Kirjoitukset ajalta marraskuu 2011

Softayrityksen maailmanvalloituksen kohtalonkysymys

30. marraskuuta 2011
Kirjoitin Ohjelmistoyrittäjät ry:n blogiin juuri otsikolla: Softayrityksen maailmanvalloituksen kohtalonkysymys.

Juttu kertoo siitä, miten maailmanvalloitus jää suomalaisilla softafirmoilla kiinni yhdestä viattomasta kysymyksestä. Jos tuon kysymyksen esittää yrityksen alkuvaiheessa, kohtaloksi sinetöityy kotimaa tai suppea kansainvälistyminen. Maailmanvalloitus ei enää onnistu. Ikinä.

Lue mikä tuo kysymys on ja miten kolme sanaa voi muuttaa radikaalisti yrityksen tulevaisuuden.

Onko sähköpostimarkkinointisi näkymätöntä?

30. marraskuuta 2011
Sähköpostimarkkinointi vaatii osaamista niin tekijältä kuin tilaajalta. Viesti, joka näyttää hyvältä omalla ruudulla tai printattuna, ei yleensä toimi vastaanottajalla koska siitä puuttuu kuvat.


Päivän esimerkki tulee Saksasta. Tässä viestissä otsikko: "Alles 2 euro" ja jalkion peru tilaus  (auf Deutsch) olivat ainoat tekstit. Mitähän kaikkea 2 eurolla voisikaan saada?

Mitäköhän tässä tarjotaan? Arvaa klikkasinko "näytä kuvat" vai "peru tilaus"?
Suunnittelija on nähnyt paljon vaivaa pilkkomalla kuvat pieniin palasiin. Homma on jäänyt puolitiehen, sillä viestiä rullaamalla löytyy ainoa teksti: "peru tilaus". Sekin olisi kannattanut toteuttaa kuvalla. Arvaa klikkasinko "näytä kuvat" vai "peru tilaus"?

Sähköpostiohjelmat seuraavat sähköpostien avausprosenttia niin sanotulla seurantakuvalla. Sähköpostissa on siis yleensä erittäin pieni tai läpinäkyvä kuva, jolla on jokaiselle vastaanottajalle yksilöity nimi. Kun vastaanottajan sähköpostiohjelma pyytää viestiin kuvat, yksi pyynnöistä kertoo palvelimelle kuka vastaanottaja on. Tämän "vakoilun" pelossa sähköpostiohjelmat eivät yleensä näytä kuvia oletuksena, vaan vastaanottajan pitää se erikseen sallia. Harva viitsii. 
Niinpä sähköposti pitää suunnitella tästä realiteetista käsin. Viestin pitää toimia myös ilman kuvia. Vastaanottajan pitää tajuta mitä tarjoat ja vakuuttua, että sähköpostiohjelman "näytä kuvat" -linkkiä kannattaa klikata. Se tarkoittaa, että viestissä pitää olla tekstiä ja kuvien alt-tageihin kannattaa laittaa tekstit, jotka näkyvät niiden paikalla jos kuvat puuttuvat.


Näin teet Poistu postituslistalta-toiminnon oikein

29. marraskuuta 2011
Sähköposti on nopea ja erittäin edullinen tapa pitää yhteyttä asiakkaisiin. Ja koska se on niin edullinen, saatat kuvitella, ettei sillä niin väliä, että listallasi on tuhatmäärin passiivisia asiakkaita. Asiakkaita, joita viestisi ei voisi vähempää kiinnostaa.

Homma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Suuri määrä passiivisia vastaanottajia lisää riskiä tulla luokitelluksi roskapostittajaksi vastaanottajan sähköpostipalvelimella: operaattorilla, yrityksessä tai pilvessä. Silloin viestisi eivät tavoita aktiivisiakaan asiakkaita samalla palvelimella. Ei hyvä.

En käy tässä läpi miten passiiviset aktivoidaan tai muuta edelliseen kuuluvaa. Niistä voit lukea Get Elasticin eilisestä blogiartikkelista. Sen sijaan keskityn poistu postituslistalta-toimintoon, koska kokemukseni mukaan homma tulee nilkoille juuri täällä.

Postituslistalta poistuminen on tärkeää hoitaa kunnolla, jotta

  • passiiviset pääsevät helposti pois eivätkä ilmianna sinua spammaajana. Moni nimittäin ei muista tilanneensa tai antaneensa lupaa ja pitää sinua siten roskapostittajana syyttä.
  • tilaussuhde voisi alkaa joskus uudestaan oikealla jalalla.
  • ja tärkeimpänä, ettei asiakassuhde vaarannu. Sillä tilauksen päättäminen ei tarkoita, ettei asiakas halua ostaa sinulta. Se tarkoittaa vain, ettei hän halua sähköpostilla markkinointia.

Lähdetään liikkeelle laadukkaasti toteutetusta mutta huonosta esimerkistä. Siitä vastaa tällä kertaa Spreadshirt:


Linkit  hyvin esillä, mutta niitä on aivan liikaa. Best Practice on yksi linkki.
Uutiskirjeen footerissa (okei, siis jalkiossa) on linkkejä reilu puoli tusinaa. Oikean löytäminen vaatii tässä tapauksessa tekstin lukemista. Tarvitaanko kaikki linkkejä täällä?

Parhaat selviävät yhdellä linkillä, mikä on luonnollisesti aika paljon helpompi löytää.


Milläköhän osoitteella uutiskirje tulikaan tilattua? Miltä listalta pitäisi poistua? Kaksi nappia, mitä pitää painaa? Ja miksi tässä on Captcha. Tätä on vaikea tehdä enää hankalammaksi.
Poistu uutiskirjeeltä-sivulla ei pitäisi koskaan olla tällainen. Uutiskirjeessä kaikki linkit on jo valmiiksi koodattu sähköpostiosoitteeseen perustuvalla seurannalla, joten se tieto olisi saatu tännekin. Jos olisi vain haluttu. Minulla on esimerkiksi yli 30 sähköpostiosoitetta. Mikäköhän tässä oli käytössä?

Jos listoja on useita, tietääkö asiakas millä listalla on. Entä onko asiakkaalle selkeää pitääkö rasti laittaa, vai ottaa pois. Tämä kohta on itse asiassa aivan turha. Tiedäthän itse, mille listalle postia lähetit. Siltähän tässä ollaan poistumassa, ja vain siltä.

Kukaan muu ei ole ikinä tarvinnut Captchaa peru tilaus-sivulle. Miksi SpreadShirt?

Onnistuiko vai epäonnistuiko operaatio? Se jää sinisestä väristä ja kahdesta laatikosta johtuen epäselväksi.
Kiitos-sivulla taas jää epäselväksi onnistuiko operaatio. Vihreä kertoo onnistumisesta, punainen epäonnistumisesta. Käytä niitä. Sinisellä ei ole kumpaakaan merkitystä. Kaksi boksia kertoo jakomielitautisuudesta. Toinen onnistui, toinen epäonnistui. Mutta mitkä? Entäpä mitä tuo email-kenttä ja nappi täällä tekee.

Näiden mutkien jälkeen sain vielä sähköpostilla kuittauksen. Aika paljon mutkia yksinkertaisessa asiassa. Taitaa olla mutkikasta muukin asiointi näiden kanssa. Taidan välttää.

Hyvä poistu postituslista-toiminto

Hyvään poistu postituslistalta-toimintoon ei paljon tarvita. Se on nopea, kivuton ja minimalistinen operaatio, jonka jälkeen asiakaasi saattaa heltyä ja käyttää säästyneen ajan sivuihisi tutustumiseen.

  • Selkeä jalkio, jossa poistu postituslistalta erottuu selkeästi.
  • Linkki sisältää tiedon sähköpostiosoitteesta ja listasta, joten niitä ei tarvitse enää kysyä.
  • Poistu postituslistalta-sivu, jossa selkeä otsikko, vähän tekstiä ja yksi nappi: Poistu postituslistalta. Minimalistinen navigointi, jos sitäkään. Ei mainoksia, ei klutteria.
  • Kuittaus-sivu, joka kertoo selkeästi operaation onnistumisesta. Vähempi parempi. "Ikävä, että lähdet"-toivotus kertoo, että välität menetyksestä. Kerro, että haluat hänet takaisin milloin tahansa ja tarjoa linkki webbisivuille. Joku kiva kampanjakoodi ei olisi pahitteeksi.
Tässä vaiheessa on hyvä tarjota seuraamisesi myös muita vaihtoehtoja. Kyse voi nimittäin olla kanavasta. Blogi, Facebook ja Twitter saattavat olla asiakkaallesi mieluisempia kuin sähköposti.

UPDATE:

Kokeilin äsken 30 markkinoijan peru tilaus-toimintoa. 70% vaatii oman sähköpostiosoitteen syötön. Vain yksi kiittää ja tarjoaa jatkuluettavaa. Yksikään ei tarjoa muita kanavia. Paria poikkeusta lukuunottamatta peru tilaus johti umpikujaan, eli sivulla ei ollut mitään jatkolinkkejä tai navigaatiota. Ei pidä ollakaan ensimmäisellä sivulla, mutta sen jälkeen kyllä. Viidellä peruminen puuttui kokonaan tai ei toiminut.

UPDATE 2:
50 perumista lisää eikä vieläkään muita kanavia. Perälauta vuotaa.

Kierrättäminen vaatii kiertämistä: 9 pysähdyksen taktiikka

28. marraskuuta 2011
Olen kerännyt autotallin nurkkaan kierrätykseen vietävää tavaraa. Mitä nyt vuodessa parissa kertyy. Pahvia, lasia, energiansäästölamppuja, maaleja, paristoja, akkuja, kuolleita pieniä sähkölaitteita, vähän kestopuuta, naulaista puutavaraa ja sen semmoista. Jätetyypeittäin lajiteltuna, muovilaatikoissa.

Kierrätykseen niiden kiikuttaminen on kuitenkin aina jäänyt. Oikean osoitteen kaivaminen on jotenkin tuskaista. Eikä aukioloajatkaan näytä aina sopivan perheellisen luppoaikoihin, kuten sunnuntaille. Homma on siis jäänyt, ja vuori kasvanut.

Kunnes törmäsin AppStoressa mahtavaan sovellukseen iPhoneeni. Kierrätys-sovellus kertoo olinpaikkaasi lähimmät kierrätyspisteet eri jätetyypeille. Ei muuta kuin kierrokselle.

Paitsi hetkinen! 

Tästähän tulee 9 pysähdyksen taktiikka kattaen jotakuinkin koko itäpuoliskon Helsingistä. Huh. huh.



Niin, ja ne vanhentuneet lääkkeet olisi vielä vietävä apteekkiin. Se tekee 10 osoitetta.

Oletko vetänyt pilveä viime aikoina?

25. marraskuuta 2011

Kirjoitin pilvipalveluista vuosi sitten Ohjelmistoyrittäjät ry:n blogissa otsikolla: "Oletko vetänyt pilveä viime aikoina?". Nyt kun pilviasiat on siirtymässä IT:n pöydältä jokaisen johtajan päätettäväksi, on syytä julkaista juttu uudestaan tässä ja selvittää vähän termien eroja.

Oletko vetänyt pilveä viime aikoina?

Onkohan osalla porukasta mennyt pilvipalvelut ja kielletyt pilvet pahasti sekaisin, nimittäin viime aikaiset markkinointiviestit ja lehtijutut alkavat erkaantua jo sen verran pahasti maan, tai siis pilvipalveluiden pinnalta.

Tekniikkaa kauppaavien puolelta mikä tahansa vanha pölyttynyt konsepti muuttuu eturivin tuotteeksi kunnon pilvipesun jälkeen. Niinpä vanha tavara menee kaupaksi pilveen hurahtaneille, mutta siitä pihalla oleville ostajille, kuin väärä raha.

Lehdistö, jopa tietotekniikkalehdistö, on yhtä pihalla. Mainosmiesten pilvipesu on sekoittanut pahasti toimittajien pään ja niinpä lehtijutuissa pilvi sotketaan tehokkaasti asioihin, joihin se ei pienimmässäkään määrin kuulu. Tai mitä ajattelet siitä, että virtuaalipalvelimet ovat nyt lehdistön mielestä turvattomia pilvipalveluita. Siis nekin jotka ovat omassa konehuoneessasi. Seuraavaksi varmaan fyysiset palvelimetkin saadaan pilvipesun ihmeitä tekevän vaikutuksen jälkeen kiinnostaviksi pilvipalveluiksi.

Yksinkertaisesti pilvipalvelu on jotain minkä ostat netistä, netin yli. Se voi olla sovellus, alusta tai laskentakapasiteettia. Se voi olla julkisesti tuotettua, eli samasta ympäristöstä palvellaan suurta joukkoa asiakkaita, tai sitten se voi juuri sinulle tuotettua, eli yksityisestä pilvestä tuotettua palvelua. Jos vuokraat virtuaalipalvelimet webbisivujen hostaajalta, et kyllä mielestäni hanki pilvipalvelua. Silloin nimittäin et hanki kapasiteettia verkon yli, vaan tietyn fyysisen tai virtuaalisen vekotuksen, jota vain käytät verkon yli. Pilvipalvelussa ostat outputtia, et inputtia. Ostat siis sitä mitä hanasta tulee, eli vaikkapa litroja, et sitä millä sitä tuotetaan.

Entäpä sitten SaaS, eli Software as a Service, eli ohjelmisto palveluna. Laveasti ajateltuna mallissa kyse on siitä, että vuokraat ohjelmistoa niin, että sen mukana tulee yleensä myös mm. käyttöpalvelut. SaaS:ia voi siis periaatteessa toimittaa niinikin, että toimittaja asentaa softan sinun koneillesi. Tärkeintä on se, että sinun näkökulmasta ostat palvelua, et softaa, johon joudut itse vielä tuottamaan teknisiä palveluita päälle voidaksesi sitä käyttää. SaaSinkin osalta moni vanha kunnon ASP:aaja teki tuotteelleeen SaaS-pesun ja näin 10 vuotta vanha konsepti näytti taas uuteen malliin hurahtaneelle ostajalle uudelta ja kiinnostavalta. Mutta näillä konsepteilla on eroa kuten autovuokrauksella ja rahoitusyhtiön leasing-sopimuksella. Jos menet Hertziin, saat auton jota käytät sen mitä tarvitset ja maksatkin siitä. Vähän diilistä riippuen. Jos auto menee rikki, Hertz tuo paikalle korvaavan kärryn. Jos taas ostat auton rahoitusyhtiön leasingillä, vastaat autosta ja sen huolloista itse. Olet myös sitoutunut sopimukseen esimerkiksi 36 kuukaudeksi. Johtajana ymmärrät konseptien eron. Sama ero on SaaS:illa ja ASP:lla. SaaS:issa vuokraat ohjelmiston palveluineen ja maksat tarpeesi mukaan. Saatat vaihtaa joustavuutta edullisempaan hintaan, mutta pohjalla on aina idea joustavasta tarpeen mukaisesta diilistä. ASP:ssa periaatteessa liisaat, yleensä 36 kuukaudeksi, kiinteään tarpeeseen. Tuotantomalleissakin on eroja. SaaS:ssa palvelu tuotetaan yleensä julkisena palveluna sovelluksella, joka on alusta lähtien suunniteltu monivuokralaismalliin. Samasta instanssista palvellaan siis kaikkia asiakkaita. Niinpä palvelun tuottaminen on merkittävästi edullisempaa kuin ASP-mallissa, jossa jokaiselle asiakkaalle asennetaan oma softainstanssi, ehkäpä jopa omaan virtuaalipalvelimeen. ASPata voi mitä tahansa softaa, eikä sen tarvitse olla edes omaa.

No miten pilvi ja SaaS istuvat yhteen? SaaS on tapa ostaa, pilvi tapa toimittaa. Puhtaan SaaSin tapauksessa ostat palveluna joka toimitetaan pilvestä. Eli kaksi konseptia, eri dimensio. Busineksestä vastaava johtaja hankkii SaaSia koska tulokset ovat tärkeitä, tekniikasta kiinnostunut IT-ostaja ostaa pilveä koska tyyli ajaa tulosten ohi. Asioista pihalla oleva ostaa mitä vain jota lipevä myyjä pilveksi kutsuu. Siinä voi kyllä käydä kuten sille GLO:n kaverille. Erittäin huonosti.
1 – 5 / 11