Startup-kielessä IPO:lla tai IPO:ttamiselle on taianomainen kaiku. Firmasta on tullut vakavasti otettava. Jotain suurta on saavutettu. Ja perustajille IPO on iso sulka hattuun. Nousu harvojen joukkoon. Niiden, jotka onnistuivat, eivätkä joutuneet myymään matkalla. 

Heeros on listautuessaan 2016 5 miljoonaa liikevaihtoa tekevä SaaS-yritys. Pörssiin ei siis tarvitse mennä suurena. Mutta minkälainen tie Heeroksella pörssiin oli, ja millaiselta tuo tie toimitusjohtajan ja ison osakkaan silmin tuntui?

Näin vein SaaS-yrityksen pörssiin. Vieraana Matti Lattu, Heeroksen ex-tj.

Voiko pieni softafirma listautua? Kyllä voi. Episodissa kuulet kuinka Matti Lattu vei Heeroksen 5 miljoonan liikevaihdolla First North-pörssilistalle.

Mitä haasteita tilauspohjaisen liiketoiminnan, siis SaaSin tai muiden as-a-Service-tyyppisten busineksien logiikan ja talouslukujen selittämisessä sijoittajille oli?

Näistä Menestystä etsimässä -talkshowsssa Antti Pietilän vieraana Heeroksen entinen toimitusjohtaja Matti Lattu, jolle 12 vuoden projekti ruorissa tuli hiljattain valmiiksi, firma kasvatettua, pörssiin listattua, ja pörssiyritystä johdettua. Nyt kokemusta on hyvä reflektoida vaikkapa nyt tällaisessa podcast-jutustelussa samalla kun miettii seuraavaa siirtoa.

Kuuntele tai katso episodi niin tiedät millaisilla askelilla pörssiin mennään, mitä se maksaa, kenelle se sopii ja onko pörssiyrityksen johtaminen kivaa.

Vältä rautaa, tee softaa. Validoi kotimarkkinalla. Etsi kanavakumppanit. Kansainvälisty maa kerrallaan. Ja pysy kaukana kuluttajamarkkinoista, niihin suomalaisilla ei ole mahdollisuuksia. Näitä ohjeita ei tässä episodissa kuultavassa tarinassa noudatettu.

Suomalainen Loupedeck on muutamassa vuodessa kehittynyt Mikko Kestin henkilökohtaisen ongelman ratkaisusta jo hyvää vauhtia kansainväliseen menestykseen eteneväksi hardware-startupiksi. Tietä ei kuitenkaan ole kuljettu kansainvälistymiskonsulttien pelikirjoja, eikä edes Mikko Kestin omia periaatteita noudattaen.

Loupedeckin tie maailmalle ei noudata perinteistä pelikirjaa.

Podcastissa Loupedeckin perustaja Mikko Kesti avaa yrityksen poikkeuksellista ja inspiroivaa tietä kansainväliseen menestykseen. Siihen ei käytetä kansainvälistymiskonsulttien vakio-oppeja vaan uusia keinoja (ja uutta pelikirjaa).

Törmäsin Loupedeckiin kansainvälisten video- ja valokuvaustubettajien arvosteluissa. Tuote vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Sitten huomasin LinkedInissä, että yrityshän on suomalainen. Mikko Kesti oli saatava podcastiin haastateltavaksi.

Loupedeck on alunperin valokuvaajille kuvankäsittelyä helpottamaan tarkoitettu ohjain näppäimistön ja hiiren rinnalle nopeuttamaan työnkulkua. Kun säädöt eivät ole hankalasti muistettavien näppäinoikoteiden takaa aukeavissa popupeissa vaan niitä voidaan tehdä suoraan nappuloista vääntäen, nopeutuu työnkulku merkittävästi. Tuotteen käyttö laajenee nyt alkuperäisestä nichestä kovaa vauhtia uusiin käyttötarpeisiin.

Muutama poiminta haastattelusta:

Mikko Kesti oli aina halunnut yrittäjäksi, mutta vannonut, ettei koskaan perusta hardware startupia, sillä se vaatii valtavasti pääomia ja sisältää isot riskit. Toisin kävi.

Loupedeck koemarkkinoi tuotetta IndieGoGo-kampanjalla ja keräsi hetkessä yli 300 000 euron ennakkomyynnin. Eikä kampanjaa puoliksi esimyyty, toisin kuin yleensä, mikä tekee saavutuksesta sitäkin hienomman.

Kuten esimerkkini osoitti, asiakkaat löytävät tuotteen joko PR:n tai vaikuttajamarkkinoinnin kautta: median että tubettajien arvostelujen ohjaamana. Tämä on suomalaisille yrityksille vielä kovin poikkeuksellinen markkinointitapa.

Vaikka fyysinen tuote onkin näkyvä osa tuotetta, ohjelmiston merkitys arvosta on merkittävä ja jatkuvasti kasvava. Voisi sanoa, että rauta on tässä tapauksessa käyttöliittymä ja samalla tapa myydä softaa.

Myyjän palkkaaminen on kasvua hakevalle yritykselle iso panostus ja myös riski. Hyvää myyjää ei saa halvalla, eikä pelkällä provikalla. Epäonnistunut rekrytointi maksaa kymmeniätuhansia euroja ja ennen kaikkea siinä menetetään kuukausia peliaikaa.

Valtaosa myyjistä motivoituu rahasta ja niinpä palkka, ja palkkausmalli ovat keskeisessä roolissa myyjän motivoinnissa niin hyvässä kuin pahassa.

Tässä episodissa Loyalisticin Antti Pietilä saa vieraakseen kokeneen myynnin, myyntijohdon, liikkeenjohdon ammattilaisen, Pro Growthin konsultin Timo Aittoniemen kun keskustelussa otettaan kissa pöydälle ja puhutaan rahasta: “Paljonko ja kuinka B2B-myyjälle kannattaa maksaa?”

Vieraana Timo Aittoniemi, Pro Growth

Paljonko ja kuinka B2B-myyjälle kannattaa maksaa?

Episodissa pohditaan mm. 

• miten palkkausmallia ja -tasoa rakentaa ensimmäiselle myyjälle kun yritys (eikä myyjä) vielä osaa arvioida kuinka helppoa tai vaikeaa myynti tulee olemaan?
• Miten toimitaan, jos myyjä saakin turhan korkeaa palkkaa suhteessa työpanokseen?
• Tai kuinka toimitaan, jos myyjän mielestä palkka ei vastaa työmäärää?
• Kuinka suureen palkkaan myyjä voi päästä (ja talousjohtajan on syytä henkisesti varautua)?
• Miten muu tiimi tai organisaatio pidetään tyytyväisenä, jos myyjä saa kaiken krediitin ja bonukset?
• Onko palkkaan syytä laittaa katto?
• Paljonko kelvolliselle B2B-myyjälle pitää varautua maksamaan?