Kirjoitukset ajalta syyskuu 2009

Markkinapaikka, vapaa kilpailu ja kilpailunlietsomisen kirous

22. syyskuuta 2009

Markkinoijan työkenttää rajaa kilpailu, mutta myös viranomaisten määräykset. Viranomaisten rooli on pitää kilpailu rehtinä ja runsaana sekä huolehtia kuluttajien turvallisuudesta. Viranomaisia voisikin verrata tässä vaikkapa urheilulajin kattojärjestöön, FIA:aan joka rankaisee Renaultia sopupelistä. Kun puhun viranomaisista, tarkoitan kilpailuympäristöä ja sen pelisääntöjä määrittäviä viranomaisia, kuluttajaviranomaisia, ministeriöitä, tuotevalvontakeskuksia jne.

Viranomainen ajattelee makrotalouden näkökulmasta, ekonomistin silmälasein. Ekonomistin ajattelua leimaa unelma toimivista markkinoista, vertailtavista tuotteista ja täydellisestä informaatiosta. Ekonomistin maailmassa tuotteet ovat samanlaisia, niiden laatu on standardoitu, ne myydään pörssissä (eli markkinoilla) ja kuluttajat tekevät valintansa täydellisen tiedon valossa, ilman tunteita. Tuotteiden kehittäminen sotii ekonomistin unelmaa vastaan, tuotteista tulee heikommin vertailtavia.

Kilpailu sähkönmyynnissä ei toimi, koska...

22. syyskuuta 2009

Sähkön hintakehitys ja kilpailun toimimattomuus näyttää olevan kansan, että lehdistön vakioaiheita. Sähkö vapautui kilpailulle, mutta hintasota ei vain ala. Päinvastoin. Pörssihinta laskee, sähkölasku nousee. Valtio yrittää potkia kilpailua liikkeelle keinolla jos toisella. Miksi kilpailu ei toimi? Tämän päivän Talouselämä kertoo, että sähköyhtiöt rahastavat mittarinvaihdoillakin.

Kiersimme pari vuotta sitten jotakuinkin kaikki vähänkin ammattimaisesti sähköä myyvät sähköyhtiöt läpi. Uskoimme, että voisimme auttaa heitä pärjäämään kilpailussa paremmin. Sain tutustua syvällisesti siihen miten sähköyhtiöt toimivat ja uskon ymmärtäväni miksi kilpailu ei toimi, eikä näillä valtion toimilla alakaan toimia.

Mutta ensin täytyy ymmärtää hieman sähköyhtiön maailmaa:

Tuhannen kysymyksen kohtuuttomuus

7. syyskuuta 2009
Sain juuri postissa kyselyn. Siinä oli 99 kysymystä. Ajattelin vastata.
Kysyjä halusi kehittää toimintaansa ja häntä oli autettava. Vartin myöhemmin
luovutin. Olin päässyt vasta kohtaan 34. Helpot kysymykset oli takana ja
kysymyksissä alkoi olla 5-10 riviä ja kullakin rivillä piti arvioida onko
käyttänyt kyseistä palvelua, kuinka monta kertaa ja oliko tyytyväinen.
Kantaaotettavaa olisi tullut tuhannen kohdan verran! Kyselyn loppuunsaattamiseen olisi mennyt tunti.

Kysymyspatteri oli lisäksi täynnä kysymyksiä jotka eivät mitenkään liittyneet omaan tilanteeseeni. En ollut nainen, en ollut käyttänyt tiettyä palvelua ja niin edelleen. Nämä olisi ollut helposti suodatettavissa asiakasprofiilistani. Minulle olisi kannattanut kysyä niistä palveluista joita minä olen käyttänyt. Ei niistä, joita en ole. Tai jonkalainen en ole.