, nyt kun kokemusta yhteistyöstä on jo 7 vuoden ajalta?

Näistä Vitec Futursoftin perustajaa ja toimitusjohtajaa Mikko Pohjanharjua haastattelee tuttuun tapaan Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Puhumme myös kansainvälistymisestä, sillä sitäkin on Vitec Futursoftilla tehty ja kokeiltu, Virossa saatiinkin kunnon jalansija, mutta Ruotsissa valloitus meni tahmeaksi. Asiakkaita saatiin, ja niitä edelleen on. Miksi kansainvälistyminen ei onnistunut? Ja oliko siitä sitten lopulta haittaa?

Tarinan opetus lienee, että kotimaassakin voi nichessä menestyä. Vitec Futursoftin tie on ollut pitkä, ehkä siksi, ettei kohderyhmäkään ole nopeimmin teknologiaa omaksuva.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kun Teemu Kivimäki tutustui opiskeluaikana infrarakentamiseen, oli ala hännänhuippuna digitalisaatiossa. Vuosia kestäviä ja jopa satoja miljoonia maksavia hankkeita johdettiin paperisilla suunnitelmilla, sähköpostiliitteillä ja puhelinrumballa. Ei ihme, että hankkeet yleensä myöhästyvät ja ylittävät budjetin.

Kun mieli sitten teki yrittäjäksi, valikoitui liikeideaksi useista vaihtoehdoista tutkimushankkeessa syntynyt ajatus infrarakentamisen komentokeskuksesta ja sen pohjalta syntyi Infrakit.

16 Miljoonalla infrarakentamisen päästöjä vähentämässä.

Infrakitin tarina tutkimushankkeesta infrarakentamisen tehostajaksi ja päästöjen vähentäjäksi 16 miljoonan rahoituksen turvin, kertojana perustaja, toimitusjohtaja Teemu Kivimäki.

Ensimmäiset vuodet mentiin kengännauhabudjetilla. Eipä tarvinnut yrittäjän uusia vaatteita ostella. 

Pikku hiljaa MRR (kuukausittainen toistuvaislaskutus) kasvoi, ja kasvoi.

Miljoonan kohdalla alkoi tuntua, että vaikein on takana. Vaikka yrityksen ostajia oli jo oveen kolkutellut, saivat perustajat ilmastoherätyksestä uuden mission. Samalla kun Infrakit tehostaa infraprojektia, se auttaa säästämään keskimäärin 14 kiloa hiilidioksidia per Infrakitin liikevaihtoeuro. Ei siis tullut exitiä, vaan entistä suurempi halu pelastaa maailmaa infrahanke kerrallaan. Mitä enemmän Infrakit kasvaisi, sitä enemmän hiilidioksidia säästyisi.

Kasvua vauhdittaakseen löydetyttiin rahoittajaksi saksalainen superenkeli, joka rahoitti yritystä 10 miljoonalla eurolla. Ja siihen perään saatiin Ilmastorahastolta 6 miljoonan laina, jolla rahoituspotti kasvoi 16 miljoonaan euroon.

Matka 60 henkeen ja 5 miljoonan ARR:ään ei tietenkään ole ollut helppo eikä suoraviivainen, kuten episodissa kuullaan Infrakitin perustajan ja toimitusjohtajan Teemu Kivimäen kertomana. Haastattelijana tuttuun tapaan Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Suomalainen Leadoo Marketing Technologies on onnistunut kasvamaan viidessä vuodessa 70 hengen yritykseksi ja 6,5 miljoonan toistuvaislaskutukseen (ARR) markkinalla, josta ei kilpailua puutu. 

Chiefmartecin tunnetussa MartechMap kartasta löytyy nyt 9932 markkinoinnin softaa, ja ihan suoriakin Leadoon kaltaisia chat-alustoja on niitäkin pilvin pimein tarjolla. 

Kuinka erottua 10 000 markkinointisoftan joukossa. Vieraana Fredrik Rönnlund, Leadoo Marketing Technologies

Markkinointisoftien markkinalla on 10 000 toimijaa, ja chat-ratkaisuitakin tusinoittain. Kuinka Leadoo on onnistunut positioitumaan ja kasvamaan viidessä vuodessa 6,5 M ARR:ään ja 70 henkeen. Siitä puhutaan tässä episodissa.

Tässä episodissa Leadoo Marketing Technologiesin toimitusjohtaja Fredrik Rönnlundia haastattelee tuttuun tapaan Loyalisticin Antti Pietilä. Puhutaan positioinnista, asiakashankinnasta, AI:sta epäonnistumisia unohtamatta. 

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kaksipuoleinen business, kuten markkinapaikka, on vaikea saada rakentaa. Pitää saada ostajia, jotta saa myyjiä, mutta myyjiä ei saa, jos ei ole asiakkaita. Varsinainen muna-kana -ongelma siis. Pilviohjelmistojen kauppa, SaaShop on kuitenkin siinä onnistunut, ja laajentunut jo USA:han.

Yli 2500 yritysasiakasta ja 350 softaa on jo vahva merkki menestyksestä.

Kuinka markkinapaikkabusiness rakennetaan. Vieraana Kaj Seeste, SaaShop

Kaksipuoleinen business, kuten markkinapaikka, on vaikea saada rakentaa. Pitää saada ostajia, jotta saa myyjiä, mutta myyjiä ei saa, jos ei ole asiakkaita. Varsinainen muna-kana -ongelma siis. Pilviohjelmistojen kauppa, SaaShop on kuitenkin siinä onnistunut, ja laajentunut jo USA:han. Yli 2500 yritysasiakasta ja 350 softaa on jo vahva merkki menestyksestä.

Miten sitten markkinapaikkabusiness rakennettiin SaaShopin tapauksessa, ja mistä idea sai alkunsa? Siitä kertomassa SaaShopin toinen perustaja Kaj Seeste, ja haastattelijana tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalistic.

Jos markkinapaikkabusineksen käynnistäminen kiinnostaa, tai olet ostamassa tai myymässä SaaS-softaa, kannattaa episodi ehdottomasti kuunnella. Ja jos uran vaihto kiinnostaa, kuulet avoin mieli ja onnekas sattuma toi Kaj Seesteelle eteen mahdollisuuden siirtyä aivan muulta alalta SaaS-yrityksen perustajaksi.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).