Kirjoitukset ajalta maaliskuu 2011

Uutiskirjeen peruminen paljasti markkinoijan listahistorian

18. maaliskuuta 2011
Sähköpostimarkkinointi voi välillä olla varsin vaikeaa.

Erityisesti kun listoja tuodaan välineeseen eri suunnista. Erään suuren suomalaisen markkinoijan listan rakenne selvisi, kun peruin uutiskirjeen tilausta:

Uutiskirjeen peruuttaminen paljasti markkinoijan listahistorian
Postituslista koostuu siis 52 erillisestä listasta. Huh, huh! On siinä postitusta tekevällä ihmisellä liikkuvia osia hallittavana. Voi toki kysyä, miksi minun pitäisi vastaanottajana ylipäätään päästä tähän tietoon käsiksi. Ehkä olen todellakin 52 listalla mukana ja kaikista niistä nyt perumassa tilauksen. Mene ja tiedä.

Mutta itse miettisin, onko tällainen monimutkaisuus enää turvallista. Inhimillisen virheen riski lienee jo melkoinen.

Älä käytä Outlookia markkinointiin

18. maaliskuuta 2011
Outlook on mainio sähköpostiohjelma, ja paljon muuta. Mutta markkinointiin ja ryhmäkirjeisiin sitä ei koskaan pidä käyttää.

Kerroin aikaisemmin eräästä lakiasiaintoimistosta, joka päätti lähettää asiakasrekisterinsä kaikille asiakkailleen, käyttämällä Outlookia väärin. Lakimiehethän eivät edes saisi paljastaa ketä heidän asiakkainaan on. Ups!

Sain tänään eräältä organisaatiolta edelleenlähetetyn mailin. En ymmärtänyt viestiä lainkaan. Kunnes tutkin asiaa tarkemmin. Viesti oli lähtenyt vahingossa, ei sisäiselle henkilölle, vaan ulkoiselle postituslistalle. Organisaatio tuntien viesti oli mennyt usealle sadalle, jopa tuhannelle vastaanottajalle. Ups!

Tällä kertaa käyttäjällä oli ollut onni matkassa. Listaa ei ollut sijoitettu To tai Cc -kenttiin, vaan Bcc -kenttään, jolloin vastaanottajille ei lähtenyt muiden listan jäsenten nimiä ja osoitteita. Eikä viestissäkään ollut lopulta mitään salaista tai noloa. Onneksi.

Sain sitten heti perään toisenkin mailin. Nyt toiselta organisaatiolta. Enkä taaskaan ymmärtänyt viestistä mitään. Tällä kertaa tunsin kuitenkin lähettäjän. Sama tarina, onneksi olin ainoa vahingossa viestin saanut.


Outlook ehdottaa automaattisesti sähköpostiosoitteita, kun osoitetta kirjoitetaan. Sähköpostiosoitteet ovat pitkiä, joten niitä harvoin viitsii kirjoittaa loppuun asti. Niinpä ehdotus tulee kuitattua tabulaattorilla ja jatkettua seuraavan vastaanottajan nimeen. Ja kun viestejä lähtee kymmeniä päivässä (tai tunnissa), virheitäkin sattuu. Kun kirjoittaa "Sa", ehdottaa Outlook suoraan meidän Samia. Niinhän se on tehnyt aina ennen. Paitsi sen kerran, kun se päättääkin ehdottaa Sales Mailinglist ryhmää, tai Sakua jostakin toisesta organisaatiosta. Ja sen se tekee, lopulta jossain vaiheessa.

Miten vältät kalliit virheet:
  1. Älä luo postituslistoja (ryhmiä) Outlookiin, sillä muuten saatat vahingossa laittaa viestisi ryhmälle.
  2. Älä lähetä viestiä ulkopuoliseenkaan postituslistaan, samasta syystä.
  3. Poista manuaalisesti virheelliset sähköpostiosoitteet ehdotuksista. Outlook kerää ehdotuksiin osoitteet sellaisista, joihin olet joskus mailia lähettänyt. Niinpä joukossa on kirjoitusvirheellisetkin osoitteet, ja suuri määrä jonninjoutavia kontakteja.
  4. Jos haluat kuitenkin elää vaarallisesti, osoittaa vastaanottajalle välinpitämättömyyttä, niin lähetä vain Outlookilla massaviestejä, mutta laita osoitteet Bcc-kenttään.

Jos virhe tapahtuu, olet säästänyt väärässä paikassa ja siedätkin saada kenkää. Kunnon sähköpostimarkkinointiohjelmistoja kun saa palveluna pilvestä muutamalla eurolla kuukaudessa tai kerta. Salaisen viestin lähettämisestä asiakasrekisteriin voi saada vaikka linnaa.

Legenda savuna ilmaan

15. maaliskuuta 2011
IT-toimittajilta vaaditaan jatkuvasti jos jonkinlaista taetta turvallisuudesta, luotettavuudesta ja jatkuvuudesta. Olen usein miettinyt, että liioittelemmeko me kaikki vaatimuksiemme suhteen.

Olimme kolme viikkoa sitten Rukalla.

Lauantaina syömässä SkiBistrossa.



Sunnuntaina katsomassa SkiBistron savuavia raunioita.



1000 asiakaspaikkaa. Pitkä perinne. Suomen ensimmäinen kunnon rinneravintola. Legenda. Kadonnut.

Viikon aikana rauniot purettiin ja tilalle rahdattiin konttiparakkeja. Edessä oli vuoden kiireisin viikko. Etelän hiihtoloma. Uusi ravintola saadaan ehkä ensi talveksi.

Kun seuraavan kerran vaadit IT-järjestelmiltä "NASA-tasoista" saatavuutta, mieti toteutatko sitä myös perinteisen liiketoimintasi puolella. Ja pitäisikö? Riittääkö riskienhallintaan todella vakuutukset ja murtohälyttimet? Vai pitäisikö vaatia kahdennettua kaikkea, automaattisia laitteita vaurioittamattomia sammutusjärjestelmiä, katkeamatonta sähkönsyöttöä varavoimalla, audiointia, painetunnistettuja sormenjälkiskannerilla varustettua kulunvalvontaa ja mitä niitä nyt onkaan.

Verkkokaupan riskienhallinta

13. maaliskuuta 2011
Luottokorttimaksamiseen liittyy monenlaisia turvallisuusongelmia, kuten kaikki tiedämme. Varastetut luottokortit, epärehelliset kauppiaat ja heikosti suojatut kaupat aiheuttavat luottokortti- ja verkkobusinekselle, katsoo sitä sitten kauppiaan, korttiyhtiön tai kuluttajan näkökulmasta, monenlaista harmia. Niinpä luottokorttimaksamisen ongelmia on yritetty taklata monella tasolla. Visa aloitti 90-luvulla luomalla Secure Electronic Transaction (SET) -menettelyn. Koulutimme silloin etunenässä koko porukkamme SET-asiantuntijoiksi. Oli muuten monimutkainen systeemi. Huh, huh. Avaruuslennon valmistelut lienevät helpompia! Koulutuksen jälkeen oli helppo todeta, ette taisi mennä hukkaan. Ei SET:iin kukaan täysijärkinen yritys halua lähteä. Eikä lähtenytkään.

Nyt taistellaan PCI DSS:n ja 3D Securen parissa, kutsutaan sitä nyt Verified by Visaksi tai Secure Codeksi. Olemme Loyalisticissa osallistuneet PCI DSS ja 3D Secure hankkeisiin erityisesti luottokorttiyhtiöiden apuna, mutta välillä kauppiaidenkin tukena. Ja toteuttamassa erilaisia varoitusjärjestelmiä. Yksi asia on selvää. Jos oli SET aikoinaan vaikea, niin on sitä nämä tuoreemmatkin viritykset. Pelottavia, sanoisi sekä korttiyhtiön, teknologiatoimittajan kuin verkkokauppiaan väki. Parhaillaan täytämme 70-sivuista Exceliä yhdestä järjestelmästämme, työaika-arvio 100 h. Yhden Excelin täyttämisestä!

Niinpä on kiva tutustua aiheeseen kevyemmin kuin standardidokumenttien kautta. Mainiossa Get Elastic-blogissa oli juuri erinomaiset käyttäjäystävälliset artikkelit luottokorttimaksamisen riskienhallinnasta:

Ecommerce Fraud Management Systems: The What The Why and The How kertoo millä tavoin luottokorttien chargeback-kustannuksilta voi suojautua: osoitetarkistukset, 3DSecure, Verified by Visa, SecureCode ja erilaiset varoitusjärjestelmät auttavat verkkokauppiasta hallitsemaan luottokorttikaupan riskejä.

Ja Who Needs 3D Secure? Verified By Visa and MasterCard SecureCode Examined avaa 3D Securen, Verified by Visan ja Secure Coden sielunelämää hiukan syvemmältä.

Nämä artikkelit ovat hyödyllistä luettavaa jokaiselle verkkokauppiaalle. Ja on niistä hyötyä kaikille verkkokaupasta kiinnostuneille, vaikka sitten asiakkaan roolissa.

Näin onnistut digitaalisessa aineistohallinnassa -opas

7. maaliskuuta 2011
Lataa ilmainen Näin onnistut digitaalisessa aineistohallinnassa -opas
Julkaisimme juuri digitaalisen aineistohallinnan oppaan: "Näin onnistut digitaalisessa aineistohallinnassa".  

Miksi asiakasuskollisuusjohtajan pitäisi olla kiinnostunut digitaalisesta aineistohallinnasta? 

Olemme huomannut vuosien saatossa, lukuisilla asiakkailla, että yksi keskeisiä alueemme, eli asiakasuskollisuuden kehittämisten, sähköisen markkinoinnin ja verkkopalveluiden, rajoittavista tekijöistä, ovat puutteet digitaalisessa aineistohallinnassa. Kun digitaalinen aineisto ei ole helposti saatavilla, markkinoinnin tuotanto kärsii erityisesti uudemmissa kanavissa kuten webissä, blogeissa, verkkokaupassa, sähköpostissa, Facebookissa ja niin edelleen. Eikä printissäkään päästä riittävän pieniin kohderyhmiin, kun tuotantokulut jäävät korkeiksi.

Digitaalinen aineisto on markkinoinnin ja viestinnän raaka-ainetta: Kuvia, logoja, grafiikkaa, videota ja ääntä. Sitä kuvataan ja kuvautetaan ja hankitaan päämiesten kuvapankeista. Sitä käytetään itse ja sitä käyttää kumppanit, kuten mainostoimisto, jälleenmyyjät ja heidän kumppaninsa, lehdistö... Se on digitaalista omaisuutta, jonka hankinnasta on maksettu satoja euroja kappale, niinpä monella aineiston arvo on satoja tuhansia. Silti sitä säilytetään yhden henkilön takana, jossakin levyn nurkalla. Tai sitä on ratkaistu yhdessä käytössä: mainostoimiston kanssa tai verkkosivujen julkaisussa. Mutta harvoin tehokkaasti.

Niinpä olemme laatineet 21 sivuisen oppaan siitä miten digitaalista aineistoa hallitaan tehokkaasti. Opas on suunnattu tavallisille yrityksille ja organisaatioille, eikä siis vaikkapa kuvatuotantoon tai julkaisutoimintaan erikoistuneille yrityksille. Voit ladata oppaan ilmaiseksi oheisesta linkistä.
1 – 5 / 6