Jokainen meistä kipuilee laskutuksen asiakaskokemuksen, laskutuskokemuksen, kanssa. Usein niin kuluttajana, yritysasiakkaana kuin laskuttajana. Voiko modernin laskutusohjelmiston avulla luoda kilpailuetua? Estääkö vai mahdollistaako laskutusjärjestelmä uudenlaisia liiketoimintamalleja?

Miksi ja miten laskutuksen asiakaskokemus on seuraava kilpailuetu? Vieraana Taija Engman, Good Sign

Jokainen meistä kipuilee laskutuksen asiakaskokemuksen, laskutuskokemuksen, kanssa. Usein niin kuluttajana, yritysasiakkaana kuin laskuttajana. Miten laskutuskokemuksesta sitten tehdään kilpailuetu?

Good Sign väittää, että laskutuksen asiakaskokemus on seuraava tärkeä kilpailuedun lähde, ja väitteeseen on helppo yhtyä.

Kappaletavaraa on ERP:eillä vielä helppo laskuttaa. Maailma on kuitenkin menossa kohti palveluita ja erityisesti jatkuvia palveluita. Softia ostetaan jo palveluna, Software-as-a-Service. Ja moni muukin tuote muuttuu jatkuvaksi palveluksi nykyisten tuotteiden rinnalle ja osin korvaamaankin.

Miksi? Koska jatkuvissa palveluissa on suuri potentiaali.

Samalla laskutuksesta tulee entistä monimutkaisempaa ja nykyisillä järjestelmillä usein laskuttajan ja asiakkaan päänvaiva.

Laskutuksen asiakaskokemuksen tulisi olla sujuvaa, niin laskuttajan kuin laskun vastaanottajankin näkökulmasta. Sen pitäisi syntyä automaattisesti ja tulla käsitellyksi vastaanottajalla lähes yhtä automaattisesti.

Vaikka bulkki olisi ehkä standardisoitavissa, isommat yritysasiakkaat hajottavat pakan helposti. Päädytään räätälöityihin sopimuksiin, hinnastoihin, maksuehtoihin, ja laskut kuka mitenkin yksiköihin tai konserniin, kustannuspaikoille, projekteille tms osoitettuna. Yksinkertaisesta tulee kompleksia.

Laskutusta ei kuitenkaan voi automatisoida eikä asiakaskokemusta parantaa, ellei kehitys lähde jo tuotteistuksesta ja hinnoittelusta. Eikä, jos järjestelmät eivät taivu.

Ei tullut pojasta poromiestä. Tuli yrittäjä, Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2021.

Kasvuyritysten menestyksen mittarina pidetään usein saatuja miljoonarahoituksia. Niistä on kiva kertoa ja repiä otsikoita.

Viekö kivempi on kuitenkin kun menestys saavutetaan ilman riskirahoitusta, tulorahoituksella.

Menestystä etsimässä -podcastin erikoisjaksossa SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä saa vieraakseen tuoreen vuoden ohjelmistoyrittäjän Sammeli Sammalkorven Sievolta.

Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2021: Sammeli Sammalkorpi, Sievo

Ei tullut pojasta poromiestä. Tuli yrittäjä, vuoden ohjelmistoyrittäjä 2021. Kuinka Sievo sitten sai alkunsa, ensimmäiseksi asiakkaaksi Legon ja kasvoi 225 hengen ja 20 miljoonan SaaS-yritykseksi, jonka softa ohjaa 350 miljardin dollarin hankintoja? Ja vieläpä ilman riskirahoitusta.

Sievo ratkaisee hankintatoimen analytiikkaa suuryrityksille, asiakkaina siis yli miljardin liikevaihtoa tekevät yritykset, pääasiassa maailmalla. Sievon softan kautta ohjataan yli 350 miljardin dollarin vuotuisia hankintavirtoja. Kulujen lisäksi asiakkaat hakevat pienennyksiä hankintojensa ilmastovaikutuksiin.

Sievo on menestynyt suomalaisessa SaaS-kentässä poikkeuksellisen hyvin. Sievolaisia on Suomessa ja maailmalla jo 225 ja myyntiä kertyy vuodessa 20 miljoonaa. Riskirahoitusta ei menestykseen ole kaivattu.

Nuorina konsultteina Sammeli ja kanssaperustaja Matti Sillanpää ratkoivat suuryritysten hankintatoimen analytiikkaa. Kertaraportoinnin sijaan asiakkaat toivoivat analytiikasta jatkuvampaa. Ja kun ensimmäiseksi asiakkaaksi saatiin sattuman kautta Lego, sai Sievo alkunsa. Seuraavan asiakkaan hankinta ei sen sijaan ollutkaan helppoa. Isoille yrityksille ei ole aivan yksinkertaista myydä.

Minkälainen on sitten ollut Sammelin ja Sievon matka menestykseen? Miten kaikki sai alkunsa? Mitkä ovat olleet vaaran paikat? Mitä on opittu? Ja minkälaisia haasteita yrittäjä nyt kohtaa?

Episodi on poikkeuksellisesti julkaistu alunperin SaaS Finlandin kanavalla, joka on osa Vuoden ohjelmistoyrittäjä -palkinnon myöntävää Ohjelmisto- ja E-business ry:tä.