Kirjoitukset ajalta helmikuu 2010

Hukkuva ostoskori hukkaa kaupat

21. helmikuuta 2010
Shoppailin tänään toimistotarvikkeita Wulffin kulmassa. Keräilin ostoskoriin kaikenlaista. Puhelin soi, kolleega tuli kysymään juttua, palaveri alkoi. Kun sitten olin valmis jatkamaan, kaupan palvelimen innokas jätekuski oli jo vienyt ostoskorini pois lojumasta. Pari korissa ollutta asiaa muistin, mutta lopuista ostoskorissa olleista ei enää ollut mielikuvaa. En viitsinyt aloittaa alusta: Kauppa hävitty!
Ostan paljon myös Chain Reaction Cyclestä. Pohjois-Irlannista itseasiassa. Mainio kauppa, kannattaa lukea historiikista kuinka pariskunnan pyöräkaupasta Ballynuren pikkykylässä kasvoi yli 300 hengen kansainvälinen nettikauppa. Kerään siis ostoskoriin tai toivelistalle (kai sinunkin kaupassa on sellainen?) tavaraa ja kun koriin on viikkojen saatossa kertynyt ilmaiseen toimitukseen oikeuttava määrä tarpeellista ja vähemmän tarpeellista tavaraan, laitan tilauksen vetämään. Vahinko vain, että CRC hukkaa satunnaisesti ostoskorin ja toivelistan. En ole vielä päässyt perille mistä syystä, eivätkä hekään. No, viime kuukausina on säästynyt sitten useampi satanen. Tai siis jäänyt CRC:n liikevaihdosta uupumaan.

Ajatuksia 3870 metristä

18. helmikuuta 2010

Ennen Davosia olin Zermattissa. Hiihtämässä sielläkin. Zermattissa on Matterhorn, Euroopan viimeinen valloitettu vuori. Euroopan korkein hissin yläasema (n. 4000 metriä) ja autoton, tai siis sähköautoinen kylä. Siellä on myös 3300 metriin kiipeävä juna ja 45 asteen kulmassa kulkeva metro, tai siis funiculaire. Muun muassa.


Korkeus 3870 m


Matterhorn


Gornergratille 3300 metriin nouseva juna rakennettiin jo 100 vuotta sitten. Sinne sen modernimpi versiokin kiipeää lumesta ja pakkasesta välittämättä 20 minuutin välein. Miksi meidän junat hyytyvät pienestä lumimäärästä ja pakkasesta? Tai raitiovaunut pikkumäistä.

Alppikylissä, -teillä ja esimerkiksi Zürichissä, sataa välillä hurjasti lunta. Jonnekin se kuitenkin saadaan hetkessä kadotettua. Miksi lumimäärä on sitten Helsingissä sellainen ongelma, ettei toimistomme nurkalla homma pyöri normaalisti edes 2 viikkoa edellisen lumisateen jälkeen.

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan sähköautot eivät toimi Suomen kylmässä. Miksi sitten Zermatt on toiminut jo vuosia kokonaan ilman polttomoottoriautoja. Jopa bussit ovat akkukäyttöisiä.

Terveisiä Davosista

16. helmikuuta 2010

Ensin anteeksi hiljainen kuukausi. Olemme valmistelleet isoa lanseerausta. Siitä lisää parin päivän sisällä.

Olin viime viikon Davosissa. En talousfoorumissa, vaan hiihtämässä. Mutkamäkeä. Ilmaston vaihdos, erityisesti ohut alppi-ilma, virkistää kummasti ajattelua. Kuten maailmaa nähnyt seurakin. Talousfoorumin aiheiden sijaan keskityimme erikoistavarakaupan tilaan. Seuraavassa muutamia otoksia:

  • Suomessa laskettelusuksia myydään reilulla alennuksella jo ennen ensilumia. Onko oikea hinta siis yliviivattu 800 euroa, vai se 399 tarjoushinta? Vai ovatko ehkä jäännöseriä edelliseltä vuodelta?
  • Miksi rengasliikkeet myyvät renkaita kumpanakin sesonkina -50% alennuksella? Ja tiesitkö, että tuo alennushinta on itseasiassa sama kuin saksalaiskauppiaiden normaalihinta samalle satsille Suomeen toimitettuna? Ennen alennuksia.
  • Miksi vihkisormuksen hinta Suomessa on alempi kuin mitä siinä olevan timantin maailmanmarkkinahinta? Siis jos uskoo kauppiaan väittämää kiven koosta ja laadusta. Miksi vaivautua vähittäiskaupan pitämiseen kun paremman hinnan saisi myymällä kivi ja kulta erikseen? Vai onko niin, ettei timantin luokitus olekaan täällä ihan se mikä se on isoilla markkinoilla.
  • Miksi repun hinta partiokaupassa on -30% tarjouspäivänäkin reilusti korkeampi kuin brittikaupassa (ja muuallakin) ennen alennuksia?
  • Voiko kuluttaja luottaa, että tavaratalon tai erikoisliikkeen (täyshintainen) muotivaate on kuranttia? Joksi sitä kysyttäessä väitetään. Ei. Se voi olla valmistajan outlet-kamaa.
  • Tai mikä on silmälasien oikea hinta.

Myynnissä olevat tuotteet eivät siis välttämättä ole kauden mallia tai ainakaan hittimallia. Ehkä viimevuotista tai jäännöserää. Lähtöhinnalla ei ole mitään tekemistä (maailman)markkinahinnan kanssa, eikä sillä tuotteita käytännössä myydäkään. Kauppaa tehdään, ei tuotteella, ei edes edullisella hinnalla, vaan alennusprosentilla.