Jos saan veikata, et ole kuullutkaan Nordhealthista. Eivät ole useimmat suomalaiset SaaS-asiantuntijat, VC:t tai analyytikotkaan. Kuitenkin Nordhealth on yksi menestyksekkäimmistä suomalaista SaaS-yrityksistä yli 400 työntekijällä. Nordhealth on listattu Oslon pörssiin ja sai listautumisen yhteydessä 120 miljoonaa rahoitusta.

Kun tapasin perustajan Janne Huttusen joitakin vuosia sitten, oli firman nimi vielä Finnish Net Solutions. “Kysyin mitä puuhaatte?” Sain vastaukseksi “Eläinlääkäreille toiminnanohjausta”. Aika nicheä, ajattelin. Ja juuri siksi et olekaan firmasta kuullut, mutta eläinlääkärit ovat.

Vieraana vuoden ohjelmistoyrittäjä Janne Huttunen, Nordhealth

Kuinka pieni kotisivupaja löysi fokuksen, valloittaa maailmaa eläinlääkärisoftalla ja listautui Oslon pörssiin.

Tarina alkaa marraskuusta 2001 kun aikaisemmin freelance-yhteistyötä tehneet Janne Huttunen ja kolmekymmentä vuotta vanhempi Paavo Tuovinen päättävät perustaa firman ja tehdä kotisivuja asiakkaille. Samalla liikeidealla taisi tuolloin aloittaa satoja yrityksiä.

Matkan varrella tehtiin yhtä jos toista, asiakkaiden ongelmia ratkaisten. Tarjottiin vaikkapa Pohjois-Savossa nettiyhteyksiä Wifin yli. Eräässä projektissa piti sitten integroida verkkosivut eläinlääkärisoftaan, ja mentiin siis juttelemaan softan tekijän kanssa kuinka integraatio saataisiin tehtyä. Softan tekijällä alkoi eläkeikä lähestyä, ja kahvia juodessa tuli kysyttyä, haluaisiko tekijä ehkä myydä softan. Ja näin sattumalta löytyi tulevaisuuden fokus.

Softasta tehtiin webbiversio ja sitä lähdettiin kauppaamaan toistuvaislaskutuksen toivossa. SaaSista ei vielä osattu puhua. Vuosien työllä saatiin Suomi valloitettua ja kansainvälistyminen aloitettiin Virosta. Ei tainnut olla konsultteja neuvomassa.

Mutta pieni niche on juurikin tarinan juoni. Tiukka fokus helpottaa asiakashankintaa kun tiedetään missä halutaan olla esillä.

Virossa opittiin kansainvälistymistä ja sitä jatkettiin Ruotsiin, UK:hon, Italiaan, Espanjaan ja nyt jo menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin, tulorahoituksen turvin. Nettisivubusineksistä luovuttiin vasta 2018.

Kun Paavo Tuovisella alkoi vuorostaan eläkeikä häämöttämään, sai Janne kiinnostavan puhelun, ja samalla löytyi uusi vetäjä ja pääomistaja. Paavo pääsi irtautumaan, ja Janne löysi uudeksi yhtiökumppaniksi Charles MacBainin.

Nyt oltiin jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymisessä, ja uuden pääomistajan myötä vauhti vain kasvoi. Lähdettiin listautumaan ja hakemaan rahoitusta kasvua kiihdyttämään. Ja tulosta näyttää syntyvän.

Nyt tiedät lyhyen version, mutta varsinaiset tarinan opit ja menestyksen salaisuudet saat kuuntelemalla koko podcast-haastattelun YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Paavo Beckman näki Piilaaksossa asuessaan kuinka aktiivisesti siellä toimivat  yhdysvaltalaiset korporaatiot etsivät startupeja ja kasvuyrityksiä. Kotimaahan palattuaan havainnosta syntyi tutkimusyritys Catapult International, ja sen osaamisen pohjalta SaaS-tuote Innopipe.ai. Vaikka Innopipe on vasta julkaistu, on maailmalta asiakkaiksi saatu Mercedes-Benziä ja Continentalia, kotimaisia Wärtsilää, Konecranesia ja Fortumia unohtamatta.

Tässä episodissa puhutaan siis miten korporaatiot löytävät mielenkiintoisia startupeja ja kasvuyrityksiä, ja toisinpäin. Sekä kuinka tutkimus- ja konsulttiyrityksestä synnytetään softayritys. Sekä kuinka korporaatioille myydään. Unohtamatta toki vieraan omaa uratarinaa.

Korporaatioille startupien ja kasvuyritysten etsiminen on usein osa innovaatiotoimintaa, parhaat ideat ja osaaminen kun yleensä syntyvät muualla kuin jäykissä korporaatioissa. Kun sopiva kumppani on löytynyt, yhteistyö voi ottaa monta muotoa, asiakkuudesta, kumppanuuden kautta rahoittamiseen ja yrityskauppaan. Nopea pitää kuitenkin olla, sillä startupin kiinnostus voi kadota nopeasti kasvun myötä.

Näin korporaatiot löytävät kasvuyritykset. Vieraana Paavo Beckman, Innopipe.ai

Paavo Beckman näki Piilaaksossa asuessaan kuinka aktiivisesti siellä toimivat  yhdysvaltalaiset korporaatiot etsivät startupeja ja kasvuyrityksiä. Kotimaahan palattuaan havainnosta syntyi tutkimusyritys Catapult International, ja sen osaamisen pohjalta SaaS-tuote Innopipe.ai. Vaikka Innopipe on vasta julkaistu, on maailmalta asiakkaiksi saatu Mercedes-Benziä ja Continentalia, kotimaisia Wärtsilää, Konecranesia ja Fortumia unohtamatta.

Startupeille ja kasvuyrityksille taas korporaatio voi avata suuria mahdollisuuksia. Tutkaan on kuitenkin vaikea päästä, eikä ulkopuolelta usein edes arvaa, missä suuryrityksessä on meneillään juuri oikeanlainen hanke. Puhutaan siis myös siitä, miten tutkaan päästään.

Lisäksi puhutaan siitä, miten tutkimusyrityksestä synnytetään softayritys.

Ja kuinka korporaatioille oikein myydään. Esimerkiksi Innopipe on tunnistanut Euroopassa 52 341 potentiaalista kontaktia. Miten tuo markkina löydettiin ja kuinka sitä otetaan haltuun.

Lopuksi käydään läpi Paavo Beckmanin tarinaa. Miten epäonnistunut rockmuusikko ja kommunisti päätyivät perustamaan yrityksen, ja päätyivät sattuman kautta Piilaakson isoihin pöytiin. Ja mikä toi miehen takaisin Suomeen?

Kuuntele tämänkertainen Menestystä Etsimässä podcastin episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. 

Yrityksen digitaalisen selkarangan muodostaa liiketoimintajärjestelmät, useimmiten ERP eli toiminnanohjausjärjestelmä tärkeimpänä. Mitä sitten pitäisi tietää softatoimittajien liiketoimintamalleista näinkin tärkeää järjestelmää hankittaessa?

Kaupalliset mallit on ehkä vielä ymmärrettäviä, mutta jos kisassa on avoimeen lähdekoodiin uskovia toimittajia, mennään usein luulon puolelle.

Monet yritysjärjestelmistä perustuvat yrityksen omille palvelimille tai yksityiseen pilveen asennettavista lisenssipohjaisista nk. on premises ratkaisuista, joissa maksetaan lisenssistä, ylläpidosta ja käyttöönottoon liittyvistä palveluista. Pilviohjelmistojen eli nk. SaaS-softien osalta maksetaan käytöstä. Avoimen lähdekoodiin (open source) perustuvissa ratkaisuissa ei välttämättä makseta itse softasta, vaan kaikesta muusta, ja välillä myös itse softasta. Avoin kun ei välttämättä ole ilmaista.

Mitä jokaisen asiakkaan pitää ymmärtää yritysjärjestelmien toimittajien liiketoimintamalleista

Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää.

Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella. 

Toimittajan on pysyttävä elinvoimaisena, ja kustannukset järkevinä myös liiketoiminnan muuttuessa. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää. 

Ja juuri niistä tässä episodissa puhutaan, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Avoin.Systems Oy:n tuoreen toimitusjohtajan sekä Software Finland ry:n* hallituksen puheenjohtajan Pekka Walkaman. 

Vaikka Walkama uudessa tehtävässään astuu avoimen lähdekoodin puolelle, on hänellä taustallaan pitkä ura lisenssi- ja pilviohjelmistomalleilla toimivan yritysjärjestelmätoimittajan johtamisesta, sekä softa-alan edunvalvojan näköalapaikalta muista alan liiketoimintamalleista. Podcasting isäntä, Antti Pietilä, on Software Finland ry:n hallituksen jäsen ja vetää sen SaaS Finland toimintaa.

* Software Finland ry: Ohjelmisto- ja e-business ry (ent. Ohjelmistoyrittäjät ry) on päättänyt vaihtaa nimekseen Software Finland ry, mutta nimeä ei ole vielä tätä kirjoitettaessa hyväksytty PRH:ssa. 

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. 

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.  

Tässä podcast-episodissa syvennytään integraatioiden maailmaan ja kovaan vauhtiin päässeen Frendsin kasvutarinaan kun Loyalisticin Antti Pietilä saa vieraaksi Antti Toivasen Frendsiltä.

IT:tä ei enää yritetä rakentaa monoliittien varaan, vaan moderni IT muodostuu kasvavasta joukosta yritys-, yksikkö- ja osastotason järjestelmiä, sovelluksia sekä pilvipalveluita, ja löytyypä monelta soppaan vielä viime vuosituhannelta periytyneitä “höyrykoneita”, joiden yli prosessit rakennetaan integraatioiden avulla. Integraatioiden rakentamisen täytyy olla helppoa, mutta monipuolista, ja niiden valvonnan ja ylläpidon tehokasta. Ketteryys ja luotettavuus ovat valttia myös integraatioiden maailmassa.

Moderni IT syntyy integraatioalustan avulla. Vieraana Antti Toivanen, Frends

Suomalainen integraatioalusta Frends on kovassa kasvussa, ja miksei olisi, sillä integraatioalusta on nykyisin osa modernin IT:n selkärankaa.

Integraatioiden toteutuksessa käytetään usein integraatioalustaa, kuten suomalaisen Frendsin enterprise integration Platform-as-a-Service (eiPaaS) ratkaisua. 

FRont-End Dialup Systemiksi alunperin kutsutusta järjestelmä on tänään jäljellä vain nimeksi otettu Frends-lyhenne.  Itse järjestelmä on moneen kertaan nahkansa matkalla luonut. Pitkä matka on soittomodeemeista enterprise iPaaSiin tehty.

Näyttää, että Frends on lopulta osunut kultasuoneen, sillä kasvu on nyt lätkämailan lapaakin jyrkempää. Menestys ei kuitenkaan ole tullut nopeasti, sillä alkava vuosi on samalla Frendsin 30:nes.

Pitkä on myös ollut podcast-vieraan, Antti Toivasen, Frends-ura, sillä se alkaa 25 vuotta sitten freelance-koodaajana, ja on siitä jatkunut liki kaikkien toimintojen yli miehen mielestä tärkeimpään, eli markkinointiin. Nykyisin Chief Storyteller-tittelillä häärivä Antti vetää Frendsin markkinointia, mutta tuntee tuotteen, firman ja integraatiomaailman kuin omat taskunsa. Tarjolla onkin harvinaisen syvää ja monipuolista näkemystä. Tarkkakorvainen löytää episodista myös muutaman menestyksen salaisuuden.

Kuuntele episodi, niin tiedät missä integraatioiden maailmassa mennään, miten ne ovat kilpailuetu ja tutustut samalla Frendsiin, josta tulet varmasti kuulemaan vielä paljon lisää.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. 

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.  

Seuraa:  

Antti Toivanen

https://www.linkedin.com/in/anttitoivanen/

Friends eiPaaS

https://frends.com/

Antti Pietilä 

https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ 

Loyalistic 

https://loyalistic.com/fi/ 

Jatkossa jokainen yritys on softayritys, väittää Harvard Business Review. Mutta millaista on softabusineksen rakentaminen teollisuuden tarkastuspalveluiden yhteyteen 40 000 työntekijän DEKRAssa, kun idea ei synny pääkonttorissa, vaan suomalaisessa tytäryhtiössä? Ja kuinka muut maat saadaan tuotetta myymään? Millaista tukea, ja toisaalta haastetta on edessä niin lähiorganisaatiolta, kuin pääkonttorin väeltäkin?

Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksenä toimivan DEKRAn tarina alkaa Saksasta autokatsastuksista vuonna 1925 Stuttgartissa, ja on sieltä levinnyt ympäri maailmaa erilaisiin muihinkin tarkastuspalveluihin yltäen 3 miljardin liikevaihtoon. VALTO360 softabusineksen tarina taas alkaa vuonna 2018 Suomesta.

DEKRAN tie teollisuuden palveluista softabusinekseen. Vieraana Timo Juhola, DEKRA Industrial

Miten taittuu 40 000 hengen jätiltä matka softabusinekseen? Entä kun aloite on suomalaisella tyttärellä, eikä pääkonttorilla? Mitä tarinasta on opittavissa, kun vastaava on edessä yhä useammalla yrityksellä?

Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen DEKRAn VALTO360 tuotteesta ja sen myynnistä vastaavan Timo Juholan.

Kuuntele episodi, niin tiedät, mitä on edessä, jos teidän yrityksessä päätettäisiin lähteä softabusinekseen, tai pikemminkin kun päätös lopulta ennemmin tai myöhemmin tulee.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. 

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.