Kansainvälistymistä pidetään softa- ja SaaS-busineksessä menestyksen edellytyksenä. Tällä kertaa niin ei ole.

Auto- ja konealan ERP-ohjelmistoihin keskittynyt Vitec Futursoft on kasvanut pääosin kotimaassa jo 10 miljoonan liikevaihtoon ja tekee sillä erinomaista tulosta. Näinkin kapeasta nichestä on saatu jo 1900 yritysasiakasta ja paljon on vielä otettavaa. 

Kotimaassa voi nichessäkin menestyä. Vieraana Mikko Pohjanharju, Vitec Futursoft

Kansainvälistymistä pidetään softa- ja SaaS-busineksessä menestyksen edellytyksenä. Tällä kertaa niin ei ole. Auto- ja konealan korjaamo-ohjelmistoihin keskittynyt Vitec Futursoft on kasvanut pääosin kotimaassa jo 10 miljoonan liikevaihtoon ja tekee sillä erinomaista tulosta. Näinkin kapeasta nichestä on saatu jo 1900 yritysasiakasta ja paljon on vielä otettavaa.

Tarina alkaa kun kassakoneiden myyntimies Mikko Pohjanharju törmää antikvariaatissa PC-pohjaiseen kassapäätteeseen, ihastuu siihen, ja päättää etsiä sen koodanneen nuoren pojan käsiinsä. Ensin neuvotellaan isän kanssa ja sitten päästään jututtamaan tuolloin vielä alaikäistä poikaa. Tästä alkaa yhteinen softabusiness. Muutama vuosi myöhemmin suunnaksi valikoituu autoala, ja Futursoft syntyy.

Kova intohimo ratkaista asiakkaan ongelmia on ajanut yritystä eteenpäin jo 25 vuoden ajan. Samalla tarina on erinomainen aikamatka softabusineksen kehitykseen DOS:ista Windowsin kautta SaaSiin.

Toista tukijalkaa päädyttiin hakemaan konealalta. Sinne ei kuitenkaan menty AutoFutur-tuotteella, vaan tuote nimettiin konealalle KoneFuturiksi. Teknisesti kyse on samasta tuotteesta, mutta näppärä brändäys auttoi tekemään siitä asiakkaan mielessä juuri heille tarkoitetun.

Vuonna 2016 yrittäjät saavat palkkion exitin muodossa kun omistajaksi tulee ruotsalainen ERP-ohjelmistotaloja hankkiva Vitec Software Group. Futursoftista tulee Vitecin 15. yritys, ja tänä päivänä yrityksiä on jo 39.

Millaisia tarinoita ja opetuksia 25 vuoden menestystaipaleelle kuuluu? Entä millainen ostaja Vitecin kaltainen portfolioyritys oikein on, nyt kun kokemusta yhteistyöstä on jo 7 vuoden ajalta?

Näistä Vitec Futursoftin perustajaa ja toimitusjohtajaa Mikko Pohjanharjua haastattelee tuttuun tapaan Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Puhumme myös kansainvälistymisestä, sillä sitäkin on Vitec Futursoftilla tehty ja kokeiltu, Virossa saatiinkin kunnon jalansija, mutta Ruotsissa valloitus meni tahmeaksi. Asiakkaita saatiin, ja niitä edelleen on. Miksi kansainvälistyminen ei onnistunut? Ja oliko siitä sitten lopulta haittaa?

Tarinan opetus lienee, että kotimaassakin voi nichessä menestyä. Vitec Futursoftin tie on ollut pitkä, ehkä siksi, ettei kohderyhmäkään ole nopeimmin teknologiaa omaksuva.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kun Teemu Kivimäki tutustui opiskeluaikana infrarakentamiseen, oli ala hännänhuippuna digitalisaatiossa. Vuosia kestäviä ja jopa satoja miljoonia maksavia hankkeita johdettiin paperisilla suunnitelmilla, sähköpostiliitteillä ja puhelinrumballa. Ei ihme, että hankkeet yleensä myöhästyvät ja ylittävät budjetin.

Kun mieli sitten teki yrittäjäksi, valikoitui liikeideaksi useista vaihtoehdoista tutkimushankkeessa syntynyt ajatus infrarakentamisen komentokeskuksesta ja sen pohjalta syntyi Infrakit.

16 Miljoonalla infrarakentamisen päästöjä vähentämässä.

Infrakitin tarina tutkimushankkeesta infrarakentamisen tehostajaksi ja päästöjen vähentäjäksi 16 miljoonan rahoituksen turvin, kertojana perustaja, toimitusjohtaja Teemu Kivimäki.

Ensimmäiset vuodet mentiin kengännauhabudjetilla. Eipä tarvinnut yrittäjän uusia vaatteita ostella. 

Pikku hiljaa MRR (kuukausittainen toistuvaislaskutus) kasvoi, ja kasvoi.

Miljoonan kohdalla alkoi tuntua, että vaikein on takana. Vaikka yrityksen ostajia oli jo oveen kolkutellut, saivat perustajat ilmastoherätyksestä uuden mission. Samalla kun Infrakit tehostaa infraprojektia, se auttaa säästämään keskimäärin 14 kiloa hiilidioksidia per Infrakitin liikevaihtoeuro. Ei siis tullut exitiä, vaan entistä suurempi halu pelastaa maailmaa infrahanke kerrallaan. Mitä enemmän Infrakit kasvaisi, sitä enemmän hiilidioksidia säästyisi.

Kasvua vauhdittaakseen löydetyttiin rahoittajaksi saksalainen superenkeli, joka rahoitti yritystä 10 miljoonalla eurolla. Ja siihen perään saatiin Ilmastorahastolta 6 miljoonan laina, jolla rahoituspotti kasvoi 16 miljoonaan euroon.

Matka 60 henkeen ja 5 miljoonan ARR:ään ei tietenkään ole ollut helppo eikä suoraviivainen, kuten episodissa kuullaan Infrakitin perustajan ja toimitusjohtajan Teemu Kivimäen kertomana. Haastattelijana tuttuun tapaan Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).