Meitä ei tunne kukaan. Mistä se johtuu? [VIDEOBLOGI]

29. joulukuuta 2017

Loyalisticin Antti Pietilä sekä Harkonsalo & Vesan toimitusjohtaja, viestinnän asiantuntija Mikko Sillanpää pohtivat tässä videoblogissa sitä, miksi yritystäsi ei tunneta. 

Löydät muut tuotantokauden videoblogit, joissa keskustellaan mm. Mikko Sillanpään kanssa muistakin B2B-yrityksen viestintään liittyvistä asioista, täältä!

Muistijälkeä asiakkaan päähän ei ole syntynyt

Jos yritystäsi ei tunneta, asiakkaan päähän ei ole onnistuttu synnyttämään riittävää muistijälkeä. Muistijälkeä synnytetään myyntityöllä, markkinoinnilla ja viestinnän toimin. Muistijälki ei synny kerralla, vaan se vaatii keskimäärin 7 kosketusta. Muistijäljen synnyttäminen on vaikeaa, jos sitä yritetään tehdä paikkaan, jonka muut ovat jo vallanneet. Siksi onkin yleensä pyrittävä synnyttämään oma alakategoria. Tämä onkin yksi brändäämisen perusasioita, sillä kategoriassa on asiakkaan mielestä aina vain yksi ykkönen. Lopuksi muistijälken synnyttäminen edellyttää konsistenttia tarinaa, jota eri viestit rakentavat ja täydentävät.

Muistijälki syntyy tarinasta, joka on kiinnostava ja ymmärrettävä

Jokainen viesti, jokainen kosketus luo muistijälkeä, mutta luovatko ne samaa jälkeä? Yrityksen kaiken viestinnän myynnistä markkinoinnin kautta varsinaiseen viestintään tulisi kertoa samaa tarinaa. Puhumme videolla punaisesta langasta, eli siitä, kuinka viestit ja kosketukset täydentävät samaa tarinaa. Ne kuljettavat asiakasta punaista lankaa pitkin syvemmälle tarinaan. Tarinan tulee kuitenkin olla kiinnostava. Jos viestit eivät kerro samaa tarinaa eli punainen lanka puuttuu, on viesti ristiriitainen eikä selvää muistijälkeä lähde syntymään. Asiakas ei tiedä mistä hänen pitäisi yritys tuntea.

Asiantuntijayrityksen tarina liittyy asiantuntemukseen, mutta asiantuntemus on usein vaikea omaksua, jolloin asiakas ei sitä ymmärrä. 

Ratkaisumyynnin ongelmana taas on se, että pyritään kytkeytymään asiakkaan tarinaan, jolloin oma tarina jää liian usein puutteelliseksi. Asiakas ei ymmärrä mitä meiltä saa, missä ollaan hyviä ja niin edelleen.

Messaging tarkoittaa viestiä, muttei oikeasti käänny suomeksi ja se on sääli

Maailmalla startup-piireissä puhutaan paljon messagingista. Suomeksi sana kääntyy usein viestiksi tai viestinnäksi, ja menettää samalla ilmaisuvoimansa. Siksi Suomessa asiaan ei juuri kiinnitetä huomiota.

Messaging tarkoittaa taloudellisinta tapaa siirtää idea toiselle henkilölle. Startupin tavoitteena voi lukea "nailing the messaging", joka siis tarkoittaa, että tuotteen tai yrityksen idea pystytyään siirtämään asiakkaille nopeasti ja taloudellisesti eri kanavissa erilaisilla viestipituuksilla ja erilaisissa käyttötapauksissa.

Kyse ei ole määrittelyharjoituksesta, vaan oikean kerrontatavan löytämisestä ja samalla tarinan kirkastumisesta. Kyse ei ole yhden viestin löytämisestä, jota voidaan papukaijamaisesti toistaa, vaan ydinviestin ja -tarinan löytämisestä, jota voidaan kertoa eri sanoin, eri mittaisina tarinoina, muunnellen eri kohderyhmille ja käyttötapauksiin kuitenkin piirtämällä sama muistijälki, sama viesti ja sama tarina vastaanottajan mieleen, ja synnyttämällä sama kipinä. Messagingissa tärkeintä onkin idean siirtäminen. Kun lamppu vastaanottajan päässä syttyy, hän alkaa itse täydentämään tarinaa ja tekee siitä omansa. Hän keksii tuotteelle käyttötarkoituksen, hyödyt ja myy sen itselleen.

Kirjoittaja Antti Pietilä

Antti on Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja, inboundin sanansaattaja, kouluttaja ja valmentaja, ohjelmistotoimialan vaikuttaja.

Sano vain hei, vaikkapa Twitterissä.