Kaikki mitä olet oppinut markkinoinnista on turhaa (Osa 3: Internet ja ensimmäinen vuosikymmen)

sunnuntai 5. tammikuuta 2014
© Istockphoto / BrianAJackson

Vuosituhannen vaihde toi mukanaan internetin, sähköpostin, World Wide Webin ja monia muita mullistavia keksintöjä. Markkinointi oli murroksen edessä. Vai oliko?

Visionäärit hypettivät vallankumouksesta. Netti tulee ja muuttaa kaiken. Nettifirmoja nousi kuin sieniä sateella, jokaiseen kuviteltavissa olevaan liiketoimintamahdollisuuteen. Jonot kiemurtelivat Aleksanterinkadulla, Interaktiivista Satamaa oli saatava osakesalkkuun. Ison veden tuolla puolen teknologia- ja mediayritykset kaatoivat miljardeja mm. video-on-demandiin. Ilmapallo täyttyi ja täyttyi kuumasta hypestä kunnes se puhkesi. Vallankumous oli peruttu.

Markkinoijat näkivät uusissa keksinnöissä potentiaalia. Potentiaalia tuoda vanhat opit uuteen neitseelliseen maaperään. Mitä jos laitettaisiin banderollit ja tienvarsimainokset nettiin? Tai lähetettäisiinkin suoramarkkinointi sähköpostilla ja säästettäisiin postimaksuissa?

Koska mullistus oli peruttu, voitiin vanhat opit siirtää sellaisenaan uuteen välineeseen.

Tienvarsimainokset muuttavat interwebiin

Webbisivujen myötä keksittiin bannerit, nuo bittiajan banderollit ja tienvarsimainokset. Eikä aikaakaan kun jokainen itseään kunnioittava webbisivu oli täynnä bannereita. Sitten keksittiin animoidut GIF-kuvat ja bannerit saatiin elämään. Sivut välkkyivät ja vilkkuivat. Javascriptin myötä bannerit hyppäsivät sivun keskelle ja juoksivat karkuun sulje-nappia jahtaavaa hiirtä.

Verkkosivusta oli tullut bannerihelvetti.

Mediayhtiöt huomasivat mahdollisuutensa ja avasivat kilvan nettiversioita perinteisten rinnalle. Nettitoimitus kopioi jutut printistä kerran päivässä nettiin ja sivut tungettiin täyteen bannereita. Klikkijournalismiin ja otsikkopornoon oli vielä matkaa.

Suoramarkkinointi siirtyy sähköpostiin

Postilaatikot pullistelivat suoramarkkinointia vielä printin valtakaudella, mutta sähköpostin ylivoimainen edullisuus oli muuttava pelin. Valitettavasti sähköpostiosoitteita ei ollut kerätty, joten niitä ei löytynyt rekistereistä. Ja lisäksi ankeuttajat vaativat asiakkaan suostumusta sähköpostimarkkinointiin. Printtisuora ei kuollut yhdessä yössä. Siihen meni vuosikymmen.

Kun viesti jaeltiin mainoksina median siivillä, ei asiakasrekistereitä tarvittu. Medialla oli tilaajarekisteri ja se sai riittää. Niinpä kanta-asiakasmarkkinointia tehtiin sanomalehden sivuilla. Samalla mainoksella tai liitteellä hoidettiin sekä uusasiakashankinta, että kanta-asiakkaat. Sehän nyt on ihan luonnollista. Media kyllä kiitti. Tai autokaupan tapauksessa Trafi. Kuka autokauppias olisi nyt jaksanut asiakasrekisteriä ylläpitää, kun postitusrekkarin sai rahaa vastaan Trafista.

Kauppakorkeakoulun markkinoinnin pääaineopintoihinkaan ei löytynyt kuin yksi kurssi tietokantamarkkinoinnista. Sekin valinnainen.

Sosiaalisen median nousu

Facebookin nopea leviäminen vuosikymmenen lopulla herätti edelläkävijät. Sinne oli mentävä, mutta mistä oli puhuttava. Sosiaalisista verkostoistahan oli kyse, mutta kun mainosmiehet pääsevät asialle, niin mediaksihan tuokin höpötys sitten nimettiin. Niinpä naamakirjaan lähdettiin media mindsetilla. Samaa markkinointisoopaa kaadettiin tähänkin kanavaan. Mainostoimistojen kanssa sitä aluksi tehtiinkin. Eihän sitä nyt itse uskaltanut. Meediasta sentään kyse.

Villillä tuotantoidealla saattoi saada laajaa levikkiä, eli viraalia. Uudessa ja ihmeellisessä somessa jaettin kilvan hassuja videoita kuin sähköpostissa aikanaan. Hihi, hihi, kuului johdonkin kulmahuoneesta. Viraalissa oli se kiva puoli, että tavallinenkin yritys saattoi kotikonstein saada megabrändin tv-budjettiin verrattavan näkyvyyden. Samoja harvoja esimerkkejä näkyi sitten jokaisen mainosstrategin kalvoseteissä.

Maistiaisia oli uusista markkinointiopeista saatu, vaikkei moni niitä vielä tajunnutkaan. Vuosisadan vanhoilla opeilla pääosin silti mentiin. Mutta ei mentäisi kauan, sillä vallankumous ei todellakaan ollut peruttu.

Kaikki mitä olet oppinut markkinoinnista, on turhaa -sarjan osat:

Kirjoittaja Antti Pietilä

Antti on Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja, inboundin sanansaattaja, kouluttaja ja valmentaja, ohjelmistotoimialan vaikuttaja.

Sano vain hei, vaikkapa Twitterissä.